Jan Egil Storholt

Mitalit
Jan Egil Storholt (1979)
Maa:  Norja
Miesten pikaluistelu
Olympialaiset
Kultaa	Innsbruck 1976	1 500 metriä
MM-kilpailut
Hopeaa	Heerenveen 1977	yhteispisteet
Hopeaa	Göteborg 1978	yhteispisteet
Hopeaa	Oslo 1979	yhteispisteet
Pronssia	Oslo 1981	yhteispisteet
EM-kilpailut
Kultaa	Larvik 1977	yhteispisteet
Kultaa	Deventer 1979	yhteispisteet
Hopeaa	Trondheim 1980	yhteispisteet
Pronssia	Oslo 1976	yhteispisteet
Pronssia	Oslo 1978	yhteispisteet

Jan Egil Storholt (s. 13. helmikuuta 1949 Løkken, Norja) on norjalainen entinen pikaluistelija, jonka uran huippuvuodet ajoittuivat 1970-luvun loppupuoliskolle.

Storholt oli nuorena lupaava luistelija ja voitti maansa juniorien mestaruuden vuonna 1969. Seuraavana vuonna hän oli menettää henkensä kaivosonnettomuudessa ja uran jatko oli vaakalaudalla, mutta muutamassa vuodessa Storholt teki paluun kansalliselle huipulle. Vuonna 1973 monet norjalaiset huippuluistelijat ryhtyivät ammattilaisiksi, mutta Storholt ei ollut heidän joukossaan. Kuitenkin vasta Johs Tenmannin tultua norjalaisluistelijoiden valmentajaksi Storholt alkoi saavuttaa menestystä kansainvälisellä tasolla.

Itävallan Innsbruckissa pidetyissä vuoden 1976 talviolympialaisissa Storholt voitti olympiakultaa 1 500 metrillä Neuvostoliiton Juri Kondakovia vastaan käydyn kaksinkamppailun päätteeksi. Vuosina 1977 ja 1979 Storholt voitti Euroopan mestaruuden. Kaikkiaan seitsemänä vuonna hän sijoittui EM-kisoissa neljän parhaan joukkoon, mukana hopeaa vuodelta 1980 ja pronssia 1978. Yleisluistelijoiden MM-kisoissa hän sijoittui vuosina 1977–1979 hopealle Eric Heidenin takana.

Vuonna 1977 käydyssä Norjan ja Neuvostoliiton välisessä maaottelussa Alma-Atan Medeossa olosuhteet olivat otolliset ja Storholt luisteli silloiset maailmanennätykset 1 500 metrillä (1.55,18) ja yleiskilpailussa (163,221). Lisäksi hän luisteli yhteensä viisi henkilökohtaista ennätystä, mitkä riittivät aateliskalenterin ykköspaikkaan. Kaikkiaan hän oli urallaan aateliskalenterin ykkösenä kahdesti, aikaväleillä 10. maaliskuuta 1977–3. huhtikuuta 1977 ja 19. maaliskuuta 1978–4. huhtikuuta 1978, yhteensä 30 päivää.

Uransa aikana hän kuului Norjan legendaariseen pikaluistelukvartettiin yhdessä Sten Stensenin, Kay Arne Stenshjemmetin ja Amund Sjøbrendin kanssa. Aikalaiset kutsuivat heitä Norjassa alkukirjaimen mukaan nimellä "Fire S" eli "Neljä ässää".

Lähteet

• Storholt Skateresults-tietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Miesten 1 500 metrin pikaluistelun olympiavoittajat