Quintus Pedius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Quintus Pedius (k. syksyllä 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko. Hän oli Julius Caesarin siskon Julian lapsenlapsi.

Pedius mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 57 eaa., jolloin hän toimi Caesarin legaattina Galliassa. Vuonna 55 eaa. hän oli ehdolla kuruuliseksi ediiliksi, mutta hävisi äänestyksen. Caesarin kansalaissodan aikana Pedius kannatti luonnollisesti sukulaistaan. Caesarin sotiessa Pompeiusta vastaan Kreikassa Pedius toimi preettorina Roomassa. Preettorina Pedius kukisti Titus Annius Milon ja Marcus Caelius Rufuksen johtaman kapinan. Vuonna 45 eaa. Pedius toimi legaattina Hispaniassa. Palatessaan Roomaan Caesarin kanssa Pediukselle myönnettiin triumfi ja hänet nimitettiin prokosuliksi.

Caesarin murhan jälkeen ilmeni, että kuollut diktaattori oli nimittänyt perillisiksiin sukulaisensa Gaius Octaviuksen, Lucius Pinariuksen ja Quintus Pediuksen. Pedius ja Pinarius saivat Caesarin perinnöstä pienemmän osan. Caesar adoptoi myös Octaviuksen postuumisti. Pedius luopui perintöosuudestaan Octaviuksen hyväksi. Vuonna 43 eaa. konsulit Aulus Hirtius ja Gaius Vibius Pansa Caetronianus kaatuivat Mutinan taistelussa. Octavianus otti armeijan komentoonsa ja pakotti senaatin nimittämään itsensä ja Pediuksen konsuleiksi. Pedius antoi heti säätää lain, joka tuomitsi Caesarin murhaajat.

Octavianus liittoutui pian Marcus Antoniuksen ja Lepiduksen kanssa, muodostaen toisen triumviraatin. Pedius ehdotti senaatissa lakia joka armahti Antoniuksen ja Lepiduksen jotka oli nimitetty isänmaan vihollisiksi. Kun Roomassa saatiin triumvirien suunnittelemista proskriptioista, Pedius huolestui ja yritti tyynnytellä mielialoja kaupungissa. Rasitus oli kuitenkin liikaa Pediukselle, joka kuoli seuraavana yönä.