Opettajankoulutus

Teksti on musiikkikasvatuksen professuurin liittyvä virkaanastumisesitelmä (26.10.2017). Siinä tarkastellaan Sibelius-Akatemian musiikin aineenopettajankoulutusta ja  niitä musiikinopettajaihanteita (ks. Hammerness 2003; 2013), joita voitaan tunnistaa koulutuksessa ja sen kehittämistyössä eri aikoina.
Musiikinopettajankoulutuksen kehittämisestä 1970-luvulta eteenpäin  on ohjannut kolme keskeistä ihanteellisen opettajan visiota: (1) Musiikinopettajan tulee kyetä toteuttamaan koulun valtakunnallisia opetussuunnitelmia tai niiden perusteita; (2) hänellä tulee olla valmiuksia toimia kullekin ajalle tyypillisten opettajaihanteiden mukaisesti; (3) ja hänellä tulee olla valmiudet vastata työelämän ja yhteiskunnan alati muuttuviin haasteisiin. Nämä tavoitteet ovat johtaneet kehitykseen, jossa yhtäältä on laajennettu ja syvennetty substanssiosaamista ja toisaalta on pyritty kehittämään niitä pedagogisia, tutkimuksellisia ja yhteiskunnallisia valmiuksia, joita (musiikin)opettajan katsotaan työssään tarvitsevan.

The aim of this article is to describe purposes, aims, and teaching and learning methods of outdoor education based on such previous studies that have discussed outdoor education from the point of view of promoting sustainable development in schools and teacher education. The purpose is that the findings can be used for the development of curricula in schools and teacher education. Here, outdoor education is understood as a didactic method that utilises authentic learning environments and combines a subject of academic study with its real-world surroundings, actors, and activities for fostering sustainable development conceptions and actions of students and teachers. It involves regular activities outside the classroom, giving individuals the chance to use all their senses and to create personal experiences in the real world. Outdoor education is seen as a part of education for sustainable development when environmental issues and problems, environmental conservation, and issues of sustainability are included in it. In the previous years, research has shown that education for sustainable development including outdoor education has many positive effects on both individuals' learning outcomes and their conceptions of environment.

Tiivistelmä. 'Outdoor education' suomalaisissa kouluissa ja opettajankoulutuksessa kestävää kehitystä edistävänä opetus-ja työtapana. Englanninkielisellä käsitteellä outdoor education tarkoitetaan artikkelissa didaktista työtapaa, jossa hyödynnetään aitoja oppimisympäristöjä liittäen opiskeltavat asiat ja taidot todellisiin ympäristöihin, toimijoihin ja toimintoihin oppijoiden ja opettajien kestävää kehitystä koskevien käsitysten ja toimintojen edistämiseksi. Sen tarkoituksena on tukea yksilöllistä oppimista rohkaisemalla yksilöitä käyttämään aistejaan ja hankkimaan henkilökohtaisia kokemuksia. Näin pyritään luomaan toimintamahdollisuuksia spontaaneista peleistä erilaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin. Outdoor educationia pidetään osana kestävän kehityksen kasvatusta, kun siihen sisällytetään ympäristöä koskevia asioita ja ilmiöitä, ympäristönsuojelua ja kestävää elämäntapaa koskevia asioita. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävän kehityksen kasvatuksella, joka sisältää outdoor educationia, on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia sekä yksilöiden oppimiseen että myös heidän käsitykseensä ympäristöstä. Artikkelissa kuvataan outdoor educationin päämääriä, tehtäviä ja opetus-ja oppimismenetelmiä koulussa ja opettajankoulutuksessa kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta aikaisempien tutkimusten pohjalta. Tavoitteena on, että näitä kuvauksia voidaan käyttää koulun ja opettajankoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämiseksi.

https://www.humak.fi/julkaisut/seikkailukasvatusta-suomessa/

Biologia ja maantiede sisältävät oppijoiden mielestä monia vaikeasti ymmärrettäviä ilmiöitä, joita kuvataan monimutkaisin käsittein. Heidän mielestään ilmiöiden selittämisessä tulisi käyttää nykyistä enemmän laboratoriokokeita (Lamanauskas, Gedrovics & Raipulis, 2004; Lamanauskas & Gedrovics, 2005). Kozma ym. (1996) ovat puolestaan todenneet, että oppijoiden ei voi odottaa ymmärtävän luonnontieteellisiä käsitteitä ilman, että heitä tuetaan siinä erilaisin keinoin. Riittävä tukeminen edellyttää paitsi opettajan ja oppijoiden välistä aktiivista vuorovaikutusta myös konkreettisia esimerkkejä ja käytännössä asioiden tekemistä.
Edellä sanotun perusteella voidaan päätellä, että biologian, maantieteen eikä yleensäkään luonnontieteiden opetusta ole viisasta siirtää täysin virtuaaliseksi verkossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Opettajien jaksamisen kannalta taas eväät saattaisivat löytyä siitä, että myös koululaitoksen ulkopuoliset tahot ymmärtäisivät paremmin (yliopisto-)opettajan arkea ja muutoksen olemusta. Opettajien perustehtävälle, opettamiselle, tulisi antaa aikaa, rauhaa ja arvostusta. (Syrjäläinen, 2001.)

Opettajakuvissa  on  tapahtunut  voimakasta  muuttumista  viimeisten  vuosikymmen-ten  aikana.  Opettaja  voi  tunnustautua  virkamiesopettajaksi  tai  opetusteknikoksi  enää  vain  oman  mielensä  salaisissa  sopukoissa.  Nykyisin  on  oltava  tiedostava  yh-teiskunnallinen  vaikuttaja  sekä  kasvattajatietoinen  ja  didaktisesti  ajatteleva  opet-taja,  joka  jatkuvasti  reflektoi  ja  tutkii  omaa  toimintaansa  ja  kehittää  ammattitai-toaan tutustumalla postmodernismin, yrittäjyyden, ekofilosofian, monikulttuurisuu-den ja monien muiden suuntauksien saloihin jopa omalla kustannuksellaan ja loma-aikanaan  (vrt.  Kuikka,  2001).  Seurauksena  on  ollut,  että  tutkimusten  mukaan  opettajat  ovat  uupuneita,  väsyneitä  ja  kyynistyneitä  koulun  arjessa  (Syrjäläinen,  2001).  Samanaikaisesti  tieto-  ja  viestintätekniikkaa  (tvt:aa)  tuodaan  voimakkaasti  mukaan opetukseen ja opiskeluun. Tässä artikkelissa tarkastellaan tvt:n opettajan-koulutukselle ja koululle asettamia haasteita ja mahdollisuuksia etenkin biologian ja maantieteen opettajankoulutuksen näkökulmasta.

Kieli on yksi monimutkaisimmista järjestelmistä, jonka on yleensä analysoitava monia kognitiivisia ominaisuuksia ymmärtääkseen, mitä kielijärjestelmä sisältää. Sapir, E. (1949 S. 11) sanoo että ” Kieli on ensisijaisesti symbolien auditiivinen järjestelmä. Sikäli kuin se on artikuloitu, se on myös motorinen järjestelmä, mutta puheen motorinen puoli on toissijainen kuuloon nähden” Riippumatta siitä, kuinka monimutkainen järjestelmä on, kielen tarkoitus on kommunikoida muiden kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelma (2014 s. 72) mukaan, kielen opettaminen hyvään kommunikointiin muiden ja ympäristön kanssa ei sisällä vain kieltä, vaan se sisältää myös merkkejä,kielitietoisuutta ja itseilmaisua käyttämällä kirjaimia, symboleja ja sanoja ajattelutavan parantamiseksi.
Opettajana kehitän jatkuvasti tapaa, jolla opetan ääniä ja kuinka yhdistän ne kirjoitusjärjestelmät.

Teoriaa, ideoita ja käytäntöä opetustyöhön musiikin ja kielen yhteyksiin perustuen Produced for the Comenius Lifelong Learning Project 502895 LLP-1-2009-1-DE-COMENIUS-CMP Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä.

The article focuses on the ethos of physical education as a foundation of PE in schools and the education of PE teachers. The concept of the ‘ethos of physical education’ refers to a set of practices, social structures, habits, routines, beliefs and values that guide us in physical education. The fundamental aim of this article is to study the question of to what extent the ethos of physical education derives from the ethos of sport. In the article, the beliefs of PE teachers about the practices of PE are mirrored against a given philosophical
view. Our empirical data consists of a public debate that took place
in autumn 2011 in the weekly magazine ‘Opettaja’ of the Trade Union
of Education in Finland. At the philosophical level, we introduce
the concept of the ethos of physical education and its etymological
origins. Our starting point is the question of how to promote good
life through physical education. In the empirical analysis of the data
we apply the classification developed by Hämäläinen (2008), which
identifies five dimensions of the sport ethos: work, success, virtuosity,
fun and care; all of which can be distinguished in the public debate
in ‘Opettaja’. The authors of the present article question whether the
physical education debate should be extended beyond the experts in
the field. In the authors’ view, bringing the debate closer to the public
sphere serves to enrich physical education practices. The ultimate
goal is to build the ethos of physical education upon a ‘positive circle
of recognition’ in which different capitals of expertise are acknowledged
by other participants in the discussion.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ja analysoida Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksessa toimivan Mediakasvatuskeskuksen taustaa, tavoitteita ja käytännön toimintaa. Elokuussa 1996 perustettu Mediakasvatuskeskus on mediakasvatuksen tutkimusta ja opetusta kehittävä yksikkö, joka osallistuu alan perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toiminta suuntautuu perus- ja toisen asteen sekä korkea-asteen opetukseen samoin kuin opettajankoulutuksen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

... Reevesin (1969) mu-kaan korkeakoulujen arvot ja toimintatavat kuvastavat keskiajalta juontuvia perin-teitä. ... Hudson, Hudson, Jeronen, & Schürz, 2000; Jeronen, 2000; Owen, Hudson, Hudson, Jeronen, & Schürz, 2001; Jeronen, 2002; Jeronen, Donert & Madarász, 2004). ...

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos on juuri saanut päätökseen Bulgarian ja Suomen välisen konsulttiprojektin nimeltään ”Vieraiden kielten koulutuksen kehittämiskonsultaatiot Bulgarian kouluissa” (1994–1995). Kyseinen projekti oli Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ensimmäinen Maailmanpankin rahoituksella toteutettu konsulttihanke. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli auttaa Bulgarian valtion koululaitosta ja opettajankoulutusyksikköjä ymmärtämään niitä kehitystrendejä ja suuntauksia, joita länsimaisessa koululaitoksessa ja didaktiikassa pidetään tärkeinä. Hanke antoi suomalaisille eturivin paikan tarkastella ja vaikuttaa Bulgarian vieraiden kielten opetukseen, opettajankoulutuksen kehittämiseen sekä valtakunnallisen kielipolitiikan suuntaamiseen.

In multilingual learning settings, in order to provide optimal learning conditions for all learners and support both disciplinary and language knowledge development, subject teachers need knowledge on and understanding of how language is used to construct meanings in their discipline and how to scaffold learning from the premise of learners’ current skills. In this article, we report a descriptive case study of two teaching interventions carried out in pre-service subject teacher practice. Student teachers of science and ethics collaborated with student teachers of Finnish language and literature to plan and implement thematic units that focused on particular disciplinary phenomena and the language and project skills needed in exploring those phenomena in a multilingual and multicultural teaching setting. Audio-recorded planning sessions and interviews of teacher students were analysed using thematic analysis and discourse analysis to identify emerging discourses reflecting their pe...

Johdanto Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat Euroopan toisiksi iäkkäimpiä. Kun opiskelijat muualla Euroopassa ovat keski-iältään (mediaani) 23-vuotiaita, on suomalaisopiskelijoiden keski-ikä selkeästi korkeampi (25,5 vuotta). Myös nuorien opiskelijoiden osuus on maanosan toiseksi pienin: ainoastaan 46 prosenttia opiskelijoista on alle 25-vuotiaita, kun vastaava osuus muualla on 68 prosenttia. Yhtenä syynä suomalaisopiskelijoiden korkeaan ikärakenteeseen pidetään poikkeuksellisen hidasta korkeakouluopintoihin siirtymistä. Yli neljännes (27 prosenttia) opiskelijoista aloittaa opintonsa vasta yli kaksi vuotta toisen asteen koulutuksen päättymisen jälkeen, kun muualla osuus jää keskimäärin 14 prosenttiin. Ainoastaan Ruotsissa opintonsa viiveellä aloittavien osuus on prosenttiyksikön verran Suomea korkeampi. (Eurostudent, 2018.

Background: A surfactant protein-A-derived peptide, which we call SPA4 peptide (amino acids: GDFRYSDGTPVNYTNWYRGE), alleviates lung infection and inflammation. This study investigated the effects of intratracheally administered SPA4 peptide on systemic, lung, and health parameters in an outbred mouse strain, and in an intratracheal lipopolysaccharide (LPS) challenge model. Methods: The outbred CD-1 mice were intratracheally administered with incremental doses of SPA4 peptide (0.625-10 μg/g body weight) once every 24 h, for 3 days. Mice left untreated and those treated with vehicle were included as controls. Mice were euthanized after 24 h of last administration of SPA4 peptide. In order to assess the biological activity of SPA4 peptide, C57BL6 mice were intratracheally challenged with 5 μg LPS/g body weight and treated with 50 μg SPA4 peptide via intratracheal route 1 h post LPS-challenge. Mice were euthanized after 4 h of LPS challenge. Signs of sickness and body weights were regularly monitored. At the time of necropsy, blood and major organs were harvested. Blood gas and electrolytes, serum biochemical profiles and SPA4 peptide-specific immunoglobulin G (IgG) antibody levels, and common lung injury markers (levels of total protein, albumin, and lactate, lactate dehydrogenase activity, and lung wet/dry weight ratios) were determined. Lung, liver, spleen, kidney, heart, and intestine were examined histologically. Differences in measured parameters were analyzed among study groups by analysis of variance test. Results: The results demonstrated no signs of sickness or changes in body weight over 3 days of treatment with various doses of SPA4 peptide. It did not induce any major toxicity or IgG antibody response to SPA4 peptide. The SPA4 peptide treatment also did not affect blood gas, electrolytes, or serum biochemistry. There was no evidence of injury to the tissues and organs. However, the SPA4 peptide suppressed the LPS-induced lung inflammation. Conclusions: These findings provide an initial toxicity profile of SPA4 peptide. Intratracheal administration of escalating doses of SPA4 peptide does not induce any significant toxicity at tissue and organ levels. However, treatment with a dose of 50 μg SPA4 peptide, comparable to 2.5 μg/g body weight, alleviates LPS-induced lung inflammation.

With the acceleration of change in society, education must also respond to the changing needs for skills. The ability to renew oneself and adapt to constant change is emerging as a new civic skill at the core of professional competence. The quality of Finnish education relies heavily on academic teacher education. Social development challenges teacher education and schools to support more strongly people's active role as agents and instruments of change. In addition to completion of degrees, the education system must provide better opportunities for active learning. Renewal is therefore required at all levels of education. The change in education requires the professional renewal of teachers in educational institutions. Teacher education has an important role to play in this development work, not only through in-service training but also through basic training of teachers. Attention should be given to teachers' skills and willingness to renew their competence already during their teacher studies. There is also a need for policies that support teacher educators' own renewal. During the project entitled OpenDigi-Teachers' communities for improving learning and digipedagogical skills, five teacher education universities, in collaboration with primary schools in their regions, created a new type of model for developing teachers' competences based on collaborative work. The OpenDigi operating model supports the development of the skills of teacher students, teacher educators and primary teachers at different stages of their teaching careers, as well as dialogue between teacher education and primary schools. This handbook provides support for the development of Finnish education, especially for developers of teacher education and basic education. The handbook also includes individual tools and methods for teachers' work. The handbook describes the principles of the operating model that was developed and presents three ways to apply them in relation to 1) the development of learning-to-learn skills and regional cooperation, 2) the development of digipedagogical competence, and 3) the development of research cooperation and teaching practice

Education of pupils with special education needs (SENs) in Ghana has been formed around the medical model where pupils with special needs are diagnosed, labelled and taught in segregated special education institutions disconnected from regular mainstream classroom (Hooker, 2008). Recently, there has been increased focus on the adoption of inclusive education (IE) which seeks to reinforce the competence and efficiency of systems in school to reach out to all learners. Therefore, it is important for regular classroom teachers to be trained in the identification and support of the pupils with SENs in order for them to address the needs of all students. Recent studies in Ghana have concentrated on the perception of teachers towards IE and factors impeding its implementation (Agbenyega 2003; Desai & Kuyini 2006). Inadequate training of teachers is one of factors identified; however, they failed to describe the extent of preservice teachers" knowledge on the concepts of IE, SENs and instructional strategies for its effective implementation and these were the main objectives for this study. Although, respondents from 200 final year pre-service teachers in three Colleges of Education confirmed the findings of Opoku-Inkoom (2009) that majority of pre-service teachers are knowledgeable of some of the basic concepts of IE and SENs, however, almost half of the respondents demonstrated less knowledge and few of the participants could actually put their knowledge on these concepts into practice. Therefore, the study concluded that full course on inclusive education should be made compulsory for final pre-service teachers couple with a well-planned teaching practice in an inclusive setting to enhance their practical knowledge, skills and attitudes.

Nketsia, William Initial Teacher Preparation for Inclusive Education in Ghana: Status and Challenges Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2016, 111 p. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; 573) ISBN 978-951-39-6894-6 (nid.) ISBN 978-951-39-6895-3 (PDF) Initial teacher education programs are undergoing reforms to equip pre-service teachers with inclusive skills, knowledge, attitudes, and values that are critical for successful implementation of inclusive education. This dissertation, comprised of four articles and a summary, sought to describe how the colleges of education in Ghana prepare teachers for inclusive education. A descriptive survey research approach was adopted in all four articles.The first article sought to determine the knowledge of pre-service teachers regarding the concept of inclusive education, special education needs (SEN), inclusive pedagogical approaches, and their feelings of selfefficacy in terms of teaching in inclusiv...

Tutkimuksen tarkoitus on antaa yleiskuva korkea-asteen sosiaali- ja varhaiskasvatusalan koulutusohjelmissa työskentelevien musiikinopettajien työstä; musiikinopettajien koulutustaustasta, heidän työnsä luonteesta sekä heidän työssä viihtymisestään.
Teoreettinen viitekehyksemme käsittelee mm. musiikinopettajuuteen ja työssä viihtymiseen liittyviä teorioita, lasten musiikkikasvatusta ja sen tärkeimpiä lähtökohtia sekä sosiaali- ja varhaiskasvatusalojen koulutusjärjestelmää.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla. Lähetimme kyselyn jokaiselle korkea-asteen sosiaali- ja varhaiskasvatusalan koulutusohjelmassa työskentelevälle musiikinopettajalle; kyseessä oli siis kokonaisotanta. Yliopistojen varhaiskasvatuksen yksiköitä oli seitsemän ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan linjoja 27, joista kolmessa ei toistaiseksi ollut musiikinopetusta. Lopullinen vastausprosentti oli 85,3%.
Tuloksista ilmenee, että kyseisissä koulutusohjelmissa työskentelevät musiikinopettajat ovat monipuolisesti kouluttautuneita, työssään hyvin viihtyviä (92,3%) ja enimmäkseen tietoisesti näihin tehtäviin hakeutuneita. He kaipasivat laajempaa yhteistyötä muiden samankaltaista työtä tekevien musiikinopettajien kanssa. Suuri osa kyselyyn vastanneista opettajista piti tärkeänä mm. terapeuttista näkökulmaa opetuksessaan, jonka suunnittelusta ja tavoitteen asettamisesta he myös itse vastasivat.