Treenaamaan vihdoin

Kyllä tässä päässä blogia vielä joku on. Kevät on sairaslomasta huolimatta ollut ihan uskomattoman kiireinen, kaikenlaista ajateltavaa on riittänyt joten olen ehtinyt blogimaailmassa piipahtamaan vain silloin tällöin.
Käsi antoi jo luvan ryhtyä tyttöjen iloksi agilitytreeneihin ja eilen otettiin kolme starttia kisoissakin Kittyn kanssa. Kuvastakin päätellen päästiin palkinnoille, ensimmäiseltä radalta 2.sija yhdellä riman pudotuksella ja viimeiseltä radalta puhdas rata ja voitto. Vauhtia löytyi ihan mukavasti ja takaaleikkaukset sujuivat tosi hyvin. Tauko taisi tehdä hyvääkin. Palkintoina vetolelua, pehmoremmiä, narulelua, kalaöljyä, termaria ym. Sää oli tähänastisen kevään kaunein, joten mikäs oli päivää viettäessä kevään ensimmäisissä ulkokisoissa tuttuja tavatessa.

Illan kruunasi ystävien mökillä vietetty grilli/saunailta. Veteen en sentään rohjennut vaikka pari uskalsikin talviturkkinsa heittää melkoisen hyytävään mereen...

Kitty sammui kotiin päästyään sängylle eikä asentoa vaihtanut koko illassa. Eipä minunkaan juuri tarvinnut unta houkutella.

Pitkästä aikaa...

...ristipistoja. Pistely itsessään on vanha, nyt tuli vain tehtyä viimeistelyt kun sopiva lahjan kohde löytyi. Värikin on kevääseen sopiva, vauvan sukupuolta ei vielä tiedetäkään. Malli on jostakin vanhasta ristipistolehdestä, kirjaimet samaten. Lehtileikkeitä onkin kertynyt paksu kansiollinen, pitäisi löytyä malli vähän joka tilanteeseen. Pitäsikin kokeilla pistelyä vaihteeksi, käsikin tykkäisi siitä ehkä enemmän kuin neulomisesta.

Samalla värimaailmalla jatketaan. PäiviH:n paketista paljastui iloinen hippopussukka. Projektia se ei vielä sisällä sattuneesta syystä, mutta pian, ihan pian tulee käyttöä. Kiitos vielä! Kuva ei lukuisista yrityksistä huolimatta halunnut kääntyä oikein päin, joten luovutin. Pieni niskajumppa tekee ajoittain hyvää ;)

Ps. Eiköhän täälläkin pyöräytetä arvonta käyntiin vielä kevään aikana...

Jippii!

Eilen sain viimein (!) kipsin pois joten sitä juhlistaakseni tässä teillekin vähän herkkuja. Whoopieita on näkynyt blogeissa pitkin talvea, nyt kokeilin itsekin. Resepti näihin löytyy Pirkan sivuilta. Ja hyviä tulikin. Rahkatäytteen ansiosta herkusta ei tule liian makea, yhdessä on silti ihan tarpeeksi syömistä. Otin taikinasta ehkä vähän turhan isoja kakkaroita sillä sain aikaiseksi vain 14kpl, makuunhan se ei vaikuttanut kuitenkaan ;)

Tuntuu hyvältä nähdä oma kätensä taas. Liikuttelu täytyy aloittaa heti, kipeää se ei tee mutta nivel on kyllä jäykistynyt ihan kauheasti. Tänään on jo ensimmäinen fysioterapiakäynti, hyvä saada kunnon ohjeistus jotta käden saisi mahdollisimman pian ennalleen...

Viikolla saapui pieni paketti PäiviH:lta, kiitos hurjasti! Postailen siitäkin, kunhan saan kuvan otettua...

Ensimmäinen kevätsade on eilen ja tänään puhdistanut ilmaa ja katuja, eiköhän se kevät nyt jo ala ottaa tuulta alleen. Rentouttavaa loppuviikkoa kaikille teille täällä piipahtaneille!

Huhtikuu

Satuin voittamaan Annikan arvonnassa, ja tällaiset pienet piristykset posti minulle kantoi. Palashampoo on mielenkiintoinen tuttavuus, sen testaaminen taitaa tosin jäädä siihen kun saan molemmat kädet käyttööni. Kiitos Annika!

Narsissit ovat kukkineet pöydällä jo viikon verran, ihmeen hyvin kestäneet. Viikonloppu on ollut täynnä kaikenlaista puuhaa, mm. perheen kyläilyä, hyvää ruokaa, reissua Hämeenlinnaan, pientä huonekalujen siirtelyä sekä tavaran raivaamista, kaappeja on tyhjennetty mökille, kirpputorille ja roskiin, ihana saada tilaa kaappeihin! Kipsin kanssa eläminen on sujunut yllättävän hyvin. Kaikki on vaan kovin hidasta ja kömpelöä, siihen alkaa mennä hermo vähitellen. Reilu viikko pitäisi vielä kärvistellä...

Ps. Huhtikuu vaihtui kovin harmaana mutta silti keväisenä: ensimmäiset lokit saapuivat tänään kimeine kirkaisuineen!

Hups

Maanatain lumisateen jälkeen pääsi käymään vähän köpelösti. Kopsahdin maahan kyynärpää edellä, kuvien perusteella leikkausta vaativa murtuma. Leikkausajan sain vasta maanantaille, nyt siis vain odotellaan ja yritetään pärjätä yhdellä kädellä. Kipeä ei käsi ihme kyllä ole, enemmänkin pääkopan kestokykyä koetellaan...
Pari houkuttelevaa neuletta jäi pahasti kesken vaan niiden kanssa on nyt maltettava mielensä. Ideoita yhdellä kädellä tehtävistä jutuista otetaan ilolla vastaan :)

Kevätsukat

Malli: Elonpolkuja
Lanka: Gjestal Maija n.80g
Puikot: 3mm
Koko: 39

Näihin sukkiin olen oikeastaan aika tyytyväinen. Väri on ihan justiinsa oikean keväänvihreä, mallli istuu napakasti jalkaan kuvion ansiosta ja jalkaterän pituuskin on pitkästä aikaa ihan oikea. Lankaa olisi sittenkin riittänyt hieman pitempiin varsiin, nämä ovat omaan makuuni ihan hiukan liian lyhyet, mutta kulutuksen optimointi olisi vaatinut ihan liikaa purkamista... Palmikko etenee sujuvasti ja on helppo muistaa ulkoa, mukavan joutuisasti nämä valmistuivatkin. Ensimmäisen varren jouduin kertaalleen purkamaan kun en saanut millään neuletiheyttä mätsäämään, ohjeen 2,5mm puikoilla tuli ihan liian kapeata vaikka kapeajalkainen olenkin. Lanka neuloutuu mukavasti ja on riittoisaa, yhdestä kerästä saa kyllä oikein hyvin yhden jalan sukan venyttämättä aikaiseksi.

(Kerkesin sentään yhden postauksen naputtelemaan tälle kuulle...) Blogitauko venähti vähän turhan pitkäksi tällä kertaa, kiitos teille jotka olette jaksaneet käydä täällä kurkkimassa, kävijälaskuri on raksuttanut tasaisesti kuitenkin...  Helmikuu on ollut täynnä kaikenlaista pienempää ja suurempaa, eikä aikaa ja energiaa ole riittänyt tänne. Olen kyllä käynyt lukemassa moniakin blogeja ja saanut niistä inspiraatioita, kiitos siitä! Kommentointi on kyllä jäänyt kovin vähäiseksi. Pari haastettakin on tällä välin annettu, kiitos, palaan niihin varmaan myöhemmin kun tahti tasaantuu?

Aurinko on näyttäytynyt nyt jo muutamana päivänä peräjälkeen, ihana nähdä että se on vielä tallella! Talitinttien laulu, tippuvat räystäät ja auringon lämpö kasvoilla, mikä voisi olla varmempi lähestyvän kevään merkki?

(Tulppaaneista tuli näköjään kuvattua vain varret, kukat poimin siivouspäivän piristykseksi lähikaupasta. Yksi vika aurinkoisissa päivissä on, pöly näkyy ihan liian selvästi. Ikkunatkin olisi jo ihan pakko pestä...)

Ponit villaisissa

Olen monessa blogissa ihaillut kollaaseja bloggaajan vuosien varrella tekemistä villapaidoista. Tämä sivu osui vastaan ja oli ihan pakko postata kuva teille, tätä kokoluokkaa villapaitaa en ole vielä nähnytkään ;) Uutisjuttu löytyy Daily Mailin sivuilta, tempauksen on nähtävästi tarkoitus mainostaa Skotlannin juhlavuotta tms. Uutisen mukaan ponit ovat muodin hermolla, sillä Rihanna ja Victoria Beckhamkin ovat vasta esiintyneet Fair Isle -neuleissa... Heh.

Ps. Minkähän kokoisilla puikoilla puserot on neulottu?

Vähän paremmat sukat

Malli: Blackrose
Lanka: Hjertegarn Sock Wool n.80g
Puikot: 2,5mm
Koko: 39

Olin nähnyt tämän mallin Knittyssä jo aiemmin mutta suoraan sanottuna malli ei iskenyt yhtään, ehkäpä ohjeen lankavalinnan takia. Sitten törmäsin muutamassakin blogissa aika lailla kauniimpiin toteutuksiin, ja tykästyin. Ja tykkään edelleenkin, jalkaterien ulkosyrjillä kulkeva pitsi näyttää kivalta. Ihan näin ohkaista lankaa en ollut ennen käyttänyt sukkiin, joten hieman uutta aluevaltaustakin siis. Saa nähdä miten kestää käytössä, ei näitä raatsi ihan missä tahansa käyttääkään...
Ilmassa on pientä päättämättömyyttä sen suhteen mitä puikoille pitäisi luoda. Eilen ehdin aloittaaja purkaa kolme kertaa sukan, kaikilla kerroilla vaihtui malli, lanka ja puikot. Jotain kaulanlämmikettä ja myssyäkin tarvittaisi, mutta mikä malli, mikä lanka...? Katsotaan mitä tänä iltana luon ja puran.

Tiny

Malli: oma
Lanka: Sandnes Garn Lanett
Puikot: 2,5mm bambu-Addit
Koko: vastasyntynyt

Olipa mukavaa neuloa vaihteeksi ihan pienelle ihmiselle. Työkaverista tulee muutaman viikon sisään mummo, ja pyynnöstä tikuttelin ensi-villatakin tulevalle vauvalle. Takki on neulottu ylhäältä alas omilla silmukkamäärillä, jouduin hiukan purkamaan ja laskemaan uudestaan jotta sain koon sopivaksi. Koon arviointi olikin yllättävän vaikeaa, vaikka pieniä sylittelen päivittäin. Eiköhän tähän yhden vauvan pitäisi mahtua kuitenkin... Tarkempia speksejä en sitten tietenkään merkinnyt ylös, sen kun posottelin menemään. Seuraavan takin kohdalla sama mietintä siis edessä uudelleen...

Lanettia en ollut neulonut aiemmin, se tuntui ihanan pehmoiselta niin kuin vauvan neuleessa tuleekin. Neulepinnasta tuli helposti tasainen ja höyrytettäessä se rentoutui mukavasti. Mukaan liitin "pesulapun" lankatietoineen ja hoito-ohjeineen. Itse tykkäsin lopputuloksesta kovasti, toivottavasti myös tulevat vanhemmat.