Sukupuolineutraali kielenkäyttö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuolineutraali kielenkäyttö on kieltä, joka ei ole sukupuolittunutta.[1][2] Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.[3]

Aamulehti ilmoitti syyskuussa 2017 pyrkivänsä sukupuolineutraaliin kielenkäyttöön. Lehti ilmoitti luopuvansa muun muassa nimikkeistä puhemies, lautamies, luottamusmies ja palomies.[4] Ratkaisu herätti hämmennystä, koska esimerkiksi käsite eduskunnan puhemies on nimetty Suomen laissa. lähde?

Ongelmallinen sana ”nainen” englannin kielessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin kielessä sana ”woman” (suom. nainen) sisältää sanan ”man” (mies). Tämän vuoksi tätä sanaa on pidetty patriarkaalisena ja sille on kehitetty vaihtoehtoja.[5] Vuonna 1975 Lesbian Connection -lehti esitteli nainen-sanan korvaajaksi sanan ”womyn”. Uudempi versio on ”womxn”.[6]

Britannian ulkoministeriö näki ongelmallisena YK-sopimuksen sanamuodon, jonka mukaan ”raskaana olevia naisia ei saa tuomita kuolemanrangaistukseen” ja ehdotti tilalle termiä ”raskaana olevat henkilöt” (pregnant people). Myös British Medical Association on suositellut termiä ”tulevan äidin” sijaan.[7]

Esimerkkejä korvaavista sukupuolineutraaleista termeistä suomen kielessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ammattimies ammattilainen[2]
asiamies (oikeus-, lapsi-,
kuluttaja-, tasa-arvo)		 henkilö, valtuutettu, valvoja, vastaava[8][9]
aulaemäntä vastaanottovirkailija, aulavahtimestari, aulavartija[2]
baarimikko baarimestari, baarityöntekijä[9]
edusmies edustaja[10]
esi-isät esivanhemmat[11]
esimies esihenkilö, lähijohtaja, päällikkö, osastonjohtaja[8]
ihmisten veljeys ihmisperhe,[12] yhteenkuuluvuus[13]
isännöitsijä kiinteistövastaava, taloyhtiövastaava[9]
jarrumies jarrumestari[14]
jokamiehenoikeus jokaisenoikeus[15]
jokamies jokainen, tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija, keskivertokansalainen[16][17]
järjestysmies järjestyksenvalvoja, vartija[9]
kadunmies tavallinen ihminen, tavallinen kadunkulkija[2]
katsastusmies katsastaja[18]
kirkkoherra johtava pastori, kirkkopäällikkö, kirkonjohtaja, seurakunnan johtaja[9]
lakimies juristi, lainoppinut[18]
lautamies maallikkotuomari, oikeusistuja[2][8]
lehtimies, sanomalehtimies toimittaja[18]
lentoemäntä lentoavustaja, matkustamotyöntekijä[9]
liikemies liikkeenharjoittaja, liikkeenjohtaja, yritysjohtaja, yrittäjä, sijoittaja[9]
luottamusmies luottamushenkilö, luottamusvastaava, luottovaltuutettu[2][9]
lääninherra lääninjohtaja[8]
marjamies marjastaja[2]
miestyövuosi henkilötyövuosi[16]
mitalimies mitalinsaaja[18]
myyntimies myyntiedustaja, kauppaedustaja[18]
palomies pelastaja,[2] palopelastaja[19]
perustajaisä perustaja[20]
poliisimies poliisi[21][8]
puhemies puheenjohtaja[4]
putkimies putkiasentaja,[22] LVI-asentaja[2]
rintamamies sotaveteraani[18]
saamamies velkoja[18]
saarnamies saarnaaja[18]
selvitysmies selvittäjä[2]
sotilaslakimies oikeusupseeri[18]
sähkömies sähköasentaja, sähkötyöntekijä[2][9]
talonmies talonhoitaja[8], kiinteistönhoitaja
tiedemies tieteilijä, tieteentekijä, tutkija[9]
toimitusmies toimitsija[2]
tukimies tukija[8]
tullimies tullivirkailija[21][8]
valtionpäämies valtionjohtaja, valtionpää[16]
varamies varajäsen, varahenkilö[21][21][8]
vartiomies vartija[21]
virkamies viranhaltija[2]
virkaveli virkatoveri[23]
vuokramies vuokralainen[8]
äitiysloma, isyysloma vanhempainloma, vanhempainrahakausi[18]
äitiyspakkaus vanhempainpakkaus, perhepakkaus[24]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Desprez-Bouanchaud, Annie ym.: Guidelines on Gender-Neutral Language. (Kolmas laitos (1. laitos 1987)) Paris: Unit for the Promotion of the Status of Women and Gender Equality, UNESCO, 1999. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.2.2009). (englanniksi)
  • Grönros, Eija-Riitta: Mies ja nainen sanakirjassa. Kielikello, 4/2007. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kallio, Jussi: Miessuku ja kielenhuolto. Kielikello, 1/2002. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  • Miettinen, Sari: Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen 13.10.2007. Turun sanomat. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.11.2007.
  • Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen kotus.fi. 26.10.2007. Arkistoitu 5.8.2011. Viitattu 4.2.2009.
  • Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen? (Tiivistelmä Kielikello-lehden numero 4/2007:n artikkeleista) 2007. Sukupuolisilmälasit käyttöön! -hanke. Sosiaali-ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö. Viitattu 6.9.2009.[vanhentunut linkki]
  • Suomen kielen lautakunta: Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Kielikello, 2007, nro 4. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Verkkoversio. (PDF) Viitattu 4.2.2009.
  • Tiililä, Ulla: Kielenhuolto ja kielellinen seksismi: Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja. Kielikello, 2/1994. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
  • Warren, Virginia L.: Guidelines for Non-Sexist Use of Language American Philosophical Association. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Desprez-Bouanchaud ym. 1999.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Suomen kielen lautakunta 2007.
  3. ↑ Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
  4. ↑ a b https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Twitch backtracks after outcry for using 'gender neutral' term 'womxn' BBC.
  6. ↑ https://www3.bostonglobe.com/ideas/2017/05/09/womyn-wimmin-and-other-folx/vjhPn82ITGgCCbE12iNn1N/story.html?arc404=true
  7. ↑ Brendan O'Neill: The word ‘woman’ is being erased from public life spectator.co.uk. 23.10.2017.
  8. ↑ a b c d e f g h i j Kallio 2002.
  9. ↑ a b c d e f g h i j Näin Aamulehden lukijat korvaisivat sukupuolittuneet tittelit aamulehti.fi. Arkistoitu 7.8.2018.
  10. ↑ Onko kielemme sukupuolineutraali vai seksistinen?, 2007.
  11. ↑ Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 14, Kielitoimiston sanakirja 2004.
  12. ↑ Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (Unescon yleiskokouksen julistus 1997) Opetusministeriö. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 7.2.2009.
  13. ↑ Desprez-Bouanchaud ym. 1999, s. 9; solidarity solidaarisuus, yhteenkuuluvuus a sense of ~ yhteenkuuluvuuden tunne. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. (Verkkoversio) Kielikone Ltd, 2007.
  14. ↑ Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehet ovat jatkossa jarrumestareita – "On nykyaikaa, että kaikki työnimikkeet ovat sukupuolineutraaleja" MTV Uutiset. 2.6.2021. Viitattu 21.7.2022.
  15. ↑ Grönros 2007.
  16. ↑ a b c Kielitoimiston sanakirja 2004.
  17. ↑ Nurmi 2004.
  18. ↑ a b c d e f g h i j Miettinen 2007.
  19. ↑ Palomies voitti Pelastustiedon äänestyksen ammattinimikkeistä - "Kansalaisen täytyy tunnistaa pelastusviranomainen" Pelastustieto. 6.11.2019. Viitattu 16.11.2022.
  20. ↑ perustaja – – founding father, founder. MOT Englanti 4.7 suomi-englanti. Verkkoversio. Kielikone Ltd, 2007. Viitattu=7.2.2009
  21. ↑ a b c d e Tiililä 1994.
  22. ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 14.11.2016.
  23. ↑ Itkonen, Terho: Vierassanat: Kielenkäyttäjän opas. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-2796-5
  24. ↑ Sukupuolineutraali äitiyspakkaus? Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sukupuolineutraali_kielenkäyttö&oldid=22831161”