Säilöntää / Making Preserves

Marjat kuivuvat oksiin puutarhassa, nurmikot ovat keltaisia, puut tiputtavat lehtiään. Onneksi tänään vihdoin sataa. Edellisenkin blogipäivitykseni aikaan satoi. Usean viikon helle on verottanut intoa näpertelyyn ylipäätään. 

Heinäkuun alussa kokeilin pitkästä aikaa säilöntää. Kokosin vihannespikkelssit ja hedelmäsäilykkeet osin uusista ja osin vanhoista osista, mitä löysin polymeerimassaesine-lokerikkojen pohjalta.

Käytin Solid water -nimistä tuotetta, joka oli jo hieman vanhentunutkin. Se toimi hyvin, vaikka sotkin sekoitussuhteet laittamalla vahingossa kumpaakin komponenttia yhtä paljon. (Helteessä sitä ei ole terävimmillään). 

Tuotteen haju ei ollut kovinkaan voimakas. Suojahanskoja on hyvä käyttää, sillä pienten astioiden ollessa kyseessä nesteen läikkymistä sormille ei oikein voi välttää.

Ilmakuplia ei tullut niin helposti kuin nestemäisen fimon kanssa, sillä Solid Water näytti juoksevan helpommin pieneenkin koloseen vihannesten seassa. Nesteen kirkkaus on myös ehdottomasti parempi. Värjäsin nestettä raaputtamalla sekaan pigmenttiä kuivapastelliliidusta. 

Tämä tuote kuivuu ilmassa eikä astioiden tarvitse olla uuninkestäviä. Juotavaa muovikannuissa. Mehun pinnalla on appelsiinilohko.

Aloittelin kreikkalaisen talon rustiikkisen keittiön sisustusta, täällä onkin aika monta hyllyä täytettäväksi. Tein kattoon chiliketjun, valkosipuliletti on vanhempaa perua. Tarkoitus olisi myös kerätä yrttejä kuivumaan lisää, vaikka aito timjami on nukkekodissa isolehtistä.

En ole varma, jääkö vihreä kaappi tuohon. Se ei ole ymmärtääkseni erityisen kreikkalainen. Kaapin päällä olevat ruukut tein alkukesästä päällystämällä fimolla isoja puuhelmiä.

 Ideoita on paljon, toteutusta varten joutunee odottamaan viileämpää vuodenaikaa.

Muovailua / Fimo Projects

Hupsis, melkein kuukausi on kulunut edellisestä päivityksestä. Helle kuivattaa jo puutarhoja ja puistoja. Tänään satoi vihdoin ja se on ihanaa. Asunnon hetkellisestä viilenemisestä virkistyneenä sain tartuttua blogiasioihin.

Tässä on vielä kesäkuun muovailuinnostuksen tuotoksia. Peikonlehdet kehittyvät kerta kerralta. Edelleen liikun epämukavuusalueella, mitä tulee varsien yhdistämiseen lehtiin ja kasvien kokonaishahmoon. Olen kovettanut kasvit makuuasennossa. Lehtien alle pitää muistaa laittaa tuet, muuten kasvit näyttävät kärsivän kuivuudesta kun lehdet roikkuvat. Jokaisessa ruukussa on myös tukena massasta muovattu sammaltolppa, mihin kasvin varsi kiinnittyy.

Kirjava lajike kokeilussa. Olisihan näitä vaikka mitä mielenkiintoisia.

Upotin ruukkumassaan turkoosia kivijäljitelmämassaa (fimoa sekin), mitä en saa käytettyä muuten mihinkään.

Ensimmäinen kasvi vasemmalta katkesi uunissa, sillä laitoin sen epähuomiossa sinne pystyssä. Onneksi tilanteen saattoi korjata vahvistamalla runkoa ja laittamalla vaakatasossa uuniin uudestaan.

Kaktusvalikoima on kasvanut edelleen.

Kokeilin rakentaa ruukun puuhelmen päälle. Kuvassa on myös ensimmäinen fimosta tekemäni pelargonia. Osien paksuus on tietty haasteena verrattuna paperisiin kukkiin.

 

Kun kaikenlaista kokeilee, irto-osia kertyy aika lailla. Välillä onkin hauska yhdistellä vanhoja paloja jonkinlaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten punakaalin leikkuu alla tai peston teko yllä. Ongelma on vaan ettei vanhat osat enää tehdo kelvata, kun on oppinut lisää ja näkee niissä virheensä.

Polymeerimassat ovat tosi monipuolisia miniatyyrien teossa, oma kekseliäisyys, kärsivällisyys ja taidot vain ovat rajana ja jatkuvasti voi oppia uutta.

Viherkasveja / Green Plants

Koulun päättäjäiset, lapsen syntymäpäivä, kylvöt ja istutukset oikeassa puutarhassa ovat pitäneet minut pois harrastuksesta. Nyt meillä on helle ja tuntuisi hassulta näpertää sisällä miniatyyrejä. Esittelen joitain aikaisemmin keväällä tekemiäni kasveja.

Taiteilijan työhuone ja muutkin talon huoneet ovat kaivanneet viherkasveja. Tarpeesta ja internetin ihmemaailman esimerkeistä lähti liikkeelle monen päivän viherkasvikuume.

Aluksi ajattelin vain kokeilla kultaköynnöksen lehtien värien sekoittamista, sitten innostuin sekoittamaan muitakin kuvioita. Tässä on massan etu, jokaista lehteä ei tarvitse maalata erikseen. Monet huonekasvit ovat lehdiltään paksuja ja vahamaisia. Haasteita onkin sitten aika joukko, miten saada lehdistä ja varsista riittävän ohuita, kaikkialle tarttuvat massanpalat tarttumaan kestävästi oikeaan paikkaan jne.

Ensimmäiset taistellut kultaköynnökset. Takanaolevan tein vaaikatasossa, kovetin uunissa välillä, lisäsin bambutuet ja jatkoin varsien ja lehtien lisäämistä toiselle puolelle.

Sipulit ja mehikasvit ovat helppoja. Ruukkuja tein tarpeen mukaan käyttäen muottina kotoa löytyviä esineitä tai tehden niistä muotteja kaksikomponenttisilikonin avulla. Jotta saa suoraa, kovetettava ruukku pitää laittaa uuniin muotteineen. Lopuksi hiomista ja patinointia akryylimaalein. Ruukkuihin voi upottaa eriväriset massanjämät multakerroksen alle. Liimasin useimpiin lisäksi teenpuruja pintaan nestemäisellä fimolla. Ja lopuksi koko esine vielä uuniin kovettumaan.

Seuraavassa satsissa kokeilin erilaisia lehden muotoja ja värejä. Anopinkieltä tein useamman kerran, sillä sen suvussa on useita eri muotoja ja värejä.

 

Palasin myös täydentämään vuosia sitten tekemiäni kaktuksia. Piikkejä näissä ei ole vieläkään, mutta uudet vaaleat tupsut. Korkeammissa lehtikaktuksissa on sisällä ohut korulanka, muuten ovat pelkkää polymeerimassaa.

 

 

Välillä oli pakko tehdä lisää ruukkuja, aina ne loppuivat kesken. Sekoittelin niitä massanlopuista useassa erässä ja väriä oli mukava vaihtaa muutenkin.

 

Uskaltauduin kokeilemaan peikonlehteäkin, tätä pitää miettiä vielä. Varsissa on sisällä metallilangat ja niitä on haastava muotoilla aidon näköisiksi. 

Kultaköynnöstankoa oli vielä jäljellä, kiinnitin lehdet nestemäisellä fimolla metallilangan sisältäviin varsiin. Kokosin kovetetut varret lehtineen fimomultaan ruukkuun ja kovetin vielä kerran. Osan irronneista osista jouduin vielä liimaamaan pikaliimalla.
 

 

Kuviolliset lehdet olen siis tehnyt kokoamalla tangon kuten appelsiinia tehdessä. Siitä olen leikannut sitten viipaleita ja muotoillut lehdiksi. Nukkumatin lehdet ovat kiinni paperipäällysteisessä rautalangassa ja niitä voi vielä taivutella paiston jälkeen, mikä on tietysti etu.

 

Haasteita riittää, en ole kaikkeen todellakaan tyytyväinen ja harjoitusta tarvitsen lisää. Kasveja on kiva tehdä siksikin, että saman lajin yksilöt voivat olla niin eri kokoisia. Hämmästyin kun näin aikoinaan trooppisessa kasvihuoneessa kultaköynnöksen, jonka lehdet olivat pääni kokoiset.

Seuraavaksi näille pitäisi tehdä hyllyt ja asemoida ne taiteilijan taloon. Tai ehkä aivan kaikki eivät mahdu.
 

Metsästä ja torilta / Mushroom Picking & Shopping

Helsingissä oli eilen 7°C!

Poikkeuksellisen lämpimän talven johdosta Syreenikujalta on käyty sienimetsässä 

ja löydetty kanttarelleja!

Muut hankinnat ovat torilta.

Suklaakeksien leivonnassa on näköjään käytetty runsaasti voita.

Esittelen jo kesällä tekemiäni esineitä, jotka sain vasta hiljattain kuvattua.

Keksirasia on valmis metallirasia, jonka kanteen liimasin kuvan sekä lakkasin. 

Unikot tein Susannan kirjan ohjeella muutoin paitsi liimasin terälehdet tekokukan tekoon tarkoitettujen heteiden ympärille.

Hauskaa miten arkinen paperipussikin on söpö minikoossa.

Loma-askarteluja / Holiday Crafting

Haluan esitellä vielä joulunpyhien aikana tekemiäni minejä, sillä sain ne valokuvattua vasta tänään.

Vanhat kakut ja mansikkaviinerit saivat sokerikuorrutuksen kirsikoineen, kun kadonnut tekstiilikohoväri löytyi.

Pähkinänsärkijän kokosin erilaisista puuhelmistä, puupaloista ja cocktailtikun pätkistä. Kaverin parta on tussah silkkiä. Maalaamattomana mahdottoman näköisestä virityksestä kuoriutui hauska esine. Leluja voisi olla kiitollista tehdä enemmänkin nukkekodin lapsille.

Lyhtyjä tein korunosista, pahvista, tulitikuista ja rautalangasta. Muovilevyn leikkaaminen lyhdyn laseiksi onnistui pöytään teippaamalla. Melkein onnistuin olemaan leikkaamatta nurkkataitoksia läpi. Kynttilät ovat fimoa. Kynttilän alla oleva pikaliima huurruttu kuitenkin punaisen lyhdyn lasit, mutta eipä tuo haittaa.

Pitkään odottanut, jostain saatu kolmihaarainen ongenkoukku pääsi kattokruunun rungoksi.

Hyasintin nuput tein tekokukista, maalia pintaan ja paperilehdet ympärille. Sipulina toimii puuhelmi, sekin piti päällystää paperilla. En tiedä olisinko tehnyt saman helpommin massasta, kyllä oli sormet näiden kanssa kömpelöt pitkän askartelutauon jälkeen.

Olin Loppiaisena pitkästä aikaa kerhossakin. Siellä tehtiin jo kovasti kukkia. Omat helmililjani (Muscari) jäävät odottamaan kevätistutuksia, sillä olen vielä talvitunnelmissa, vaikkei meillä ole Helsingissä edes lunta.

Näiden teko oli varsin suoraviivaista, dipataan varsi liimaan ja helmiin (tässä kynsikoristeisiin), muotoillaan hieman ja maalataan. Lehdet leikkasin saksilla varastostani löytyneestä paperista.

Äkkiä onkin taas vuosi vaihtunut, onnekasta ja inspiroivaa vuotta 2020 lukijat!

Merry Christmas! / Hyvää joulua!

Joulu on inspiroivaa aikaa ja sormet syyhyävät askartelemaan. 

Tietenkin olen auttamattomasti myöhässä, toisaalta uutta tuleekin sitten ensi jouluksi.

Tässä nopeasti koottu asetelma...

Aloitin tekemällä vanhaan kynttilänjalkaan uudet kynttilät 

(vanupuikkoja ja tekstiilikohoväriä).

Tulppaanit pääsivät Taru Astikaisen ruukkuun yhdessä Lycopodiumin 

ja kirpputorilta löytyneestä muovioksasta leikattujen lehvien kanssa.

Granaattiomenat lasimaljassa näyttivät niin hienoilta sisustuslehden valokuvassa, 

että kokeilin minikoossa.

Vanhat paketit, pakkausnaru on kieputettu muliinilangasta.

Jospa ensi vuonna ehtisin päivittämään blogia useammin ja harrastamaan keskittyneemmin.

Hyvää joulunaikaa ja lomaa kaikille!

Tulppaanit / Tulips

Innostuin kevään kynnyksellä kokeilemaan tulppaanien tekoa ja niitä tulikin tehtyä aika monta. Niiden värit ovat niin inspiroivia kokeiltavaksi polymeerimassaa liukuvärjäten.

Kukka-asetelmia kootessani huomasin maljakon valinnan vaikeuden. Kukat ovat erotuksena paperikukkiin painavia eivätkä pysy pystyssä missä hyvänsä astiassa.

Sormustin on tukeva ja melkein kuin kukkakaupan ämpäri. Pyöreä lasimaljakin toimii.

 Jaana Inkisen henkäyksenohut keramiikkamaljakko pysyy pystyssä kunhan ei töni sitä.

Lasipurkki on kiva, mutta kartanoon liian arkinen. Lisäksi purkin suuaukko on liian kapea.

Tulppaanit ovat kokonaan tehty fimosta kovettamalla varret ensin uunissa. Muovaillessa tulppaanikimput eivät olleet vielä tulleet lähikauppaan, joten hain kukkien värimalleja valokuvista. Yksi ohje tulppaanien tekoon massasta löytyy täältä.

Hyvää Pääsiäistä ja kevättä!

Ateria taivasalla / Al fresco Dining

Kuvitelkaa Välimeren tuulet ja viiniköynnös varjostamassa säleikössä yläpuolella...

Jostain syystä koetin saada itseäni liikkeelle kreikkalaisen talon kanssa tekemällä ensin ruokaa.

Miniruuassa on jotain hymyilyttävää ja netti on pullollaan ohjeita, erityisesti youtubea on mukava seurata. Pinaattipiiraat olen tehnyt joskus Kiva Atkinssonin ohjeella, rucolan Angie Scarrin mukaan, muiden esikuvia en pysty nimeämään tai niitä on monta.

Inspiraatio löytyy myös oikeiden ruokien keittokirjojen kuvista. Silloin muovailureseptin joutuukin ratkomaan aivan itse. Kuten vaikka mikä on keitetyn tomaattikastikkeen punainen? Keinovalossa nuo pasta-annokset loistavat räikeän punaisina, valokuvissa aamupäivän valossa taas onnistuivat paremmin.

Paistettu halloumijuusto rucolapedillä on suosikkini.

Erilaisia tulkintoja tomaatista: Kaksi vasemmanpuoleista tankoa ovat ostettuja ja kaksi oikeanpuoleista omia. Oikeanpuolisimman sain aikaiseksi vertaamalla edellisen väreihin ennen uuniin laittoa. Ensin värejä tuli liikaa, siemenet näyttävät siltä kuin ne itäisivät pian.

Sitten piti hakea pari reseptiä lisää...

Kevättä / It's Springtime

Tein alkuvuodesta jukkapalmuja kreikkalaisen talon pihaa ja parveketta ajatellen. Käytin voimapaperia ja rautalankaa. Rungon sisällä rautalanka sallii rungon taivuttelun sopivaan asentoon.

Kastelukannuun sovelsin samanlaista kartongintaivuttelua kuin edellisen päivityksen vuokiin. Kaavat syntyivät tehdessä. Maalasin kannun ensin mustalla, sitten hopean värisellä akryylimaalilla. Kasviravinnepullo on fimoa.

Jukkapalmujen ruukut ovat puurinkuloita luultavasti jostain lasten rakennussarjasta.

Vanhan massatangon loppu taipui vielä anopinkieliksi. Pikkukaktus on Hannan neulekurssilla virkattu muistaakseni 0,6 mm:n koukulla. Se löysi vihdoin paikkansa Tiinan keramiikkaruukusta. Pikkuhiljaa parvekeistutukset täydentyvät, ulkoapäin täällä alkaa olla asutun näköistä.

Kevätaurinko paistaa sisään melkein kuin paljon etelämpänä.

Parvekkeen alle ovat pääskyset alkaneet rakentaa pesiä (fimoa ja niintä). Pesistä alkoi viime vuonna muovailuinnostus, jonka kaikkia tuloksia en ole vieläkään ehtinyt kuvaamaan. Ehkä joku päivä uskaltaudun tekemään itse pääskysetkin räystään reunalle, kovin siroja kun ovat.

Nukkekoti on tässä taas keittiön pöydällä. Haaste tämän talon kanssa on, että sen sijainti on liian hämärä ja ahdas voidakseni kuvata sitä paikoillaan kaapin päällä. Sitten kun alan sitä sisustamaan, kaikki on kiinnitettävä tacky waxilla...

Ai että tykkään keväästä ja lisääntyvästä valosta! Palaamisiin.