Siis kun olin rohjennut nyt sahailla Marian ohjeella
sen pöytäryhmän,
niin mökki kaipasi kovasti kiikkutuolia.
Toissailtana olin jo kaivautunut sänkyyn,
kun oli aivan pakko nousta vielä ylös ja piirtää ideansa
ja kiikun malli paperille.
Tunnustan olen luovimmillani yöllä...
Eilen sitten...
Syvensin rakkaussuhdettani Proxxon-kuviosahaani.
Hieman välillä meinasi ryppyjä tulla rakkauteen,
kun sain parikin terää sahaillessani katkeamaan,
mutta kun ei ole ketään kuka neuvoisi,
niin asiathan on opeteltava kantapään kautta.
Ensiksikin olen sahaillut aivan turhan pitkällä terällä.
Kun terä oli katkennut pariin otteeseen
ja olin todennut ettei minulla ollut teriä enää
ja totesin projektini jymähtäneen siihen.
Mietittyäni ja harmiteltuani asiaa muutaman tunnin,
älysin laskean terän alimpaan asentoon ja sain vielä hyödynnettyä terän pätkää.
Ja samalla laskin vasteen, jota vasten terä sahatessa nojaa alemmas
SEKÄ siirtää sen pois tieltä,
kun pujotin sahattavaa palaa terään tai pois terästä...
Sain sitten sahailtua kaikki osat
ja TADAA...
Aikaiseksi tälläisen <3
Mummo kävi vielä puusepän luona kokeilemassa,
että tuoli on vakaa ja pysyy pystyssä.
Tuoli maalattuna, tulevalla paikallaan.
Viimeistelyssä voisin olla vielä pitkäjänteisempi...
Mutta kun oikein joskus innostuu,
niin tahtoo mennä kurvit suoriksi :/
Täytyy varmaan luoda seuraavaa rakkaussuhdetta tuohon hiomapaperiin...
Vaikka kyllä tuolta löytyy siihen tarkoitukseen konekkin :)
Tässä vielä kuvaa mökin olohuoneesta,
joka alkaa ollakkin viimeistelyä vaille valmis.
Tämän projektin ja varsinkin kiikkutuolin ansiosta tuntuu,
että olen tämän ihanan harrastuksen parissa ottanut
taas pienen askeleen eteenpäin.
Onnistumisen ilo oli eilen ylimmilään
ja voin sanoa että olen ylpeä aikaansaannoksestani <3
Sahailun kanssa minusta voi tulla ihan hyvä,
hätäisyyteni takia tuskin koskaan mestaria :D
Mutta aina pienetkin onnistumiset,
asettavat rimaa seuraavaan tekeleeseen hieman korkeammalle ;)