Joulun markkinoille sain aikaiseksi vihdoin jotakin vanhoista kanavatöistä. Olen niitä keräillyt kirppiksiltä pilkkahintaan, purkanut kehyksistä ja pessyt. Kauan pohdittuani uusiokäyttöä en keksinyt muuta kuin kassit.
Kukkien lisäksi muutamissa tauluissa kuvattiin mökkejä...
...ja kesäisiä maisemia.
Kiinnitin kuvat kasseihin joko vinonauhalla tai sitten käänsin kuvan reunan nurjalle, jos se oli mahdollista. Useimmissa töissä pistot olivat melkein reunoihin asti, jolloin kääntäminen oli hankalaa. Silloin ompelin päälle nauhaa.
Yksittäiset ruusukuvat jätin odottamaan toista inspiraatiota; haluaisin niistä jonkin isomman työn itselleni... ehkäpä sen ruusumaton sängyn viereen!
maanantai 17. helmikuuta 2014
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
Jos taas yrittäis...
Täällä päässä (oikein kirjaimellisesti "päässä") on jotenkin tökkinyt kirjoittaminen, vaikka se on yksi mieluisimmista harrastuksistani. Koetan nyt ottaa uuden alun ennen kuin vuosi ihan karkaa käsistä! - Kuva tammikuun alusta, kun poikkesin työasioissa Mansessa (= Tamperecityssä) ja seuraavana päivänä olleen synttärini johdosta hemmottelin itseäni Stockalla englantilaisella neulelehdellä ja pehmiksellä! Sallittakoon, kun käyn kaupungissa max. 3 kertaa vuodessa ostoksilla, vaikkei välimatkaa ole 40 kilometriä enempää!
Käsitöitä olen tehnyt ahkerasti. Tässä valmistumassa pellavainen kuvakudos, kokeilevan käsityökurssin tehtävä, josta myöhemmin lisää. Tammikuun alun pimeillä turvauduin päivälläkin rakennusvaloon kun tihrustaa sai jo muutenkin ohuen loimen ja yhtä ohuen kuteen takia. Tyyny helpotti kuteen pujottelua kun se nosti alustaa hieman yläviistoon. Nyt työ on valmis ja luovutettu arvioitavaksi (no ei niistä mitään numeroita saada tokikaan!).
Nyt menossa on tietenkin usea "olympianeule" ihan vaan ajankuluksi. Helpompi on jännittää kutimien kanssa hiihtoja, etenkin kun olen siinä (jännittämisessä) huippuluokkaa...heh! Huvi ja hyöty!
Käsitöitä olen tehnyt ahkerasti. Tässä valmistumassa pellavainen kuvakudos, kokeilevan käsityökurssin tehtävä, josta myöhemmin lisää. Tammikuun alun pimeillä turvauduin päivälläkin rakennusvaloon kun tihrustaa sai jo muutenkin ohuen loimen ja yhtä ohuen kuteen takia. Tyyny helpotti kuteen pujottelua kun se nosti alustaa hieman yläviistoon. Nyt työ on valmis ja luovutettu arvioitavaksi (no ei niistä mitään numeroita saada tokikaan!).
Nyt menossa on tietenkin usea "olympianeule" ihan vaan ajankuluksi. Helpompi on jännittää kutimien kanssa hiihtoja, etenkin kun olen siinä (jännittämisessä) huippuluokkaa...heh! Huvi ja hyöty!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)