Tintoretto

Tintoretton omakuva nuoruusvuosilta

Omakuva seniorivuosilta

Tintoretto: Pyhän Markuksen ruumiin löytäminen. Teos osoittaa Tintoretton pyrkimystä syvyysvaikutelman käyttöön.

Tintoretto (oikealta nimeltään Jacopo Robusti; 29. syyskuuta 1518 Venetsia – 31. toukokuuta 1594 Venetsia) oli italialaisen renessanssitaiteen merkittävä taidemaalari ja Venetsian koulukunnan jäsen.

Tintoretto-nimensä hän sai isänsä ammatin vuoksi. Tämä toimi vaatteiden värjärinä. Hänestä on käytetty sukunimeä Robusti, koska hänen isänsä oli työskennellyt Padovan portinavaajana (robusto ’voimakas, vankka, vahva’). Hänen oikeaksi sukunimekseen on esitetty nimeä Comin. Hänen elämänvaiheistaan on varsin vähän tietoa.

Muihin Venetsiassa toimineisiin 1500-luvun taiteilijoihin (Tizian, Paolo Veronese) verrattuna Tintoretto on aidoimmin venetsialainen, sillä hän ei käytännöllisesti katsoen koskaan poistunut Venetsiasta. Hänen taidettaan onkin eniten esillä juuri siellä. Tintoretto maalasi ennen kaikea uskonnollisia aiheita, joita paikalliset scuolat eli veljeskunnat tilasivat häneltä. Koska hän oli myös tuottelias, hänestä tuli Venetsiassa suosittu ja tunnettu taiteilija.

Taiteen ilmaisukeinot

Tintoretto oli erityisen kiinnostunut valaistuksesta, ja teki taulujensa keskushahmoista vahamalleja maalaten niitä erilaisissa valaistusolosuhteissa, joka enteili barokkia. Tintoretto käytti dramaattisesti perspektiiviä ja valoa. Tintoretton taidetta ei sen sijaan voi jakaa selviin jaksoihin, eikä hänen varhaistöitään juuri tunneta. Ensimmäiset suuret teoksensa hän maalasi vuosina 1547–1548 ja ne ilmentävät jo selkiytynyttä ja vahvaa persoonallista ilmaisua. Koska Tintoretton tarkkoja elämänvaiheita ei tunneta, hänen töitään tulkitaan usein verraten niitä oman aikansa venetsialaiseen kulttuuriympäristöön.

Venetsialaisen koulukunnan muihin jäseniin verrattuna Tintoretto oli rohkea värien ja siveltimien käyttäjä. Hänen väriasteikkonsa oli vähemmän taitettu kuin Tizianin ja vähemmän hehkuva kuin Veronesen. Väreistä hän suosi okran sävyjä, ruosteenpunaista ja viininpunaista rinnastuneina voimakkaisiin sinisen sävyihin. Lisäksi Tintoretto toi taidemaailmaan uusia näkökulmia ja painotuksia raamatullisten aiheiden tulkinnassa. Hän pyrki yllätykselliseen tulkintaan. Kuvan kompositiossa hän ilmensi erikoista syvyysvaikutelmaa ja asettelussa diagonaalisuutta tai kaaren muotoa. Valon käytössä Tintoretto osasi mestarillisesti luoda kontrasteja, korostaa muotoja ja luoda taianomaista tunnelmaa.

Tärkeimpiä teoksia

• Pyhän Markuksen ihme, Miracolo di san Marco (1548)
• Viimeinen ehtoollinen (1580)
• Venetsian Scuola di San Roccon 56 suurta seinämaalausta (1565–1588)
• Venetsian Dogen palatsin maalaukset (1574–1592)

Kirjallisuutta

• Melania G. Mazzucco: Mestarin tunnustukset, Avain 2009. Suomentanut Taru Nyström Abeille.