Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alppiruusu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alppiruusu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. maaliskuuta 2019

Langanpätkiä - happy way


Olen ennenkin postannut pääteltyjen (lue: päätettyjen) langanpätkien hyötykäytöstä. 

"Start each day with a happy way"



Jokainen langanpätkä voi olla hyödyksi. Olen varmaan löytänyt sisäisen pula-ajan mummon sisältäni Konmarituksen sijaan. Mutta näen näissä hylätyissä pätkissä potentiaalia... 

Pienelläkin pätkällä saa merkattua kupit yksilöllisin värein juhlaväkeä varten. 
Muutamalla pätkällä saa täytettyä pienet käsityöt. 
Langanpätkän peukaloa odottaviin silmukoihin lapasta neuloessa otan tästä kasasta.
Merkitsen myös joskus neuleen kerroksia langanpätkällä.
Ja muutamasta pätkästä saa solmittua pidemmän narun hyötykäyttöön:



 Tuijien ja Alppiruusujen peitteet sai kevyesti solmittua paikalleen. 
Siskoni on antanut vinkiksi, että peittely pitää tehdä hiihtolomalla 
(nyt siis auttamattomasti myöhässä, mutta tällaiset muistisäännöt on hyviä...)
Mutta suojapeitteen ollessa kovin ruma, värikäs langanpätkä kiertämässä vihreää peitettä 
on aika hauskan näköinen...




 Happy way 

Langanpätkänä elämä voi olla Happiest way


perjantai 12. tammikuuta 2018

Voihan viulu :D


"Joulu meni liian äkkiä! En ehtinyt toivoa Joulupukilta viulua lahjaksi!"
 huudahti kuopus, kun kuusi heitettiin pihalle :)

Nyt ensimmäisen kerran ehkä neljään kuukauteen ajatukset kääntyy puutarhaan. Kuusi saa varistaa neulasensa Alppiruusun ja Hortensian juurelle ja sitten se pilkotaan takkaan räiskimään. Lunta on, mutta vesikin virtaa. Mahtaakohan tulla ihan kunnon hankea tänä talvena vielä? Vai joko aletaan odottaa kevättä luistellen ja hiihtäen auringonpaisteisessa pikkupakkasessa?
Jotkut teistä olette olleet vielä istutuspuuhissakin, meillä on kuitenkin ihan talvi....
Mutta nauttii talvesta tai odottaa kevättä, ihana aurinko taitaa kuurasäässä kerätä meidän kaikkien huomion :) Eiköhän sitä voi tehdä molempia;

Nauttia talvesta odottaen kevättä ihaillen aurinkoisia maisemia 

tiistai 29. marraskuuta 2016

Ihana aurinko ja kimallus!




Voi että mikä ihanuus!
Auringon kultakimalteet hangessa! 
Tästä nautin koko olemuksella!
Meidän koti on pienimuotoinen sairaala tällä hetkellä, niin oli sitäkin ihanampaa käydä puutarhakierroksella! Lumi on ihanaa ja aurinko on ihanaa! 
Pakko minunkin myöntää, että säällä on merkitystä mielialaan - en ole yhtään (tai vähiten) syksyihminen.... 


Oi aurinkoinen lumi,
Sada lumi lisää, 
Sada oikein satamalla, 
Värjää maa valkoiseksi, 
varjot siniseksi, 
korosta talven törröttäjien törötystä, 
Oi lumi, olet ihana!












sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Mutamäen kevätkuulumiset




Kevät on tullut. Sen huomaa sekä lasten että minun ulosmenovimmasta. 
Sisällä siivoukset siirtyy ja ruokailut ovat siirtyneet ulos. Ei voi kun nauttia auringosta! Ja väripilkuista!







Kevätlannoitteen lisäksi heittelin vanhoja puolukoita Alppiruusuille. Teistä joku vinkkasi loistovinkin, kiitos!





Haaveilen kasvimaalaajennuksesta ja se vaatii melkoisen lapioimisurakan ensin. Nyt on se vaihe, kun tekemätön työ näkyy, mutta tehtyä työtä ei huomaa. Kompostimullat saimme äidin kanssa leviteltyä kukille ja kasvimaan pohjaksi- oli muuten kaunista multaa! Ja kuivuneita nurmikkotuppuja haravoimme sekä kompostiin että marjapensaille. Toivottavasti loppukesästä lapiohommat palkitaan 
ja saisi poimittua Tomaattien ja Papujen lisäksi muutakin satoa! Ainakin nyt on opiskeltu asiaa enemmän... Ja Ruohosipulista on otettu jo ensimmäiset versot!


 Mullan seasta pilkistää jossakin kohdin valopilkkuja ja jossakin valuu vielä vesi loristen. Ihanaa aikaa!










Samalla tuli kuvattua kaikkia pieniä kullannuppuja, jotka mudasta ovat uskaltautuneet pistämään päänsä esiin. Suurimpina Raparperi ja Lipstikka, myös Särkynyt sydän ja Pioni kurkistavat aurinkoa kohti. Niin kauniita versoja! Ja Kuunliljaa saa jo jaettua poikasiin. 

Ihania Perhosia ja lintuja! Västäräkistä vähäsen! Sitruunaperhosen perässä juoksentelin pitkään, mutta hän ei halunnut itseään kuvattavan. Äitikin jo sanoi minun muistuttavan Hemulia, kun välillä makasin ja välillä konttasin pitkin nurmikkoa... Mutta eihän sitä näinkään korkealta kuin 154cm korkeudelta näe pieniä kevään merkkejä, pitää laskeutua alas! Mutta katsokaa mitkä värit!





Ja lopuksi pari kuvaa lapsista! Vesipyssyt ja saippuakuplat on kaivettu esiin! Ihanalle tuoksuvaa Mustaviinimarjapensaan oksaa oli ihana tuoksutella. Ellillä paistaa kuvassa maitoviikset, kun juuri on nautittu ulkona pullakahvit - ihan parasta!



Ja te kyselitte Tukholman ja Lahden messujen ostoksia - täytyyhän ne paljastaa ensi postauksessa! Tein vain pieniä mutta ihania ostoksia! Samalla voin vilauttaa taimitilanteen kodinhoitohuoneen ikkunalta!

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Elämys nimeltä Zetas



Zetasin puutarha oli melkeinpä messuja isompi elämys! 
Miten ihana paikka!
Puutarhalla oli taimien lisäksi luontoa ja istutuksia ihanasti ympäri puutarhaa. Myytävät taimet olivat pöydillä tai isommat kauniissa riveissä niinkuin muuallakin, mutta ympäristö aivan eri! Se oli kuin pala metsäistä pihamaata, johon oli saatu sisustettua  myytäviä tuotteita ja ihana kahvila rinteeseen! Sisällä oli tuotteet kauniisti aseteltu hieman sikin sokin, ihanasti sisustaen yhdistäen eri tavaroita ja kukkia laitettu sinne sun tänne. Osa kuvista on epätarkkoja, mutta ihailkaa tunnelmaa!  


Kaikki oli ihanasti sopien minun makuun ruosteessa tai homeessa!



Jos ei olisi matkustettu lentokoneessa, olisin ostanut tuon linnun tikun päässä. Mutta ehkä lentokenttäviranomaiset eivät olisi katsoneet terävää metallitikkua läpi sormien...




 Tähän pataan oli istutettu erikoinen saniainen. Sen juuristo oli karvainen. Jos kuvasta saa yhtään selvää...



Ja kuokkia, haravoita, koreja ja kukkatukia oli ihanassa katoksessa. Sekä puutarhan että tämän katoksen katot olivat ihanaa kunttaa tai sammalta.


Ja "kukkapenkkien" reuna oli ihanaa sammalta, josta pilkitsi mustikoita. Mahtava rajaussysteemi!


Kukkia oli siellä täällä. Yllätyksellistä! 
Alla näkee metsäistä kukkameininkiä. Ei suoria linjoja, 
vaan ihanaa luonnollista kiveä ja metsää kukkien seassa.





Ja kivipolkua voi olla kantikasta ja luonnonkiveä sekaisin!


Puu voi olla kivessä ja kivet ja kasvit "pinoissa". Tykkään!




Tämä punainen ihana uusi tuttavuus kiinnitti huomioni messuillakin. Se on saatava! Ja alla Imikkä pilkisti ihanasti muiden kasvien lomasta.


Zetasissa kävellessä minulle kirkastui meidän pihan linja.
Ihastuin niin sen tunnelmaan ja tajusin että meidän piha on ihan puoliksi metsää. 
Haluan metsätunnelmaisen pihan, jossa saa olla puiden ja pensaiden ja kivien lomassa perennoja.
Mutta ennen kaikkea, haluan puolukkaa ja muuta hyötykasvia sekaan.
On mukava saada poimia ohikävellessä pari puolukkaa suuhun!
Voisi olla kaikkia eri lajikkeita, alla superkauniit kukat!







Rungollinen Timjami? kiinnitti huomion!
Samoin rungollinen havu:



Eriväriset Vuokot ja Apilat ihastuttivat täälläkin! Epätarkat kuvat herättävät ihania muistoja ja haaveita! Harmittaa kyllä vähän ette ottanut uutta kameraa mukaan! Zetasiin kyllä kannattaa mennä, jos tarjoutuu mahdolisuus!



Ja nämä lasipullot, täälläkin!!!!
Ja lisää ruukkuja!





Tämän naulakon olisin myös raahannut mukaani, jos se olisi ollut mahdollista! Vaikka tuo ihastuttava Jouluruusun kukka ei olisi kauppaan kuulunutkaan.


Ja ihana mehiläiskoti ja kasviprässi kehyksineen, ei voi kuin huokaista ihastuksesta!





Ruostetta oli kaikkialla pohjalla! 
Ihania kanervia oli myös paljon, mahtaisivatkohan talvehtia täällä meillä? 



 Tämä ihanan Alppiruusun myötä ihanan iloisen haaverikasta maanantaita!