Traktoripaita

Poikani on viimeaikoina innostunut kovasti maatalouteen liittyvistä asioista. Hyvä ystävänsä asuu maatilalla ja pelailevat yhdessä usein mm. Farming Simulator -peliä. Itse olen aikanaan myös maatilalla kasvanut ja vaikka vanhempani ovatkin jättäneet maanviljelyksen jo useita vuosia sitten, on kotitilallani edelleen navettarakennukset ja työkoneet olemassa. Kuluneen vuoden aikana papan kanssa onkin tutkittu työkoneita aivan uudella innostuksella. Tilukset ja metsäpalstat on kävelty läpi ja juteltu maanviljelykseen liittyvistä käytännön asioista ja työtavoista. Tähän maatalousinnostukseen liittyen ostin kässämessuilta Lempikankaan kojulta traktoriaiheisen silityskuvan.

Surautin pojalle joululahjaksi perusteepparin (Simply Basic, OB 1/2021), johon kiinnitin etumukseen tuon traktorin kuvan. Olisihan tuon varmasti suoraankin voinut laittaa, mutta näköjään ei tällä kertaa. Ehkäpä otan tulevan vuoden tavoitteeksi opetella kiinnittämään silityskuvan ja ompelumerkit suoraan. Ne kun tuppaavat näköjään aina jotenkin vinksahtavan vinoon, kun  iitä jälkeenpäin tarkastelee. Poika olisi varmasti toivonut joululahjaksi oikeaa traktoria, mutta joutuu nyt tällä kertaa tytyymään pelkkään traktoripaitaan. :D 

Squishmellow-paita

 
Squishmellows-hahmot vetoavat tällä hetkellä kovasti alakouluikäisiin tyttöihin. Kässämessuilla Lempikankaan kojun silityskuvavalikoimasta jäikin käteen Squishmellows-hahmoarkki, josta käytin yhden siskontyttöni joululahjapaitaan. Paidan kaavaksi valitsin tutun Lilla Lumin Ilona-kaavan, josta tein tällä kertaa olkfrillaversion.

Olkafrillojen kanssa olikin hiukan ohjelmaa. Lähinnä omaa huolimattomuuttani. Kangas oli melko ohutta ja ohjeesta poiketen ompelin frillat kaksinkertaisina, sillä en halunnut frillojen reunoihin päärmettä. Ompelin paitaa iltamyöhään hiukan huonossa valossa. Jälkimmäistä frillaa framilonnauhalla poimuttaessa tajusin ommelleeni frillan toisen puolen kankaan nurinpäin. Periaatteessa asia ei varmasti olisi juurikaan haitannut frillan alapinnassa, sillä eron nurja ja etupuolen välillä huomaa ainoastaan kankaan pintastruktuurin hienoisesta erosta. Asia kuitenkin häiritsi itseäni suunnattomasti. Päätin purkaa molemmat frillat. Molemmat sen vuoksi, että toisen frillan uudelleenompelu pienensi frillan kokoa. Onneksi en sentään ollut ehtinyt vielä ommella tuota toista frillaa kiiinni olkasaumaan. 

Toisen puolen frillan poimutus ei ole aivan symmetrisesti. Vaivaa semisti. En kuitenkaan jaksanut enää purkaa, sillä muilta osin hiha istui paikoilleen nätisti. Todennäköisesti asiaa ei välttämättä edes huomaa kukaan muu kuin minä.

Paidan kankaana roosanvärinen Poppanavakan perustrikoo, jota sattui kangaslaatikosta valmiiksi löytymään. Silityskuva-arkille jäi vielä käyttämättä pienempiä hahmoja, joilla voi sitten koristaa tulevaisuudessa kenties muita projekteja. 

Edellisen vuoden kässämessuilta jäi käteen erilaisia ompelumerkkejä. Mielestäni tuo yksisarvismerkin tunnelma sopi tähän paitaan täydellisesti, joten ompelin vielä lopuksi helmaan pienen yksityiskohdan. Ompelujäljeltään ei ole tuon epäsymmetrisen frillapoimutuksen vuoksi aivan priimaa, mutta tulihan tästä silti aika söpö. Eikä ole tuo ompelumerkkikään aivan suorassa. Söpöys antanee anteeksi pari stiblua...

Pipsa Possu -pyjamat

 
Veljentyttöni fanittavat Pipsa Possua ja koska bongasin kädentaitomessuilta Kankaisen kojulta Pipsa Possu -trikoota, ompelin tytöille joululahjoiksi possupyjamat. Metrin palasta riitti paitaosat molempien yöasuihin. Housuja varten kävin ostamassa Jätti-Rätistä possujen väriin sointuvaa pinkkiä trikoota, jota käytin niin ikään paidan resorina. Järkeilin, että metri riittäisi housuosiinkin. No eipä riittänyt piti tehdä uusi reissu kangaskauppaan lisäostoksille. Olisi tullut helpommaksi ja edullisemmaksi ottaa suoraa isompi palanen. Legginseissä olen muistaakseni saanut metrin palasta kahdet housut, mutta eipä riittänytkään näihin pöksyihin.

Paidat on ommeltu vanhalla tutulla Crazy Frog -kaavalla (OB 6/2006), housut surautettu hiemna uudemmalla Pinecone Gnome -kaavalla (OB 6/2022). 

Ompelin paitojen päänteille kaksoisneulalla tikkauksen, joka kiinnitti resorin sauman paidan miehustaan. Etupuolelle puolasin vaaleansiniset langat mutta nurjalle päätin käyttää valkoista alalankaa, sillä kangas on nurjalta vaalea. Huono päätös. Ommel tuntui takkuavan koko ajan. Järkeilin, että kaksoisneulani ei ehkä tykännyt tuosta saumuriompeleen päällä kulkemisesta. Yhden kaksarin sain poikkikin. Laiskuuttani ajattelin surauttaa pyjamapaitojen helmakäänteetkin tuolla vaalealla alalangalla, kun en jaksanut puolata toista vaaleansinistä lankaa. Ompeleen takkuaminen jatkui edelleen. Vasta tuossa vaiheessa lamppu syttyi. Tahiminen pääntien tikkausten kanssa ei johtunutkaan saumurisauman päältä ompelusta, vaan erimerkkisestä alalangasta! Ylälangat olivat Coatsia ja vaalea alalanka Gütermannia. Tiedän koneeni olevan tarkka kaksoisneulan kanssa lankalaaduista (ja neulamerkeistä), mutta molemmat lankamerkit ovat aiemmin toimineet kaksoisneulaompeleella. -Joskaan ei näköjään ristiin! Ommel toimii vain, mikäli ala- ja ylälangat ovat samaa laatua. Kun puolasin alalangaksi Coatsia, koneen temppuilu loppui siihen paikkaan. 

Ninjago-pyjama

 
Joululahjaompelukseni taitavat noudattaa kovin tutuksi käynyttä kaavaa. Jo kolmantena jouluna peräkkäin ompelin kummipojalle joululahjaksi pyjaman. Ymmärtääkseni edelliset pyjamat ovat kuitenkin olleet pojalle mieluisia, joten miksipä rikkoa hyväksi havaittua kaavaa. Äidiltään nappasin jostakin sivulauseesta talteen kommentin siitä, että Lego Ninjagot ovat tällä hetkellä kova juttu. Niinpä päätin leikellä koulumme elektronisella leikkurilla silityskalvosta Ninjagon pään pyjamaan. Paidan väriksi valikoin ärhäkän vihreän, joka mielestäni osui lähimmäksi Lego Ninjagon värimaailmaa. Kankaan valinta perustui tällä kertaa puhtaasti väriin, laadusta en mene ollenkaan takuuseen. Jo kangasta esipestessä trikoo tuntui märkänä oudon karhealta. Pehmeni onneksi kuivaessaan. Toinen ylläri sattuikin sitten kuvaa silittäessä. Nähtävästi kankaassa on mukana melko reilustikin keinokuituja, sillä se ei tykännyt korkeista lämpötiloista. Kankaan pintaan tuntui tulevan helposti pieni kiilto. Alimmalla lämmöllä silityskuva ei puolestaan tarttunut, joten tässä kohtaa piti hiukan tinkiä jälleen laadusta. Silitin etuosan kovemmalla lämmöllä (jolloin siihen tuli pieni kiilto), jotta sain silityskuvan tarttumaan. Järkeilin kuitenkin, etttä  pientä kiiltoa enemmän kummipoikaani harmittaisi ninjagon puuttuminen.

Alaosan värimaailmaa tasapainotin ompelemalla sen perus mustalla pehmeällä viskoositrikoolla. Paidan kaavana tuttuun tapaan hyväski havaittu Ottobren Crazy Frog (OB 6/2016). Housukaavoissa lähdin sen sijaan hurjastelemaan itselleni uudella aiemmin testaamattomalla Pinecone Gnome -kaavalla. (OB 6/2022).

Perinteiset kalapaidat

Ensimmäisinä joululahjaompeluksina surautin jo useamman vuoden jouluperinteen mukaisesti samanlaiset kalastuspaidat isälleni ja pojalleni. Saavat sitten ensi kesänä jälleen kalastella papan kanssa samanlaisissa teeppareissa. Tällä kertaa Tampereen kässämessuilta valikoitui kuosiksi Versonpuodin Aaltojen aarteet. Kyseinen trikoo tuntui ainakin ompeluvaiheessa ihanan pehmeältä. Tykkään myös kuosin vähän rustiikkisesta värimaailmasta.

Pojan paitakaavana Ottobren Simply Basic (OB 1/2021). Joskin poika alkaa kasvaa jo ulos noista Ottobren lastenkokoisiksi mitoitetuista malleista. En kuitenkaan jaksanut lähteä etsimään uutta kaavaa miesten kaavoista (joita  itse asiassa omistan ylipäätään tosi vähän), joten suurentelin paitaan hiukan mutulla lisää leveyttä. Isäni paidan ompelin niin ikään vanhalla tutulla mieheni paidasta suurpiirteisesti piirrellyllä teepparikaavalla. Mutta täytyisi varmaan ottaa ihan asiakseen etsiä jokin hyvä ja toimiva miestenkokoinen peruspaidan kaava.

Joulun makeita herkkuja

Miksailin tänä jouluna pieniksi jouluviemisiksi D.I.Y. keksipurnukoita, jotka sitten koristelin jouluisesti. Leivijauhe ja sooda sekoitettiin vehnäjauhoihin, jonka jälkeen purnukkaan ladottiin kuivat aineet kerroksittain seuraavassa järjestyksessä:

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

2,5 dl kaurahiutaleita

1,5 dl fariinisokeria

1,5 dl sokeria

n. 1 dl minisuklaarakeita

Purnukan kylkeen liitun pienen lappusen, jossa luki keksien valmistusohje:

Lisää 1 kananmuna ja 100 g voisulaa. Sekoita hyvin ja pyörittele massasta pieniä palleroita. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia.

Omaan joulupöytään leivoin perinteisen glögikakun, tällä kertaa gluteenittomana versiona.

Pohja:

150 g gluteenittomia digestivekeksejä

75 g voita

Täyte:

4 dl vispikermaa
1 rkl tomusokeria
265 g Philadelphia tuorejuustoa (laktoositon)
100 g Viola vanilijatuorejuustoa
2 dl Skyr vanilijajogurttia (laktoositon)
1 tl kardemummaa
½ - 1 tl piparkakkumaustetta 
5 liivatelehteä
4 rkl glögiä

Kiille (huom. jos teet 26 cm vuokaan, tee kiillettä hiukan reilumpi annos):

3 liivatelehteä
1,5 dl vettä
2,5 dl glögitiivistettä

Koristelu:

granaattiomenan siemeniä
tuoreita kirsikoita
talvisia nomparelleja

Valmistus:

1. Murskaa piparkakut. Sulata rasva ja sekoita piparimurujen kanssa. Kiinnitä leivinpaperi irtopohjavuoan  pohjan ja reunojen väliin. Painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Nosta vuoka jääkaappiin.
2. Upota liivatteet runsaaseen, kylmään veteen ja anna liota vähintään 10 minuuttia. Vaahdota kerma. Sekoita joukkoon tomusokeri ja mausteet. Sekoita keskenään tuorejuustot sekä jogurtti. Nostele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. Kuumenna glögi. Liuota hyvin puristetut liivatteet kuumaan glögiin yksitellen. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Levitä täyte piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.
3. Liota kiillettä varten liivatteita noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. Kiehauta 0,5 dl vettä kattilassa. Liuota hyvin puristetut liivatteet kuumaan veteen. Kaada glögi ja loput vedet liivateseokseen samalla sekoittaen. Lusikoi kiille hyytyneen kakun päälle erittäin varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. Hyydytä jääkaapissa vielä vähintään 4 tuntia, mielellään yön yli. Koristele glögijuustokakku juuri ennen tarjoilua granaattiomenan siemenillä, kirsikoilla ja talvisilla nomparelleilla.

Ostin joulun alla Tokmannilta uuden kannellisen irtopohjavuoan. Muuten oikein kätevä, mutta vuoka oli halkaisijaltaan 26 cm ja näköjään tuo 4 dl glögikiillettä jäi tuon kokoiseen vuokaan hiukan knaftiksi, sillä vaalea juustoreos kuultaa hiukan kiilteestä läpi. Ensi kerralla täytyy tehdä reilumpi annos kiillettä, jotta tulee riittävän paksu kerros kakun pintaan. Maun puolesta kakku onnistui erinomaisesti.

Porokortit

Jouluperinteisiini kuuluu postittaa joulukortit aina viime tipassa. Tänä vuonna korttien askartelu meni tosin niin viime tippaan, että meinasin jo skipata koko korttien lähettämisen. Vaan ei antanut luonto periksi. Aina on itse askarrellut joulukortit lähetetty. Niinpä siis tänäkin jouluna.

Kun joulukortit piti postittaa viimeistään torstaina, päätös korttien askartelusta syntyi vasta keskiviikkoiltana siihen aikaan, että auki olivat lähinnä vain isot marketit. Vaan sattuipa laatikoita penkoessa löytymään omasta takaa tuollaiset timanttiset porotarrat, joita olin kaukaa viisaasti jonain vuonna halvalla ostanut jouluntarvikkeiden poistomyynnistä. Myös punaiset tekstitarrat löytyivät ihan omasta askartelulaatikosta. Viime hetken Cittari-käynnille jäi siis ainoastaan poimia sopivanväriset kartongit matkaan.

Kortit syntyivät siis pika-aikataululla sarjatuotantona. Malli määräytyi tällä kertaa oikeastaan noista käytettävistä olevista materiaaleista. Simppeli, helppo ja nopea toteuttaa. Jokaisessa kortissa on omanlaisensa jouluinen tervehdys tai pieni katkelma joululaulusta.

Siihen nähden, että tänä vuonna tuska korttien suhteen meinasi iskeä jo liian myöhäiselle jätetystä aikataulusta, näistä hätäisesti värkätyistä korteista tuli lopulta aika kivoja.