Etana Elli

Tulihan se ompeluinnostuskin taas, kun vähän odotteli. Esikoinen kaipaa edelleen lisää mekkoja vanhojen muututtua mikropituisiksi. Kaapissa on maannut parisen kuukautta Eurokankaan raitavelour ja se pääsi jalostumaan perusliivimekoksi. Kaavat tein esikoisen 104cm Lindexin joustofroteisesta leijonaliivimekosta ja lisäsin helmaan pituutta. Applikaatiokuviota valikoitiin esikoisen kanssa yhdessä luonnosvihostani ja etana siihen päätyi, vaikka kylpyankka kilpaili sen kanssa kalkkiviivoille saakka. Liimakankaat silitettiin yhteistyönä reippaan apulaisen kanssa. Applikaatiotkin ovat velouria ja resorit Kestovaippakaupan. Ompelut tein yötöinä, sillä lupasin, että huomenna neiti saa kerhoon päälleen valmiin etanamekon. Tosin huomasin tuossa kuvaa kutistaessani, että silmä pitääkin vielä ommella, sen paikalla on pelkkä lyijykynällä tehty piste...

Oikeaa elämää

Viime viikot olen viettänyt aikalailla "oikeaa elämää" ja siksi blogin päivityskin on jäänyt. Ilmassa on toisaalta aikaansaamattomuutta, mutta esim. kotona olen tehnyt muutaman projektin, jota olen suunnitellut jo kauan. Käsityötkin on jääneet vähille ihan tarkoituksella. Jotain kumminkin on syntnytkin.

Eräs 4-vuotias neitonen sai synttärilahjaksi leikkiruokia. Omena oli niin hieno esikoisen mielestä, että piti tehdä samanlainen hänellekin.

Äitienpäiväkin oli ja tekaisin äidilleni laminoidusta trikoosta pyykkipussin, hän kun joskus ilmaisi sellaiselle mahdollisesti olevan käyttöä. Neppipressin sain lainaksi kaverilta ja jäljelle jääneestä kankaasta tuli vielä vähän pienempi pussi meille. On toiminut. Kankaassa ei ole mitään hilsettä vaan salama on näköjään napannut joistain kohdista laminointia hohtamaan.

Kesä tuli ihan yllättäen ja itsellekin piti saada hellehattu. Kaavan löysin uusimmasta Modasta (kesä 2010?) ja matskuna kaverilta saatu retroverho. Samaa kuin talvella tekemäni tyttöjen mekot ja hatut. Kaveri oli löytänyt vielä toisen samanlaisen verhon ja mietiskelen, josko uskaltaisin kokeilla siitä itselleni mekkoa. Sopivaa kaavaa en ole tosin löytänyt, sillä paksu, joustamaton kangas on aika haastava, ellei halua mitään "näytän läskiltä säkissä"-kolttua.

Tulevia projekteja on selvillä. Nyt on ehdottomasti tilausta kangastuhojaisille. Kankaita tursuaa vähintäänkin riittävästi. Vielä kun jaksaisi tehdä silloin, kun sitä aikaa on.

Hatutus

Projekti Perheen keväthatutus on käynnissä. Tytöt tarvitsivat välikausihaalareihinsa sopivan väriset puuvillapipot. Ei tullut puuvillapipoja vaan akryyliset, mutta Puro Batik tuntuu minun käteen ihan samalta kuin Tennessee, joka on puuvillalanka. Mallina Silo-pipo (http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/pages/27FC32614B6FDEA6C22575CE00601D47/$file/Silo-pipo.pdf). Kuopukselle neuloin ohjeen mukaan, esikoiselle lisäsin yhden mallineulekerran. Olisi ehkä pitänyt lisätä kuopuksellekin, sillä pipoa pitää asetella välillä, jotta pysyy molempien korvien päällä. Tulipa tummia kuvia, vaikka aamupäiväauringossa otin. Höh. Kuopus veti hatut heti pois päästään, siksi näpit ovat tekeleessä kiinni ja ilme niin kärsivä.

Kuopukselle mahtuu vielä esikoisen vanha bambuinen pitsihattu. Esikoinen sen sijaan tarvitsi uuden ja kummityttö sai samaten. Malli on melkoisen sovellettu Novitan Kesä 2006-lehden tytön hellehatusta. Kuvun aloitus ja lieri ovat mallin mukaan, muutoin otin mallia omasta lapsuudenhatustani. Yksinkertaistainen, mutta ihan kivan näköinen. Vaaleampi on kummitytölle, tummempi esikoiselle. Langat Novitan Luxus Cottonia, jota ostin viime syksynä sesonkipoistosta hintaan 1e/kerä.