Töölön tulli
Töölön tulli (ruots. Tölö tull) on aukio ja tienristeyskohta, joka sijaitsee nimestään huolimatta Meilahden kaupunginosassa Helsingissä. Se on myös aukiolla ja sen liepeillä sijaitsevien raitiovaunu- ja linja-autopysäkkien nimi.
Töölön tullin kohdalla Mannerheimintiestä erkanee Munkkiniemeä ja Turunväylää kohti kohti johtava Tukholmankatu. Muut aukiolta lähtevät tai sitä sivuavat kadut ovat Topeliuksenkatu, Laakson sairaalaan johtava Lääkärinkatu sekä pieni Töölöntullinkatu. Aukiolla on taksiasema.
Aukio sai nimensä asemakaavaan vuonna 1938.[1] Nimi viittaa hieman etelämpänä, silloisen Läntisen viertotien (nyk. Mannerheimintien) varrella 1900-luvun alkuvuosina sijainneeseen Helsingin läntiseen tulliin eli Espoon tulliin, joka tunnettiin myös Viiden pennin tullina.[2] Ennen kuin Meilahti vuonna 1906 liitettiin Helsinkiin, paikalla kulki kaupungin ja Helsingin maalaiskunnan välinen raja.[1][3][2] Tullinpuomin kivipylväät on jätetty historiallisiksi muistomerkeiksi molemmin puolin ajorataa, ja niihin on kiinnitetty kaupunkitullin historiasta kertovat muistolaatat.
Töölön tulli on rajakohtana myös katujen nimeämisessä. Sen eteläpuolella Helsingin kantakaupungissa katujen nimet, muutamaa valtaväylää sekä Eiran ja Kaivopuiston katuja lukuun ottamatta, päättyvät yleensä sanaan katu, pohjoispuolella sen sijaan sanaan tie. Jälkiosaa katu Helsingissä käytettiin ainakin aikaisemmin eräin poikkeuksin vain kantakaupungissa, kun taas jälkiosaa tie on yleisesti käytetty pienilläkin asuntokaduilla väljemmin rakennetuissa kaupunginosissa, varsinkin liitosalueilla mutta myös kantakaupungin eräillä reuna-alueilla.[4]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aukiota reunustavista rakennuksista suurin on Tukholmankadun alkupäässä sijaitseva, vuonna 1962 valmistunut, Erkko Virkkusen suunnittelema 11-kerroksinen tornimainen Auratalo, joka alkujaan oli Keskinäisen vakuutusyhtiö Auran pääkonttori.[5] Kun vakuutusyhtiö Aura vuonna 1978 muutti Tapiolaan, talo vuokrattiin Helsingin yliopistolle.[5] Myöhemmin se on ollut toimistokäytössä, ja sen alakerrassa on toiminut Nordea-pankin konttori ja Alkon myymälä.[6] Vuonna 2016 talossa avattiin Cumulus-ketjun Hotelli Cumulus Meilahti,[7][6] jonka nimi on ollut helmikuulta 2018 alkaen Scandic Hotels -ketjuun viittaava Scandic Meilahti.[8]
Aukion toisella laidalla, Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun kulmassa on nimellä Tullinpuomi tunnettu, vuonna 1940 valmistunut Olli Pöyryn suunnittelema asuinkerrostalo, jonka alakerrassa aikoinaan oli elokuvateatteri Sininen Kuu sekä Tullinpuomi-niminen ravintola.[9] Nykyisin entisessä elokuvasalissa toimii kuntosali.[9][10] Mannerheimintien, Tukholmankadun ja Topeliuksenkadun väliin jäävällä kolmiomaisella alueella on vuonna 1952 valmistunut Shellin huoltoasema. Aikaisemmin sen paikalla oli Svea-niminen huvila.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Helsingin kadunnimet, s. 52. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Palkkatilasta uusi kaupunginosa”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 208. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9
- ↑ Eino E. Suolahti: ”Karttaliite sivujen 288 ja 289 välissä, Kaupungin alueen kasvu Vantaan Helsingistä nykypäivään”, Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos. Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8
- ↑ ”Kadunnimen jälkiosa”, Helsingin kadunnimet, s. 76. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Ensin oli lastenmaja”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 212–215. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9
- ↑ a b Töölön tulliin avataan 200 huoneen hotelli – Alko katoaa. Metro, 11.4.2014. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hotelli Cumulus Meilahti Helsinki Cumulus -hotelliketju. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 22.9.2016.
- ↑ Scandic aloitti brändinvaihtopäivät: kaikki Cumulus-hotellit muutetaan Scandic-hotelleiksi. Nimenvaihtotalkoot aloitettiin tiistaina Meilahdessa (Helsingin Sanomien uutinen 27.2.2018) hs.fi. Viitattu 17.3.2020.
- ↑ a b Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Korttelielämää sodan jälkeen”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 220–223. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9
- ↑ Hot Gym - Meilahti fi.yelp.fi. Viitattu 25.10.2014.
- ↑ Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Häkäpöntöistä se alkoi”, Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita, osa 5, s. 216–219. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töölön tulli Wikimedia Commonsissa