Pirahã
| Pirahã | |
|---|---|
| Oma nimi | Xapaitíiso |
| Tiedot | |
| Alue |
 Brasilia (Amazonas) |
| Puhujia | 389 (2012) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | murakielet |
| ISO 639-3 | myp |
Pirahã (omakielinen nimi: Xapaitíiso) on Brasilian Amazonasin alueella elävän pirahã-alkuperäiskansan puhuma kieli. Se on ainoa elossa oleva murakieli.[1] Pienestä puhujamäärästään, vain 389 vuonna 2012[2], huolimatta pirahã ei ole uhanalainen, koska se on jatkuvassa käytössä, ja pirahã-kansa on pitkälti yksikielinen. Pirahã on tunnettu moniin siihen liitetyistä kiistanalaisista kielitieteellisistä väitteistä, muun muassa siitä, että se todistaisi Sapirin–Whorfin hypoteesin.[3] Ns. pirahã-kiista on kielitieteen tunnetuimpia väittelyitä.[4][5]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Sille on käännetty joitakin Raamatun osia vuonna 1987.[7]
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirahãn äännerakenne on yksi maailman yksinkertaisimmista; se sisältää vain kolme vokaalifoneemia ja laskentatavasta riippuen seitsemän tai kahdeksan konsonanttifoneemia. Naisilla on yksi konsonantti vähemmän. Pirahã on tonaalinen kieli.lähde?
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | taka | |
|---|---|---|
| suppea | i | o |
| väljä | a |
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalit | Alveolaarit | Velaarit | Glottaalit | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | soinnittomat | p | t | (k) | ʔ |
| soinnilliset | b ~ m | g ~ n | |||
| Frikatiivit | s ~ h | h | |||
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirahãssa on yksi maailman yksinkertaisimmista sukulaissanajärjestelmistä; sanaa baíxi [màíʔì] käytetään sekä isästä että äidistä, eikä sukulaissuhteita seurata biologisia sisaruksia pidemmälle.[8]
Pirahãssa ei ole sanoja väreille vaan pelkästään 'tummaa' ja 'vaaleaa' vastaavat sanat.[9]
Pirahã-kiista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähetyssaarnaaja Daniel Everett alkoi tekemään kielitieteellistä tutkimusta pirahãn kielestä ja päätyi lopulta haastaamaan muun muassa Noam Chomskyn muotoileman teorian universaalista kieliopista, jonka mukaan ihmisillä on vaistomainen ja synnynnäinen taipumus tietynlaiseen kielen käyttöön. Everettin mukaan pirahã on todiste siitä, että näin ei ole, vaan kieli riippuu siitä, millaisessa kulttuurissa ihminen kasvaa ja millaisia viestinnällisiä tarpeita se vaatii kieleltä. Everettin mukaan pirahãn lauseissa ei ole useita lausekkeita, mikä Chomskyn mukaan on ihmiskielen keskeisimpiä piirteitä.[10][4] Toinen merkittävä Everettin väite on se, että pirahãssa ei ole lukusanoja, koska kielen puhujat eivät tarvitse niitä.[11]
Kiistan ratkeamista on hidastanut se, että Everett on ainoa sujuvasti pirahãa osaava tutkija.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pirahã Ethnologue. 2024. Viitattu 18.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Did you know Pirahã is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 18.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Michael C. Frank, Daniel L. Everett, Evelina Fedorenko and Edward Gibson: Number as a cognitive technology: Evidence from Pirahã language and cognition. Cognition, 2008, 108. vsk, nro 3, s. 819–824. doi:10.1016/j.cognition.2008.04.007 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Fluent in Controversy Bentley University. 2024. Viitattu 18.5.2024. (englanniksi)
- ↑ A remote Amazonian tribe could fundamentally change our understanding of language Business Insider. 10.3.2016. Viitattu 18.5.2024. (englanti)
- ↑ Pirahã written with Latin script Scriptsource. 2024. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Mura-Piraha in Brazil Joshua Project. 2024. Viitattu 18.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Everett, Daniel: Cultural Constraints on Grammar and Cognition in Pirahã: Another Look at the Design Features of Human Language. Current Anthropology, 2005, nro 46, s. 621–646. (englanniksi)
- ↑ Linguistics and English Language (PDF) ling.man.ac.uk. Arkistoitu 24.7.2006. Viitattu 10.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Prisma: Kielikoodin murtaja YLE TV1. 28.8.2012. Viitattu 18.5.2024.
- ↑ A Language without Numbers? Smithsonian Channel. 30.4.2012. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Linguists at War Wilson Center. 2012. Viitattu 18.5.2024. (englanniksi)