Videos by Anna-Mari Juutinen
Esitys (kesto 10 min) on laadittu ja esitetty Kuopiossa 18.-19.11.2022 pidettyjen Hallinnon ja ku... more Esitys (kesto 10 min) on laadittu ja esitetty Kuopiossa 18.-19.11.2022 pidettyjen Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivien #HKTP22 työryhmässä Hybridisyys hallinnassa - hybridisyyden yhteiskunnalliset ilmiasut. Suomenkielinen tieteellinen artikkeli oli esitysvaiheessa vielä julkaisuprosessissa, josta syystä tutkimustulokset esiteltiin hyvin yleisellä tasolla. 4 views
Papers by Anna-Mari Juutinen
Journal of Integrated Care, 2023
Purpose: The goal of integrated, multidisciplinary and person-centered care is on the welfare pol... more Purpose: The goal of integrated, multidisciplinary and person-centered care is on the welfare policy agenda in many countries, but how about integrated service delivery in action? This paper describes a three-year service journey of an elderly person from home to a nursing home through home care, specialized hospital and inpatient care. The aim of this viewpoint paper is to consider how customer orientation and integration are realized when an older lady living an active life becomes seriously ill and loses the ability to conduct daily functions. Design/methodology/approach: The service path will be described from the perspective of a relative.
Findings: The paper raises questions related to governance as well as multidisciplinary and customer orientation in integrated care. Originality/value: The paper discusses a real-life experience of an elderly care journey from active senior life to a nursing home in Finland. When making visible an elderly care journey, this gives real-life information about the challenges and the needs for development. Better practical understanding helps to remove interorganizational barriers toward more integrated and patient safe care.
The whole article available here https://doi.org/10.1108/JICA-05-2023-0025
Focus Localis, May 26, 2023
The Finnish welfare system is based on multiple factors including legislation, funding, organizat... more The Finnish welfare system is based on multiple factors including legislation, funding, organizations, technologies and customer data records. In a trial by the local government of Kuopio, the services for people aged 16–29 were integrated under a temporary legislation passed by the Finnish government in 2014. A holistic “My Life”-welfare plan based on a self assessment of the customer’s life situation, known as “3X10D” was co-designed and tested with 15 professionals and 32 youths. The implementation of integrated services was studied by using the documents issued by the national and local governments, the methods of implementation research and abductive content analysis. The results highlight the importance of national policy-making and its implementation based on the local needs, as well as the recognition of barriers and enablers when aiming for an integrated, customer-based and seamless service system. The system-wide integration requires integrative approaches and governance over the sectorial, organizational and professional boundaries. Keywords: integrated service delivery, governance, implementation, person-centred care plan
This article is based on a sub-research of the social management dissertation at University Eastern Finland UEF. The full-text version of the article is available in Finnish.
International Journal of Integrated Care, 2021
20th International Conference on Integrated Care ICIC20. Poster abstract.
Artikkeli Sosiaalityön tutkimuksen seuran Tutkiva sosiaalityö 2017 -julkaisussa. Artikkeli perust... more Artikkeli Sosiaalityön tutkimuksen seuran Tutkiva sosiaalityö 2017 -julkaisussa. Artikkeli perustuu hyvinvoinnin integroidun toimintamallin Kuopion kuntakokeiluun, jossa yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa kehitettiin sektorirajat ylittävää asiakaslähtöistä toimintamallia.
Ihmisten toimintakykyä on jo kauan arvioitu erilaisilla lääke- tai terveystieteellisillä mittarei... more Ihmisten toimintakykyä on jo kauan arvioitu erilaisilla lääke- tai terveystieteellisillä mittareilla. Mittaamisen perusteet ovat nousseet palvelujärjestelmän tarpeista ja eri professioiden ajattelutavoista. Kuopiossa kehitettiin vuosien 2015-2016 aikana, kuntakokeilulain (Finlex 1350/2017) turvin, uudenlainen ja asiakkaan omaa näkökulmaa korostava 3X10D-itsearviointikysely, jota kokeilussa käytettiin moniammatilliseen yhteistyöhön nuorten kohdalla. 3X10D kyselyn avulla nuori arvioi elämäntilannettaan ja asettaa sille tavoitteita. Artikkelissa validoidaan 3X10D TM ‑kysely vertaamalla sitä jo olemassa oleviin mittareihin ja nuorten objektiiviseen elämäntilanteeseen. Artikkelin tavoitteena on arvioida mittarin yhden osa-alueen validiteettia, jotta voidaan arvioida sen hyödynnettävyyttä nuorten kanssa tehtävässä työssä laajemminkin.
TIIVISTELMÄ
Avainsanat: Etelä-Korea, tietoyhteiskunta, strateginen suunnittelu, toimeenpano, t... more TIIVISTELMÄ
Avainsanat: Etelä-Korea, tietoyhteiskunta, strateginen suunnittelu, toimeenpano, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälinen yhteistyö
Taustaa. Korean tasavalta (Etelä-Korea, Korea) on nopean teknologia- ja modernisaatiokehityksensä ansiosta kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä köyhästä agraarivaltiosta yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista. Vielä 1960-luvulla Korean bruttokansantuote oli Etiopian tasoa. Nykyisin Etelä-Korea on teknologian käytön mahdollisuuksia, käyttöä ja käyttötaitoja mittaavan IDI-indeksin (ICT Development Index) perusteella maailman teknologistunein valtio (ITU 2012). Etelä-Korea on asettanut kansalliseksi tietoyhteiskuntatavoitteeksi kehittyä maailman ensimmäiseksi ubiikkiyhteiskunnaksi. Ubiteknologia (ubiquitous computing, jokapaikan tietotekniikka) muodostuu laitteet, tietoverkot ja ohjelmistot yhdistävästä tietoteknisestä kokonaisuudesta, joka toimii huomaamattomasti joka paikassa ja joka kykenee tietoja yhdistämällä tekemään itsenäisiä ratkaisuja.
Tutkimusmenetelmät. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena havainnoimalla korealais-suomalais-amerikkalaista HiConcept-nimistä teknologiainnovaatiohanketta ja sen toimintaympäristöä osana eteläkorealaista tietoyhteiskuntaa. Toimeenpanotutkimusteoreettiset lähtökohdat ovat ohjanneet tutkimuksen toteutusta. Monipuolinen tutkimusaineisto on koottu pääosin kolmen kuukauden kenttätyöjakson aikana Etelä-Korean Daejeonissa keväällä 2012. Tutkimustulokset perustuvat teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin.
Tulokset. HiConcept-hanke on esimerkki siitä, miten teknologiainnovaatioita kehitetään ministeriön rahoitusorganisaation, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää älykkääseen ja itsenäiseen päättelyyn kykenevä teknologiaratkaisu, ns. kontekstinhallintaohjelmisto, joka paikantaa, kokoaa, yhdistelee ja muokkaa kodin mittauslaitteissa, asukkaiden puhelimissa tai internetissä olevaa tietoa. Älykkäiden kotiympäristöjen (Smart home) ja kotiautomaation avulla asuinympäristöjä halutaan kehittää entistä taloudellisemmiksi, turvallisemmiksi, terveemmiksi ja ekologisemmiksi. Korean valtio on myöntänyt 4,6 miljoonan euron hankkeelle 72 % avustuksen. Yksi rahoituksen myöntämisen perusteista oli, että innovaatiohanke toteutetaan kansainvälisenä teknologia-alan yhteistyönä.
Johtopäätökset. Korealaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuuden tahtotilan voi kiteyttää sanaan älykäs (mm. Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Älykkäät ympäristöt muodostuvat huippunopean tietoliikenteen, elektronisten laitteiden ja ohjelmistojen sekä sähköisten palvelujen interaktiivisesta, laajalle levinneestä ja pitkälle automatisoidusta kokonaisuudesta. Korean valtion rooli maan tietoyhteiskuntakehityksen ohjaajana ja mahdollistajana on keskeinen, etenkin kun laitteita, tietoverkkoja ja palveluja halutaan kehittää samansuuntaisesti. Teknologiavetoisen talouskasvun rinnalla tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Kehitystä edesauttavat teknologiamyönteinen arvomaailma, poliittinen tahto, valtion ja teknologiateollisuuden tiivis yhteistyö sekä teknologioiden käyttöön positiivisesti suhtautuvat korealaiset. Teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen eivät ole korealaisille pelkästään itseisarvo vaan kansallinen itsetuntokysymys, ja osa Korean muuhun poliittiseen, historialliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyvää modernisaatioprosessia.
= = =
ABSTRACT IN ENGLISH
Towards Smart Information Society. A Case Study of South Korea's state-funded technology innovation project and its
environment.
Keywords: South Korea, information society, strategy planning, national innovation system, R&D, international cooperation
Background. The Republic of Korea (South Korea, Korea) has developed in just a few decades from a poor agrarian state to one of the world's leading information societies. In the 1960s, Korea's gross domestic product was at the same level as Ethiopia's. Since 2006, South Korea has been the top country globally as measured by the ICT development index (ITU). Korea was also ranked first in the global eGovernance-survey done by the UN. South Korea has become the world's thirdlargest country for exporting technology products. The South Korea Parliament has a vision to develop Korea as the first ubiquitous society (u-Korea) in the world by using smart and advanced technology widely in in all areas and spaces of society. The word ubiquitous indicates a context of mobile technology devices, services and high speed networks recognizing the user's individual needs. The target of ubiquitous computing is to fade the boundary between humans and technology.
Research methods. In this thesis, the phenomenon of the South Korean information society was studied using the Korean- Finnish-American research and development project (R&D) called HiConcept as a study case. The information society is interpreted as a setting of the strategic information society goals as well as the political process. It is also seen through the strategic planning and the implementation of the strategy, the national innovation system and the context of the institutions. A case study was executed by utilizing the implementation research method and ethnographic fieldwork. The data was collected mainly in the metropolitan city of Daejeon, South Korea during the spring of 2012. The results are based on multiple data and abductive content analysis, which means that the interpretation is based on both the theoretical premises and the data. Results. The aim of the HiConcept project is to develop a smart and deductive home technology innovation, a so-called context management framework which makes easier to monitor, control and manage the home environment. It makes the home environment much more useful, safe, and sustainable as well as easier to be controlled. Developing a smart environment (home, city) and home automation is one of Korea's national technology objectives. HiConcept is a five-year-long project developing ubiquitous mobile applications in the fields as home energy and security, health care, learning and social media using innovative technology. The total cost of the project is 4.6 million euros and the total workload is 41 person-years. The Korean Ministry of Knowledge Economy (MKE) has provided 72% of the funding via the R&D Academy KIAT (Korea Institute for Advancement of Technology). Korea's national leader of IT technology research, the Electronics and Telecommunications Research Institute (ETRI), manages the project and coordinates the work of the other participants. The other partners involved are the VTT Technical Research Centre of Finland, the University of Arizona, USA and two technology companies operating in South Korea. International cooperation in developing innovative technologies seems to be creative, intensive and challenging. The open-minded, not too tight goals give a sense of freedom to the work and enable the participants to generate new ideas. The busy schedule and the evaluation system makes the work challenging. Every year KIAT evaluates the achievements of the previous year’s project work and grants the funds for the next year’s project if the results are valuable enough. The evaluation could also lead to funding cuts or even the discontinuation of the grant. Thus, even though the financier has accepted the proposal of a five-year project, it does not automatically grant 5 years of funding. The financing system increases the motivation to work, but also adds stress. The outcome of project will not be a commercialized software program and it takes a great deal of work to get incomplete software ready for commercialization. The responsibility of continuing product development reverts to the partners involved in the project after the state funding runs out and it is not clear if the R&D process will continue. The parties can work together on how to develop the software, or they can sell the intellectual property rights to another actor or to each other. The result may be also that the development stops completely. Even in that case, the actors can utilize the new innovative know-how created during the HiConcept project in their new R&D projects. When choosing international partners, Koreans prefer to adopt the world best experts. For the Finnish institute VTT, operating in South Korea has meant adapting to Korean business rules and getting used to the Korean living and working environment.
Conclusions. Observing the Korean-Finnish-American HiConcept project and its environment, the Korean information society seems to be premised in the tight co-operation between the strong government, the technology industry and the governmental funded research institutions as well as the Korean people, who have a positive and open-minded attitude towards new technologies. The future vision of the Korean information society can be characterized by one word, smart (for example Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Smart urban environments, smart phones used for mobile services, high-speed networks, and developing home service robots are being focused on in national technology development. The national goals of the information society are created by the parliament and implemented with determination by state institutions like the ministries’ financial institutions, and benefit by international cooperation. South Korea emphasizes technology-driven economic growth, but there is increasing interest developing social welfare also.
""Työtyytyväisyyden resurssitekijät. Havaintoja Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstök... more ""Työtyytyväisyyden resurssitekijät. Havaintoja Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstökyselystä 2007. 40 s. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielma (yhteiskuntapolitiikka). Jyväskylän yliopisto. Syksy 2009. Tekijä Anna-Mari Karvonen. Ohjaaja Sakari Taipale. Arvosana 5.
Avainsanat: Kuopio, sosiaali- ja terveydenhuolto, työelämä, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, laatu
Työhyvinvoinnin edistäminen on asetettu tavoitteeksi sekä Euroopan että kansallisen tason strategisissa linjauksissa. Päävastuu työolojen kehittämisestä on työpaikoilla. Työturvallisuuslaki ja julkishallinnon organisaatioiden käyttämät laadunhallintajärjestelmät edellyttävät työhyvinvoinnin säännöllistä mittausta ja seurantaa. Työtyytyväisyys- ja henkilöstökyselyt ovat yksi keino kerätä ja saada organisaatiokohtaista tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja työyhteisön tilasta. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin henkilöstökysely marraskuussa 2007 Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työhyvinvointikyselyyn perustuvalla kyselylomakkeella. 1664 työtekijästä 854 eli 51,3 % vastasi kyselyyn. Lomake sisälsi taustatietojen lisäksi 29 monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Tässä yhtä organisaatiota koskevassa kokonaistutkimuksessa selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin henkilöstökyselyä sekundääriaineistoa käyttäen, eroaako työtyytyväisyys (job satisfaction) eri vastaajaryhmissä, onko työtyytyväisyyden ja muiden mitattujen muuttujien välillä yhteisvaihtelua ja mitkä tekijät selittävät tai vaikuttavat työtyytyväisyyteen. Aineiston tilastomatemaattinen analysointi tehtiin keskiarvovertailuiden sekä korrelaatio- ja regressioanalyysien perusteella hyödyntämällä SPSS-ohjelmistoa. 854 vastaajasta 62 % koki työtyytyväisyytenä hyväksi tai erittäin hyväksi, 27 % keskinkertaiseksi ja 11 % huonoksi tai erittäin huonoksi. Työtyytyväisyyden keskiarvoksi saatiin viisiportaisella asteikolla 3,65. Naiset, määräaikaiset, esimiesasemassa olevat ja yli 35-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin miehet, vakituiset, ei esimiesasemassa olevat ja alle 35-vuotiaat. Työtyytyväisyydellä todettiin korrelaatioanalyysissa olevan tilastollisesti merkitsevää yhteisvaihtelua esimiehen tuen, työyhteisön ilmapiirin, henkilöstön osallistamisen, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien, työympäristön ja työntekijän omien voimavarojen kanssa. Selittäviä tekijöitä ja niiden merkitystä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Työyhteisötekijät (työyhteisön ilmapiiri, esimiehen tuki) nousivat työntekijäkohtaisia tekijöitä (kehittymismahdollisuudet ja omat voimavarat) suuremmiksi selittäjiksi, kun vastaajien ikä, sukupuoli, työsuhteen pysyvyys, ammattiasema ja työympäristötekijät oli vakioitu. Muuttujien kokonaisselitysaseeksi (R2) saatiin .529 eli 52,9 %. Muuttujaryhmien sisällä oli kuitenkin selvää vaihtelua. Betakertoimilla mitattuina työntekijän omat voimavarat (ȕ= .338) ja työyhteisön ilmapiiri (ȕ= .269) vaikuttavat työtyytyväisyyteen voimakkaammin kuin kehittymismahdollisuudet (ȕ= .183) ja esimiehen tuki (ȕ= .172). Vastaajan taustatekijöistä iällä (ȕ= .115) oli eniten vaikutusta työtyytyväisyyteen, kun taas työsuhteen pysyvyys tai määräaikaisuus ei selittänyt tyytyväisyyttä. Tutkimuskirjallisuuteen perustuen työtyytyväisyyden voidaan sanoa mittaavan yleisen työhyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden menestymistä, toimintaprosessien sujumista, johtamisen ja esimiestyön onnistumista, työntekijöiden osaamista ja työelämän hyvinvointia. Työtyytyväisyys on työn onnistumista ja laatua kuvaava mittari niin yksilön, työyhteisön, organisaation, työelämän kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Puutteet työhyvinvoinnissa lisäävät sairastumisen ja työkyvyttömyyden riskiä, jotka toteutuessaan aiheuttavat suuria menetyksiä kaikille osapuolille.""
Laatu- ja prosessijohtamisen Master of Quality –koulutusohjelman (33 op) kehitysprojektin loppura... more Laatu- ja prosessijohtamisen Master of Quality –koulutusohjelman (33 op) kehitysprojektin loppuraportti. Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. 2007.
Tämä on loppuraportti Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen 33 op:n laajuisen Master of Quality –täydennyskoulutuksen (MQ13 v. 2006) kehitysprojektiin. Raportissani käyn läpi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen laadun kehittämisen vaiheita ja nykytilaa sekä esitän henkilökohtaisia ajatuksiani, millä tavoin voisimme toteuttaa kokonaisvaltaisen laadunhallinnan oppeja ja teorioita käytännössä. Ehdotukset ja ideat on tuotettu aiivoriihiperiaatteella mitään karsimatta ja kerralla toteutettavaksi ideoita on ehdottomasti liikaa. Tarkastelussani halusin mahdollisimman laajasti tuoda esille laatuoppien tarjoamia mahdollisuuksia.
Paineet laadunhallinnan järjestelmän rakentamiseen tulevat sekä toimialamme sisältä että koko kaupungin johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden taholta. Koko kaupungin strategiasta löytyy maininnat ”toimialat siirtyvät laatujärjestelmiin” ja ”ydinprosessit on "kuvattava”. Sosiaali- ja terveyskeskuksen talousarviota täydentävään käyttösuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi ”aloitetaan laatuhanke”. Valtakunnan tasolta löytyy mm. Kuntaliiton suositus terveydenhuollon laatusuositus ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on täydennetty mm. hoitoon pääsyn kriteereillä.
Laatujärjestelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet laaduntarkkailun ja –varmistuksen järjestelmistä kokonaisvaltaisiksi laadunhallinnan ja johtamisen järjestelmiksi. Onnistuneeseen laadunhallinnan järjestelmään tulisi sisällyttää niin strateginen suunnittelu, toimintojen kehittäminen, kehittämishankkeiden ja projektien hallinta, erilainen mittaaminen
ja tiedonkeruu sekä tietojen analysointi päätöksenteon tueksi.
Laatujärjestelmän rakentaminen 2500 työtekijän ja toiminnaltaan hyvin monipuoliseen ja laajaan organisaatioon on suuri haaste. Miten saada aikaan toimiva järjestelmä, joka parantaisi palvelujen laatua ja helpottaisi organisaatiossa toimivien jokapäiväistä työtä? Ennakkokäsitykset laatujärjestelmistä ovat vastakkaisia - kahvipöydissä puhutaan byrokratian lisäämisestä, ohjeviidakosta ja valtavasta työmäärästä. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, vaikka laatujärjestelmän rakentaminen organisaation omiin tarpeisiin vaatii paljon
oppimista, harjoittelua, aikaa ja työtä.
rke
Conference Presentations by Anna-Mari Juutinen
Abstraktikirja. Hyvinvointioikeuden päivät 18.-20.4.2023. Law & Welfare seminar. Book of the abstracts. Hyvinvointioikeuden keskus. University of Eastern Finland UEF. pp. 32., 2023
Hyvinvointioikeuden tiedepäivillä Joensuussa 20.4.2023 pidetyn puheenvuoron abstrakti, joka sivua... more Hyvinvointioikeuden tiedepäivillä Joensuussa 20.4.2023 pidetyn puheenvuoron abstrakti, joka sivuaa sosiaalihallintotieteellisen väitöstutkimukseni ensimmäisen osatutkimuksen tuloksia. Retrospektiivisessä tapaustutkimuksessa selvitettiin toimeenpanotutkimuksellisella otteella monialaisista toimintamalleista säädetyn ja vuosina 2015-2016 voimassa olleen kokeilulain 1350/2014 toimeenpanoa Kuopiossa nuorten ja nuorten aikuisten palveluissa. Tämän abstraktin lisäksi tuloksista julkaistaan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli Focus Localis -tiedelehdessä vuonna 2023.
ICIC20, 2020
Includes an abstract and a poster of the discription of a dissertation sub research of a Finnish ... more Includes an abstract and a poster of the discription of a dissertation sub research of a Finnish national project 2015-2016 developing human service integrations and were published at the International Conference of Integrated Care #ICIC2020 in September 2020.
DIGITAL & MULTIORGANISATIONAL SERVICE INTEGRATION – case Kuopio FINLAND, 2020
This abstract and poster are an image of an ongoing dissertation subresearch of Implementing Huma... more This abstract and poster are an image of an ongoing dissertation subresearch of Implementing Human Service Integration in Finland. The material was published at ICIC20 conference in September 2020. ICIC20 conference was organized by International Foundation of Integrated Care IFIC.
Abstrakti ja diaesitys Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen väitöstyön tutkimussuunnitel... more Abstrakti ja diaesitys Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen väitöstyön tutkimussuunnitelmasta, joka esiteltiin 15.11.2017 Tampereen yliopistolla Hallinnon ja kuntatutkimuksen päivillä työryhmässä Integroiva johtaminen soten rajapinnoilla.
A Poster of the Digital and Multiorganisational Service Integration published for the WHO Healthy... more A Poster of the Digital and Multiorganisational Service Integration published for the WHO Healthy Cities Conference 2017 and presented in Hungary, City of Pecs' Conference Center in 3rd May 2017.
Kuopio osallistui vuosien 2015-2016 ajan valtiovarainministeriön kansalliseen ja kuntakokeilulaki... more Kuopio osallistui vuosien 2015-2016 ajan valtiovarainministeriön kansalliseen ja kuntakokeilulakiin (Finlex 1350/2014) perustuvaan hankkeeseen kehittäen aidossa asiakasympäristössä kokeilemalla ns. hyvinvoinnin integroitua toimintamallia nuorten 16-29-vuotiaiden palveluihin. Kehitystyön tuloksena syntyi asiakaslähtöinen, monialainen ja digitaalinen toimintamalli, jota myös Integraattorimalliksi kutsutaan. Kokeilun tuloksena todettiin, että nuoren ja ammattilaisten yhdessä laatima, elämänhallinnan kokonaisvaltaiseen arviointitietoon perustuva ja monialaisesti nuoren palvelut kokoava hyvinvointisuunnitelma lisää nuoren osallisuutta, auttaa palvelujen kohdentamisessa ja helpottaa mahdollisten ristiriitojen tai päällekkäisyyksien tunnistamisen erillisissä palvelusuunnitelmissa. Kokeilun tuloksia hyödynnetään ja toimintamallia sovelletaan Pohjois-Savon sote- ja maakuntauudistuksessa lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitettäessä.
Tämä paperi on laadittu 16.-17.2.2017 pidettäviä XIX Sosiaalityön tutkimuksen päiviä varten.
Talks by Anna-Mari Juutinen
Mitä tapahtuu, kun kaikki nuorten hyvinvointipalvelujen kanssa työskentelevät pääsevät käsiksi sa... more Mitä tapahtuu, kun kaikki nuorten hyvinvointipalvelujen kanssa työskentelevät pääsevät käsiksi samaan suunnitelmaan, jota tehdään yhdessä nuoren kanssa? Kannattaisiko monia palveluja käyttävälle nuorelle valita oma vastuutyöntekijä?
Uploads
Videos by Anna-Mari Juutinen
Papers by Anna-Mari Juutinen
Findings: The paper raises questions related to governance as well as multidisciplinary and customer orientation in integrated care. Originality/value: The paper discusses a real-life experience of an elderly care journey from active senior life to a nursing home in Finland. When making visible an elderly care journey, this gives real-life information about the challenges and the needs for development. Better practical understanding helps to remove interorganizational barriers toward more integrated and patient safe care.
The whole article available here https://doi.org/10.1108/JICA-05-2023-0025
This article is based on a sub-research of the social management dissertation at University Eastern Finland UEF. The full-text version of the article is available in Finnish.
Avainsanat: Etelä-Korea, tietoyhteiskunta, strateginen suunnittelu, toimeenpano, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälinen yhteistyö
Taustaa. Korean tasavalta (Etelä-Korea, Korea) on nopean teknologia- ja modernisaatiokehityksensä ansiosta kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä köyhästä agraarivaltiosta yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista. Vielä 1960-luvulla Korean bruttokansantuote oli Etiopian tasoa. Nykyisin Etelä-Korea on teknologian käytön mahdollisuuksia, käyttöä ja käyttötaitoja mittaavan IDI-indeksin (ICT Development Index) perusteella maailman teknologistunein valtio (ITU 2012). Etelä-Korea on asettanut kansalliseksi tietoyhteiskuntatavoitteeksi kehittyä maailman ensimmäiseksi ubiikkiyhteiskunnaksi. Ubiteknologia (ubiquitous computing, jokapaikan tietotekniikka) muodostuu laitteet, tietoverkot ja ohjelmistot yhdistävästä tietoteknisestä kokonaisuudesta, joka toimii huomaamattomasti joka paikassa ja joka kykenee tietoja yhdistämällä tekemään itsenäisiä ratkaisuja.
Tutkimusmenetelmät. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena havainnoimalla korealais-suomalais-amerikkalaista HiConcept-nimistä teknologiainnovaatiohanketta ja sen toimintaympäristöä osana eteläkorealaista tietoyhteiskuntaa. Toimeenpanotutkimusteoreettiset lähtökohdat ovat ohjanneet tutkimuksen toteutusta. Monipuolinen tutkimusaineisto on koottu pääosin kolmen kuukauden kenttätyöjakson aikana Etelä-Korean Daejeonissa keväällä 2012. Tutkimustulokset perustuvat teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin.
Tulokset. HiConcept-hanke on esimerkki siitä, miten teknologiainnovaatioita kehitetään ministeriön rahoitusorganisaation, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää älykkääseen ja itsenäiseen päättelyyn kykenevä teknologiaratkaisu, ns. kontekstinhallintaohjelmisto, joka paikantaa, kokoaa, yhdistelee ja muokkaa kodin mittauslaitteissa, asukkaiden puhelimissa tai internetissä olevaa tietoa. Älykkäiden kotiympäristöjen (Smart home) ja kotiautomaation avulla asuinympäristöjä halutaan kehittää entistä taloudellisemmiksi, turvallisemmiksi, terveemmiksi ja ekologisemmiksi. Korean valtio on myöntänyt 4,6 miljoonan euron hankkeelle 72 % avustuksen. Yksi rahoituksen myöntämisen perusteista oli, että innovaatiohanke toteutetaan kansainvälisenä teknologia-alan yhteistyönä.
Johtopäätökset. Korealaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuuden tahtotilan voi kiteyttää sanaan älykäs (mm. Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Älykkäät ympäristöt muodostuvat huippunopean tietoliikenteen, elektronisten laitteiden ja ohjelmistojen sekä sähköisten palvelujen interaktiivisesta, laajalle levinneestä ja pitkälle automatisoidusta kokonaisuudesta. Korean valtion rooli maan tietoyhteiskuntakehityksen ohjaajana ja mahdollistajana on keskeinen, etenkin kun laitteita, tietoverkkoja ja palveluja halutaan kehittää samansuuntaisesti. Teknologiavetoisen talouskasvun rinnalla tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Kehitystä edesauttavat teknologiamyönteinen arvomaailma, poliittinen tahto, valtion ja teknologiateollisuuden tiivis yhteistyö sekä teknologioiden käyttöön positiivisesti suhtautuvat korealaiset. Teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen eivät ole korealaisille pelkästään itseisarvo vaan kansallinen itsetuntokysymys, ja osa Korean muuhun poliittiseen, historialliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyvää modernisaatioprosessia.
= = =
ABSTRACT IN ENGLISH
Towards Smart Information Society. A Case Study of South Korea's state-funded technology innovation project and its
environment.
Keywords: South Korea, information society, strategy planning, national innovation system, R&D, international cooperation
Background. The Republic of Korea (South Korea, Korea) has developed in just a few decades from a poor agrarian state to one of the world's leading information societies. In the 1960s, Korea's gross domestic product was at the same level as Ethiopia's. Since 2006, South Korea has been the top country globally as measured by the ICT development index (ITU). Korea was also ranked first in the global eGovernance-survey done by the UN. South Korea has become the world's thirdlargest country for exporting technology products. The South Korea Parliament has a vision to develop Korea as the first ubiquitous society (u-Korea) in the world by using smart and advanced technology widely in in all areas and spaces of society. The word ubiquitous indicates a context of mobile technology devices, services and high speed networks recognizing the user's individual needs. The target of ubiquitous computing is to fade the boundary between humans and technology.
Research methods. In this thesis, the phenomenon of the South Korean information society was studied using the Korean- Finnish-American research and development project (R&D) called HiConcept as a study case. The information society is interpreted as a setting of the strategic information society goals as well as the political process. It is also seen through the strategic planning and the implementation of the strategy, the national innovation system and the context of the institutions. A case study was executed by utilizing the implementation research method and ethnographic fieldwork. The data was collected mainly in the metropolitan city of Daejeon, South Korea during the spring of 2012. The results are based on multiple data and abductive content analysis, which means that the interpretation is based on both the theoretical premises and the data. Results. The aim of the HiConcept project is to develop a smart and deductive home technology innovation, a so-called context management framework which makes easier to monitor, control and manage the home environment. It makes the home environment much more useful, safe, and sustainable as well as easier to be controlled. Developing a smart environment (home, city) and home automation is one of Korea's national technology objectives. HiConcept is a five-year-long project developing ubiquitous mobile applications in the fields as home energy and security, health care, learning and social media using innovative technology. The total cost of the project is 4.6 million euros and the total workload is 41 person-years. The Korean Ministry of Knowledge Economy (MKE) has provided 72% of the funding via the R&D Academy KIAT (Korea Institute for Advancement of Technology). Korea's national leader of IT technology research, the Electronics and Telecommunications Research Institute (ETRI), manages the project and coordinates the work of the other participants. The other partners involved are the VTT Technical Research Centre of Finland, the University of Arizona, USA and two technology companies operating in South Korea. International cooperation in developing innovative technologies seems to be creative, intensive and challenging. The open-minded, not too tight goals give a sense of freedom to the work and enable the participants to generate new ideas. The busy schedule and the evaluation system makes the work challenging. Every year KIAT evaluates the achievements of the previous year’s project work and grants the funds for the next year’s project if the results are valuable enough. The evaluation could also lead to funding cuts or even the discontinuation of the grant. Thus, even though the financier has accepted the proposal of a five-year project, it does not automatically grant 5 years of funding. The financing system increases the motivation to work, but also adds stress. The outcome of project will not be a commercialized software program and it takes a great deal of work to get incomplete software ready for commercialization. The responsibility of continuing product development reverts to the partners involved in the project after the state funding runs out and it is not clear if the R&D process will continue. The parties can work together on how to develop the software, or they can sell the intellectual property rights to another actor or to each other. The result may be also that the development stops completely. Even in that case, the actors can utilize the new innovative know-how created during the HiConcept project in their new R&D projects. When choosing international partners, Koreans prefer to adopt the world best experts. For the Finnish institute VTT, operating in South Korea has meant adapting to Korean business rules and getting used to the Korean living and working environment.
Conclusions. Observing the Korean-Finnish-American HiConcept project and its environment, the Korean information society seems to be premised in the tight co-operation between the strong government, the technology industry and the governmental funded research institutions as well as the Korean people, who have a positive and open-minded attitude towards new technologies. The future vision of the Korean information society can be characterized by one word, smart (for example Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Smart urban environments, smart phones used for mobile services, high-speed networks, and developing home service robots are being focused on in national technology development. The national goals of the information society are created by the parliament and implemented with determination by state institutions like the ministries’ financial institutions, and benefit by international cooperation. South Korea emphasizes technology-driven economic growth, but there is increasing interest developing social welfare also.
Avainsanat: Kuopio, sosiaali- ja terveydenhuolto, työelämä, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, laatu
Työhyvinvoinnin edistäminen on asetettu tavoitteeksi sekä Euroopan että kansallisen tason strategisissa linjauksissa. Päävastuu työolojen kehittämisestä on työpaikoilla. Työturvallisuuslaki ja julkishallinnon organisaatioiden käyttämät laadunhallintajärjestelmät edellyttävät työhyvinvoinnin säännöllistä mittausta ja seurantaa. Työtyytyväisyys- ja henkilöstökyselyt ovat yksi keino kerätä ja saada organisaatiokohtaista tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja työyhteisön tilasta. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin henkilöstökysely marraskuussa 2007 Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työhyvinvointikyselyyn perustuvalla kyselylomakkeella. 1664 työtekijästä 854 eli 51,3 % vastasi kyselyyn. Lomake sisälsi taustatietojen lisäksi 29 monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Tässä yhtä organisaatiota koskevassa kokonaistutkimuksessa selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin henkilöstökyselyä sekundääriaineistoa käyttäen, eroaako työtyytyväisyys (job satisfaction) eri vastaajaryhmissä, onko työtyytyväisyyden ja muiden mitattujen muuttujien välillä yhteisvaihtelua ja mitkä tekijät selittävät tai vaikuttavat työtyytyväisyyteen. Aineiston tilastomatemaattinen analysointi tehtiin keskiarvovertailuiden sekä korrelaatio- ja regressioanalyysien perusteella hyödyntämällä SPSS-ohjelmistoa. 854 vastaajasta 62 % koki työtyytyväisyytenä hyväksi tai erittäin hyväksi, 27 % keskinkertaiseksi ja 11 % huonoksi tai erittäin huonoksi. Työtyytyväisyyden keskiarvoksi saatiin viisiportaisella asteikolla 3,65. Naiset, määräaikaiset, esimiesasemassa olevat ja yli 35-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin miehet, vakituiset, ei esimiesasemassa olevat ja alle 35-vuotiaat. Työtyytyväisyydellä todettiin korrelaatioanalyysissa olevan tilastollisesti merkitsevää yhteisvaihtelua esimiehen tuen, työyhteisön ilmapiirin, henkilöstön osallistamisen, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien, työympäristön ja työntekijän omien voimavarojen kanssa. Selittäviä tekijöitä ja niiden merkitystä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Työyhteisötekijät (työyhteisön ilmapiiri, esimiehen tuki) nousivat työntekijäkohtaisia tekijöitä (kehittymismahdollisuudet ja omat voimavarat) suuremmiksi selittäjiksi, kun vastaajien ikä, sukupuoli, työsuhteen pysyvyys, ammattiasema ja työympäristötekijät oli vakioitu. Muuttujien kokonaisselitysaseeksi (R2) saatiin .529 eli 52,9 %. Muuttujaryhmien sisällä oli kuitenkin selvää vaihtelua. Betakertoimilla mitattuina työntekijän omat voimavarat (ȕ= .338) ja työyhteisön ilmapiiri (ȕ= .269) vaikuttavat työtyytyväisyyteen voimakkaammin kuin kehittymismahdollisuudet (ȕ= .183) ja esimiehen tuki (ȕ= .172). Vastaajan taustatekijöistä iällä (ȕ= .115) oli eniten vaikutusta työtyytyväisyyteen, kun taas työsuhteen pysyvyys tai määräaikaisuus ei selittänyt tyytyväisyyttä. Tutkimuskirjallisuuteen perustuen työtyytyväisyyden voidaan sanoa mittaavan yleisen työhyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden menestymistä, toimintaprosessien sujumista, johtamisen ja esimiestyön onnistumista, työntekijöiden osaamista ja työelämän hyvinvointia. Työtyytyväisyys on työn onnistumista ja laatua kuvaava mittari niin yksilön, työyhteisön, organisaation, työelämän kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Puutteet työhyvinvoinnissa lisäävät sairastumisen ja työkyvyttömyyden riskiä, jotka toteutuessaan aiheuttavat suuria menetyksiä kaikille osapuolille.""
Tämä on loppuraportti Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen 33 op:n laajuisen Master of Quality –täydennyskoulutuksen (MQ13 v. 2006) kehitysprojektiin. Raportissani käyn läpi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen laadun kehittämisen vaiheita ja nykytilaa sekä esitän henkilökohtaisia ajatuksiani, millä tavoin voisimme toteuttaa kokonaisvaltaisen laadunhallinnan oppeja ja teorioita käytännössä. Ehdotukset ja ideat on tuotettu aiivoriihiperiaatteella mitään karsimatta ja kerralla toteutettavaksi ideoita on ehdottomasti liikaa. Tarkastelussani halusin mahdollisimman laajasti tuoda esille laatuoppien tarjoamia mahdollisuuksia.
Paineet laadunhallinnan järjestelmän rakentamiseen tulevat sekä toimialamme sisältä että koko kaupungin johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden taholta. Koko kaupungin strategiasta löytyy maininnat ”toimialat siirtyvät laatujärjestelmiin” ja ”ydinprosessit on "kuvattava”. Sosiaali- ja terveyskeskuksen talousarviota täydentävään käyttösuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi ”aloitetaan laatuhanke”. Valtakunnan tasolta löytyy mm. Kuntaliiton suositus terveydenhuollon laatusuositus ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on täydennetty mm. hoitoon pääsyn kriteereillä.
Laatujärjestelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet laaduntarkkailun ja –varmistuksen järjestelmistä kokonaisvaltaisiksi laadunhallinnan ja johtamisen järjestelmiksi. Onnistuneeseen laadunhallinnan järjestelmään tulisi sisällyttää niin strateginen suunnittelu, toimintojen kehittäminen, kehittämishankkeiden ja projektien hallinta, erilainen mittaaminen
ja tiedonkeruu sekä tietojen analysointi päätöksenteon tueksi.
Laatujärjestelmän rakentaminen 2500 työtekijän ja toiminnaltaan hyvin monipuoliseen ja laajaan organisaatioon on suuri haaste. Miten saada aikaan toimiva järjestelmä, joka parantaisi palvelujen laatua ja helpottaisi organisaatiossa toimivien jokapäiväistä työtä? Ennakkokäsitykset laatujärjestelmistä ovat vastakkaisia - kahvipöydissä puhutaan byrokratian lisäämisestä, ohjeviidakosta ja valtavasta työmäärästä. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, vaikka laatujärjestelmän rakentaminen organisaation omiin tarpeisiin vaatii paljon
oppimista, harjoittelua, aikaa ja työtä.
rke
Conference Presentations by Anna-Mari Juutinen
Tämä paperi on laadittu 16.-17.2.2017 pidettäviä XIX Sosiaalityön tutkimuksen päiviä varten.
Talks by Anna-Mari Juutinen
Findings: The paper raises questions related to governance as well as multidisciplinary and customer orientation in integrated care. Originality/value: The paper discusses a real-life experience of an elderly care journey from active senior life to a nursing home in Finland. When making visible an elderly care journey, this gives real-life information about the challenges and the needs for development. Better practical understanding helps to remove interorganizational barriers toward more integrated and patient safe care.
The whole article available here https://doi.org/10.1108/JICA-05-2023-0025
This article is based on a sub-research of the social management dissertation at University Eastern Finland UEF. The full-text version of the article is available in Finnish.
Avainsanat: Etelä-Korea, tietoyhteiskunta, strateginen suunnittelu, toimeenpano, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kansainvälinen yhteistyö
Taustaa. Korean tasavalta (Etelä-Korea, Korea) on nopean teknologia- ja modernisaatiokehityksensä ansiosta kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä köyhästä agraarivaltiosta yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista. Vielä 1960-luvulla Korean bruttokansantuote oli Etiopian tasoa. Nykyisin Etelä-Korea on teknologian käytön mahdollisuuksia, käyttöä ja käyttötaitoja mittaavan IDI-indeksin (ICT Development Index) perusteella maailman teknologistunein valtio (ITU 2012). Etelä-Korea on asettanut kansalliseksi tietoyhteiskuntatavoitteeksi kehittyä maailman ensimmäiseksi ubiikkiyhteiskunnaksi. Ubiteknologia (ubiquitous computing, jokapaikan tietotekniikka) muodostuu laitteet, tietoverkot ja ohjelmistot yhdistävästä tietoteknisestä kokonaisuudesta, joka toimii huomaamattomasti joka paikassa ja joka kykenee tietoja yhdistämällä tekemään itsenäisiä ratkaisuja.
Tutkimusmenetelmät. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena havainnoimalla korealais-suomalais-amerikkalaista HiConcept-nimistä teknologiainnovaatiohanketta ja sen toimintaympäristöä osana eteläkorealaista tietoyhteiskuntaa. Toimeenpanotutkimusteoreettiset lähtökohdat ovat ohjanneet tutkimuksen toteutusta. Monipuolinen tutkimusaineisto on koottu pääosin kolmen kuukauden kenttätyöjakson aikana Etelä-Korean Daejeonissa keväällä 2012. Tutkimustulokset perustuvat teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin.
Tulokset. HiConcept-hanke on esimerkki siitä, miten teknologiainnovaatioita kehitetään ministeriön rahoitusorganisaation, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on kehittää älykkääseen ja itsenäiseen päättelyyn kykenevä teknologiaratkaisu, ns. kontekstinhallintaohjelmisto, joka paikantaa, kokoaa, yhdistelee ja muokkaa kodin mittauslaitteissa, asukkaiden puhelimissa tai internetissä olevaa tietoa. Älykkäiden kotiympäristöjen (Smart home) ja kotiautomaation avulla asuinympäristöjä halutaan kehittää entistä taloudellisemmiksi, turvallisemmiksi, terveemmiksi ja ekologisemmiksi. Korean valtio on myöntänyt 4,6 miljoonan euron hankkeelle 72 % avustuksen. Yksi rahoituksen myöntämisen perusteista oli, että innovaatiohanke toteutetaan kansainvälisenä teknologia-alan yhteistyönä.
Johtopäätökset. Korealaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuuden tahtotilan voi kiteyttää sanaan älykäs (mm. Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Älykkäät ympäristöt muodostuvat huippunopean tietoliikenteen, elektronisten laitteiden ja ohjelmistojen sekä sähköisten palvelujen interaktiivisesta, laajalle levinneestä ja pitkälle automatisoidusta kokonaisuudesta. Korean valtion rooli maan tietoyhteiskuntakehityksen ohjaajana ja mahdollistajana on keskeinen, etenkin kun laitteita, tietoverkkoja ja palveluja halutaan kehittää samansuuntaisesti. Teknologiavetoisen talouskasvun rinnalla tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Kehitystä edesauttavat teknologiamyönteinen arvomaailma, poliittinen tahto, valtion ja teknologiateollisuuden tiivis yhteistyö sekä teknologioiden käyttöön positiivisesti suhtautuvat korealaiset. Teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen eivät ole korealaisille pelkästään itseisarvo vaan kansallinen itsetuntokysymys, ja osa Korean muuhun poliittiseen, historialliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyvää modernisaatioprosessia.
= = =
ABSTRACT IN ENGLISH
Towards Smart Information Society. A Case Study of South Korea's state-funded technology innovation project and its
environment.
Keywords: South Korea, information society, strategy planning, national innovation system, R&D, international cooperation
Background. The Republic of Korea (South Korea, Korea) has developed in just a few decades from a poor agrarian state to one of the world's leading information societies. In the 1960s, Korea's gross domestic product was at the same level as Ethiopia's. Since 2006, South Korea has been the top country globally as measured by the ICT development index (ITU). Korea was also ranked first in the global eGovernance-survey done by the UN. South Korea has become the world's thirdlargest country for exporting technology products. The South Korea Parliament has a vision to develop Korea as the first ubiquitous society (u-Korea) in the world by using smart and advanced technology widely in in all areas and spaces of society. The word ubiquitous indicates a context of mobile technology devices, services and high speed networks recognizing the user's individual needs. The target of ubiquitous computing is to fade the boundary between humans and technology.
Research methods. In this thesis, the phenomenon of the South Korean information society was studied using the Korean- Finnish-American research and development project (R&D) called HiConcept as a study case. The information society is interpreted as a setting of the strategic information society goals as well as the political process. It is also seen through the strategic planning and the implementation of the strategy, the national innovation system and the context of the institutions. A case study was executed by utilizing the implementation research method and ethnographic fieldwork. The data was collected mainly in the metropolitan city of Daejeon, South Korea during the spring of 2012. The results are based on multiple data and abductive content analysis, which means that the interpretation is based on both the theoretical premises and the data. Results. The aim of the HiConcept project is to develop a smart and deductive home technology innovation, a so-called context management framework which makes easier to monitor, control and manage the home environment. It makes the home environment much more useful, safe, and sustainable as well as easier to be controlled. Developing a smart environment (home, city) and home automation is one of Korea's national technology objectives. HiConcept is a five-year-long project developing ubiquitous mobile applications in the fields as home energy and security, health care, learning and social media using innovative technology. The total cost of the project is 4.6 million euros and the total workload is 41 person-years. The Korean Ministry of Knowledge Economy (MKE) has provided 72% of the funding via the R&D Academy KIAT (Korea Institute for Advancement of Technology). Korea's national leader of IT technology research, the Electronics and Telecommunications Research Institute (ETRI), manages the project and coordinates the work of the other participants. The other partners involved are the VTT Technical Research Centre of Finland, the University of Arizona, USA and two technology companies operating in South Korea. International cooperation in developing innovative technologies seems to be creative, intensive and challenging. The open-minded, not too tight goals give a sense of freedom to the work and enable the participants to generate new ideas. The busy schedule and the evaluation system makes the work challenging. Every year KIAT evaluates the achievements of the previous year’s project work and grants the funds for the next year’s project if the results are valuable enough. The evaluation could also lead to funding cuts or even the discontinuation of the grant. Thus, even though the financier has accepted the proposal of a five-year project, it does not automatically grant 5 years of funding. The financing system increases the motivation to work, but also adds stress. The outcome of project will not be a commercialized software program and it takes a great deal of work to get incomplete software ready for commercialization. The responsibility of continuing product development reverts to the partners involved in the project after the state funding runs out and it is not clear if the R&D process will continue. The parties can work together on how to develop the software, or they can sell the intellectual property rights to another actor or to each other. The result may be also that the development stops completely. Even in that case, the actors can utilize the new innovative know-how created during the HiConcept project in their new R&D projects. When choosing international partners, Koreans prefer to adopt the world best experts. For the Finnish institute VTT, operating in South Korea has meant adapting to Korean business rules and getting used to the Korean living and working environment.
Conclusions. Observing the Korean-Finnish-American HiConcept project and its environment, the Korean information society seems to be premised in the tight co-operation between the strong government, the technology industry and the governmental funded research institutions as well as the Korean people, who have a positive and open-minded attitude towards new technologies. The future vision of the Korean information society can be characterized by one word, smart (for example Smart Korea, Smart City, Smart Ecosystem). Smart urban environments, smart phones used for mobile services, high-speed networks, and developing home service robots are being focused on in national technology development. The national goals of the information society are created by the parliament and implemented with determination by state institutions like the ministries’ financial institutions, and benefit by international cooperation. South Korea emphasizes technology-driven economic growth, but there is increasing interest developing social welfare also.
Avainsanat: Kuopio, sosiaali- ja terveydenhuolto, työelämä, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, laatu
Työhyvinvoinnin edistäminen on asetettu tavoitteeksi sekä Euroopan että kansallisen tason strategisissa linjauksissa. Päävastuu työolojen kehittämisestä on työpaikoilla. Työturvallisuuslaki ja julkishallinnon organisaatioiden käyttämät laadunhallintajärjestelmät edellyttävät työhyvinvoinnin säännöllistä mittausta ja seurantaa. Työtyytyväisyys- ja henkilöstökyselyt ovat yksi keino kerätä ja saada organisaatiokohtaista tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja työyhteisön tilasta. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa toteutettiin henkilöstökysely marraskuussa 2007 Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työhyvinvointikyselyyn perustuvalla kyselylomakkeella. 1664 työtekijästä 854 eli 51,3 % vastasi kyselyyn. Lomake sisälsi taustatietojen lisäksi 29 monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Tässä yhtä organisaatiota koskevassa kokonaistutkimuksessa selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin henkilöstökyselyä sekundääriaineistoa käyttäen, eroaako työtyytyväisyys (job satisfaction) eri vastaajaryhmissä, onko työtyytyväisyyden ja muiden mitattujen muuttujien välillä yhteisvaihtelua ja mitkä tekijät selittävät tai vaikuttavat työtyytyväisyyteen. Aineiston tilastomatemaattinen analysointi tehtiin keskiarvovertailuiden sekä korrelaatio- ja regressioanalyysien perusteella hyödyntämällä SPSS-ohjelmistoa. 854 vastaajasta 62 % koki työtyytyväisyytenä hyväksi tai erittäin hyväksi, 27 % keskinkertaiseksi ja 11 % huonoksi tai erittäin huonoksi. Työtyytyväisyyden keskiarvoksi saatiin viisiportaisella asteikolla 3,65. Naiset, määräaikaiset, esimiesasemassa olevat ja yli 35-vuotiaat olivat tyytyväisempiä kuin miehet, vakituiset, ei esimiesasemassa olevat ja alle 35-vuotiaat. Työtyytyväisyydellä todettiin korrelaatioanalyysissa olevan tilastollisesti merkitsevää yhteisvaihtelua esimiehen tuen, työyhteisön ilmapiirin, henkilöstön osallistamisen, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien, työympäristön ja työntekijän omien voimavarojen kanssa. Selittäviä tekijöitä ja niiden merkitystä analysoitiin regressioanalyysin avulla. Työyhteisötekijät (työyhteisön ilmapiiri, esimiehen tuki) nousivat työntekijäkohtaisia tekijöitä (kehittymismahdollisuudet ja omat voimavarat) suuremmiksi selittäjiksi, kun vastaajien ikä, sukupuoli, työsuhteen pysyvyys, ammattiasema ja työympäristötekijät oli vakioitu. Muuttujien kokonaisselitysaseeksi (R2) saatiin .529 eli 52,9 %. Muuttujaryhmien sisällä oli kuitenkin selvää vaihtelua. Betakertoimilla mitattuina työntekijän omat voimavarat (ȕ= .338) ja työyhteisön ilmapiiri (ȕ= .269) vaikuttavat työtyytyväisyyteen voimakkaammin kuin kehittymismahdollisuudet (ȕ= .183) ja esimiehen tuki (ȕ= .172). Vastaajan taustatekijöistä iällä (ȕ= .115) oli eniten vaikutusta työtyytyväisyyteen, kun taas työsuhteen pysyvyys tai määräaikaisuus ei selittänyt tyytyväisyyttä. Tutkimuskirjallisuuteen perustuen työtyytyväisyyden voidaan sanoa mittaavan yleisen työhyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden menestymistä, toimintaprosessien sujumista, johtamisen ja esimiestyön onnistumista, työntekijöiden osaamista ja työelämän hyvinvointia. Työtyytyväisyys on työn onnistumista ja laatua kuvaava mittari niin yksilön, työyhteisön, organisaation, työelämän kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Puutteet työhyvinvoinnissa lisäävät sairastumisen ja työkyvyttömyyden riskiä, jotka toteutuessaan aiheuttavat suuria menetyksiä kaikille osapuolille.""
Tämä on loppuraportti Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen 33 op:n laajuisen Master of Quality –täydennyskoulutuksen (MQ13 v. 2006) kehitysprojektiin. Raportissani käyn läpi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen laadun kehittämisen vaiheita ja nykytilaa sekä esitän henkilökohtaisia ajatuksiani, millä tavoin voisimme toteuttaa kokonaisvaltaisen laadunhallinnan oppeja ja teorioita käytännössä. Ehdotukset ja ideat on tuotettu aiivoriihiperiaatteella mitään karsimatta ja kerralla toteutettavaksi ideoita on ehdottomasti liikaa. Tarkastelussani halusin mahdollisimman laajasti tuoda esille laatuoppien tarjoamia mahdollisuuksia.
Paineet laadunhallinnan järjestelmän rakentamiseen tulevat sekä toimialamme sisältä että koko kaupungin johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden taholta. Koko kaupungin strategiasta löytyy maininnat ”toimialat siirtyvät laatujärjestelmiin” ja ”ydinprosessit on "kuvattava”. Sosiaali- ja terveyskeskuksen talousarviota täydentävään käyttösuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi ”aloitetaan laatuhanke”. Valtakunnan tasolta löytyy mm. Kuntaliiton suositus terveydenhuollon laatusuositus ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on täydennetty mm. hoitoon pääsyn kriteereillä.
Laatujärjestelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet laaduntarkkailun ja –varmistuksen järjestelmistä kokonaisvaltaisiksi laadunhallinnan ja johtamisen järjestelmiksi. Onnistuneeseen laadunhallinnan järjestelmään tulisi sisällyttää niin strateginen suunnittelu, toimintojen kehittäminen, kehittämishankkeiden ja projektien hallinta, erilainen mittaaminen
ja tiedonkeruu sekä tietojen analysointi päätöksenteon tueksi.
Laatujärjestelmän rakentaminen 2500 työtekijän ja toiminnaltaan hyvin monipuoliseen ja laajaan organisaatioon on suuri haaste. Miten saada aikaan toimiva järjestelmä, joka parantaisi palvelujen laatua ja helpottaisi organisaatiossa toimivien jokapäiväistä työtä? Ennakkokäsitykset laatujärjestelmistä ovat vastakkaisia - kahvipöydissä puhutaan byrokratian lisäämisestä, ohjeviidakosta ja valtavasta työmäärästä. Tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, vaikka laatujärjestelmän rakentaminen organisaation omiin tarpeisiin vaatii paljon
oppimista, harjoittelua, aikaa ja työtä.
rke
Tämä paperi on laadittu 16.-17.2.2017 pidettäviä XIX Sosiaalityön tutkimuksen päiviä varten.