Vesikalvolliset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesikalvolliset
Kilpikonna kuoriutuu vesikalvollisesta munasta
Kilpikonna kuoriutuu vesikalvollisesta munasta
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Tetrapoda
Ylälahko: Reptiliomorpha
(luokittelematon): Vesikalvolliset
Amniota
Haeckel, 1866
Katso myös

  Vesikalvolliset Wikispeciesissä

Vesikalvolliset (Amniota) eli amniootit ovat nelijalkaisten selkärankaisten eläimien ryhmä, johon kuuluvat nisäkkäät, matelijat ja linnut. Sammakkoeläimet eivät kuulu amniootteihin. Amniootit on ryhmitelty yhteen alkionkehityksessä ja rakenteessa ilmenevien samankaltaisuuksien takia. Niillä kaikilla alkiota ympäröi vesikalvo eli amnion.

Vesikalvollisilla on muutamia yhteisiä piirteitä, jotka erottavat ne Tetrapoda-yläluokkaan kuuluvista sammakkoeläimistä. Ensinnäkin sammakkoeläinten munia ympäröi geelimäinen kerros, kun vesikalvollisilla alkiota ympäröi erilaiset kalvorakenteet. Sammakkoeläinten sydän muodostuu yhdestä osasta, kun vesikalvollisilla niitä on kaksi, kolme tai neljä, ja vesikalvollisten ruumiinpeite (iho) ei läpäise kaasuja tai vettä, toisin kuin sammakkoeläimillä.[1]

Matelijat voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joita erottaa pääkallossa olevien aukkojen (fenestrae, yks. fenestra) määrä ja paikka. Anapsideihin kuuluvilla matelijoilla ei ole lainkaan aukkoja, kun diapsideilla on niitä kaksi ja synapsideilla yksi.[2] Kaksi ensimmäistä ryhmää luokitellaan vielä kuuluvaksi sauropsideihin, joihin synapsida ei kuulu. Jako on puhtaasti morfologinen, joten siitä ei voi päätellä eläinryhmien välisiä sukulaisuussuhteita. Nisäkkäät ovat kehittyneet synapsideista.

  • Brian Keith Hall, Benedikt Hallgrímsson, Monroe W. Strickberger: Strickberger's Evolution. Jones & Bartlett Publishers, 2007. ISBN 978-076-370-066-9
  1. Strickberger's Evolution, s. 436
  2. Strickberger's Evolution, s. 438