Koukkujärvi (Nokia)
| Koukkujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Pieni Koukkujärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 167,1 m [1] |
| Rantaviiva | 1,535 km [2] |
| Pinta-ala | 0,05233 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0002 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 12 m [3] |
| Valuma-alue | 0,8 km² [3] |
 Koukkujärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Koukkujärvi [1] eli Iso Koukkujärvi [2] on Pirkanmaalla Nokialla Koukkujärven jätekeskuksen läheisyydessä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Koukkujärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pituus on 450 metriä, leveys 200 metriä ja sen pinta-ala on 5,2 hehtaaria. Järvi on L-kirjaimen muotoinen ja länteen työntyy pitkä ja kapea lahti. Järven itäpuolella sijaitsee pieni lampi ja järvessä on luotomainen saari. Koukkujärveen on kaivettu ympäröiviltä soilta lukuisia suo-ojia. Myös järven laskuoja on syntynyt kaivamalla. Kaksikin ojaa yhdistää sen kaakossa sijaitsevaan Pieneen Koukkujärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 366 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä. Rannat ovat suota, mutta lännessä ja etelässä on kovaakin rantaa. Länsipäässä sijaitsee vapaa-ajan asunto, jonne johtaa polkuja Koukkujärven kaatopaikan tieltä ja Pieni Koukkujärven retkeilymajalta.[1][2][4]
Natura 2000-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä Koukkujärvi että Pieni Koukkujärvi kuuluvat Natura 2000-verkoston Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhteisen enklaavin.[5]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1975 saakka. Tässä esitettyt tiedot perustuvat kesien 1995 ja 2000 tutkimuksiin. Vedenväri oli erittäin ruskea, veden humuspitoisuus oli vahva ja veden happamuustaso oli alhainen. Mitatut pH-arvot olivat niin alhaiset ja puskurikykyä happamoitumista vastaan ei enää ollut, joten voiitiin puhua happamoituneesta järvestä. Veden ravinnepitoisuudet olivat kohonneita ja niiden perusteella ne olivat reheville järville ominaiset. Levien klorofyllipitoisuudet vastasivat erittäin rehevien järvien pitoisuuksia. Runsaiden ravinteiden lähde tuli järven sisäisestä kuormituksesta. Vaikka kesäisin järven vesi sai jatkuvasti happitäydennystä vedenpinnan läpi, oli jo kolmen metrin syvyydessä happi kulunut voimakkaasti ja lämpötilakerrostuneessa järvessä alusvesi oli täysin hapetonta. Alusvedessä sedimenttien liukeneminen takaisin veteen tapahtuu yleensä hapettomissa olosuhteissa. Alusveden lämpötila oli hyvin alhainen, joten kevättäyskierto oli jäänyt kesken. Hapekasta vettä ei olisi tullut talven hapettoman veden tilalle ja lopputuloksena oli happikato. Koukkujärvi soveltui virkistyskäyttöön vain välttävästi.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven nimi kirjoitettiin ”Koukojärvi”. Se oli piirretty suon keskelle ilman laskuojia.[6]
Vuosien 1955–1960 aikana Koukkujärvi ja Pieni Koukkujärvi yhdistettiin suo-ojalla. Ojitusta tihennettiin vuosien 1964–1975 välillä. Samalla järven lähelle rakennettiin Koukkujärven kaatopaikka ja sille tie. Järven länsirantaan ilmaantui vapaa-ajan asunto, jonne johti kävelypolku pohjoisrantoja myöten.[7][8][9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Koukkujärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ a b c d Koukkujärvi 05.01.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ Koukkujärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 28.10.2016
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1955. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.10.2016)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nokia: Natura-alueet (Arkistoitu – Internet Archive)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko