Tottijärvi (järvi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tottijärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Nokia
Koordinaatit 61°24′03″N, 23°19′42″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja oja Stenvikinjärveen [1]
Järvinumero 35.211.1.009View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 87,6 m [1]
Rantaviiva 4,819 km [2]
Pinta-ala 0,68588 km² [2]
Tilavuus 0,0019 km³ [3]
Suurin syvyys 5,5 m [3]
Valuma-alue 4,8 km² [3]
Kartta
Tottijärvi

Tottijärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokian Tottijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Tottijärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[1][2]

Maantietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pituus on 1,6 kilometriä, leveys 900 metriä ja sen pinta-ala on 69 hehtaaria. Se sijaitsee 1,5 kilometriä Pyhäjärven Maivaselän rannasta luoteeseen. Järvi on kaksiosainen niin, että pohjoisen järvenselän jatkeena on Kurjennokan kohdalla etelään työntyvä 800 metriä pitkä ja 300 metriä leveä lahti. Järveen laskee kahdeksan ojaa, joista huomattavimmat tuovat vettä länsipuolen metsistä, soistuneesta Kirstuanjärvestä ja idässä olevasta Hämysvuoren alueelta. Järven laskuoja lähtee sen eteläpäästä ja juoksee kolmen kilometrin matkallaan etelään Stenvikinjärven läpi ja sen jälkeen lounaaseen laskien lopuksi Pyhäjärven Pihnalanperänlahteen. Järven valuma-alueen koko on vain 4,8 km², ja siinä on suunnilleen yhtä paljon peltoja ja metsää. Veden laskennallinen viipymä järvessä onkin jopa 1,2 vuotta. Rantaviivan pituus on 4,8 kilometriä. Rantoja reunustavat useimmiten peltomaat, mutta joissakin kohdissa on myös metsämaata. Tottijärven kirkonkylä jää järven itäpuolelle ja järven vaikutuspiirissä on toistakymmentä maatilaa ja muita asuintaloja. Taajaman jätevesiä puhdistetaan omassa pienpuhdistamossa, joka laskee vedet järveen. Rannoille on rakennettu lähes 50 vapaa-ajanasuntoa. Niille johtaa tiet kirkonkylän läpi kulkevalta yhdystieltä 2992 ja siitä haarautuvalta yhdystieltä 13769 tai talojen omilta tieltä.[1][2][4]

Vedenlaatu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tottijärven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1980 lähtien epäsäännöllisin väliajoin, mutta kuitenkin kohtuulisen tiheästi. Vuosina 1999 ja 2000 on lisäksi tarkkailtu Tottijärven pienpuhdistamon puhdistustehoa sekä sen aiheuttamia kuormituksia järvessä. Tottijärven vesi on ruskeanväristä, vaikka se on vähähumuksinen järvi. Vedessä on runsaasti ravinteita ja se onkin erittäin rehevöitynyt järvi. Veden happamuustaso on normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä.[3]

Järven ravinnepitoisuudet ovat voimakkaasti koholla. Ne vaihtelevat voimakkaasti sekä eri vuosina että eri vuodenaikojen mukaan. Kesäisin fosforipitoisuus nousee yleensä erittäin rehevien järvien tasolle, mutta talvisin se laskee rehevien tai lievästi rehevien järvien tasolle. Tämä voidaan selittä laajan peltoalueen tuomalla hajakuormituksella, joka on riippuvainen sademääristä. Myös Tottijärven vedenpuhdistamon päästöt vaikuttavat kuormitukseen vähäisin määrin. Koska vedessä esiintyy runsaasti ravinteita, kuluttavat ne veden happea talvisin jääkannen alla. Jos järven jääpeite säilyy pitkään tai jos alusvesi on ollut järven jäätyessä lämmintä, kuluu järven happi lähes loppuun. Talvella vuosina 1981, 1993, 1996 ja 2000 alusveden lämpötila oli korkea ja pohjan läheinen vesikerros oli täysin hapeton. Kun hapenkulutus on muina vuosina ollut suurta, happipitoisuus on laskenut pintavesissä kylläisyysasteella ilmaistuna alle 50 % ja alusveden happipitoisuus ollut vähäinen. Happitilanne on siten aina korkeintaan välttävä. Matalana järvenä Tottijärvi ei lämpötilakerrostu kesällä, joten silloin ei happiongelmia esiinny.[3]

Tottijärven veden hygieeninen laatu on ollut uimavesiluokituksen mukaan hyvä, vaikka lämpökestoisia kolibakteereja on ajoittain todettu pieniä määriä. Tottijärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Järvessä saattaa kesäisin esiintyä leväkukintoja.[3]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Tottjärvi”[5]. Vuonna 1953 julkaistun peruskartan mukaan kaikki järven rannat oli raivattu pelloksi, mutta vuoden 1975 kartassa joitakin rantoja oli annettu metsittyä. Rannoilta alettiin samaan aikaan myydä vapaa-ajan asunnoille tontteja ja kirkonkylä kehittyi voimakkaasti 1980-luvulla.[6][7][8][9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Tottijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.10.2016.
  3. ↑ a b c d e f Tottijärvi 12.03.2001. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.10.2016.
  4. ↑ Tottijärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. ↑ Rantatupa, Heikki: Kalmbergin kartasto (R III:List 9) (vuodelta 1855), Jyväskylän yliopisto, viitattu 21.10.2016
  6. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1953. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
  7. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1975. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
  8. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
  9. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1991. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
Kokemäenjoen vesistö (35)

Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet:

Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Pyhäjärven alue (35.21)
noin 90 kohdetta
Pyhäjärven lähialue (35.211) Pyhäjärvi • Likolammi • Vaakkolammi • Tohloppi • Pikku-Tohloppi • Vähäjärvi • Vähä Naistenjärvi • Lilträskinjärvi • Tottijärvi • Kirstuanjärvi • Hätikkäjärvi • Jouttijärvi • Paskolampi • Ruonanlampi • Hahmojärvi • Raiskiojärvi • Petkelejärvi • Säijärvi • Urvantajärvi • Kangasjärvi • Pikku Muurajärvi • Iso Muurajärvi • Jussilanjärvi • Sorrinlampi • Lamminjärvi • Siisjärvi • Ainasjärvi • Toivolanlammi • Mälittyjärvi • Vähäjärvi
Laajanojan valuma-alue (35.212) Kyynijärvi • Haukijärvi • Pieni Koukkujärvi • Koukkujärvi • Kiimalammi • Alinenjärvi • Ylinenjärvi • Ylisenlammi • Ylisenjärvenlammi • Heinijärvi (itäinen) • Porrasjärvi • Pieni Porrasjärvi • Juottojärvi • Kalliojärvi • Ruokejärvi • Pitkälammi
Vihnusjärven valuma-alue (35.213) Vihnusjärvi • Haukijärvi • Pikku-Ahvenisto • Iso-Ahvenisto • Pohjajärvi • Tesomajärvi • Mustalammi
Viinikanojan valuma-alue (35.214) Iidesjärvi • Sorsalammi • Pahalampi • Alasjärvi • Toritunjärvi • Hautalammi • Kaukajärvi • Pitkäjärvi
Vihiojan valuma-alue (35.215) Isolammi • Ahvenisjärvi • Houkanjärvi
Härmälänojan valuma-alue (35.216) Peltolammi • Vähäjärvi • Iso Naistenjärvi • Sääksjärvi • Kaitajärvi • Rajajärvi • Kortejärvi
Sikojoen valuma-alue (35.217) Vähälammi • Isolammi • Levee • Koivistonjärvi • Keskisenjärvi • Pulkajärvi • Sikojärvi • Keskinenjärvi • Ylinenjärvi • Kaitajärvi • Matojärvi • Kalliojärvi
Naarvanjoen valuma-alue (35.218) Ahvenjärvi • Särkijärvi • Pikku Särkijärvi • Lemmetty • Naarvajärvi • Kiilojärvi
Vastinjoen valuma-alue (35.219) Tuulosjärvi
Vanajaveden alaosan alue (35.22)
noin 15 kohdetta
Vuolteen alue (35.221) Ahtialanjärvi • Ylenjärvi • Perälänlampi • Niittystenjärvi • Vanajavesi
Jumusen–Rauttunselän alue (35.222) Iso Savijärvi • Vähä Savijärvi • Vallonjärvi • Viuhanjärvi • Alkkulanlammi • Lotilanjärvi (lahti)
Korentiojan valuma-alue (35.223) Rutajärvi • Korentijärvi • Vähä Korentijärvi • Suonijärvi
Vanajanselän alue (35.23)
noin 25 kohdetta
Vanajanselän lähialue (35.231) Vähäjärvi • Limojärvi • Kaavijärvi
Mervenselän alue (35.232) Mustameri • Aulangonjärvi • Joutsenlampi • Metsälampi • Kahtoilampi
Hämeenlinnan alue (35.233) Hattelmalanjärvi • Velkoja
Rompainojan valuma-alue (35.234) Supanlampi • Lampinen • Keskisjärvi • Jouttijärvi
Valteenjoen valuma-alue (35.235) Ahvenistonlampi
Katumajärven valuma-alue (35.236) Katumajärvi • Matkolammi • Kankaistenjärvi
Leteenojan valuma-alue (35.237) Lehijärvi • Armijärvi • Hirvilampi • Ahvenistonjärvi
Moisionjoen valuma-alue (35.24)
noin 20 kohdetta
Moisionjoen alaosan alue (35.241) Kylälammi • Moisionlampi • Ahostenjärvi • Ruotasjärvi • Linnajärvi • Hankajärvi
Höytämönjärven valuma-alue (35.242) Höytämönjärvi • Iso-Kyynärö • Pikku-Kyynärö • Merunjärvi • Iso Keurujärvi • Pieni Keurujärvi • Koipijärvi • Koukkujärvi • Pieni-Virolainen • Virolainen • Hervantajärvi • Koukkujärvi • Makkarajärvi • Suolijärvi • Särkijärvi • Vuoreksenlammi
Myllyojan valuma-alue (35.25)
noin 15 kohdetta
Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi
Oikolanjoen valuma-alue (35.26)
noin 10 kohdetta
Oikolanjoen alaosan alue (35.261) Saarioisjärvi
Äimäjärven alue (35.262) Äimäjärvi • Alinen Savijärvi • Ylinen Savijärvi
Myllyojan valuma-alue (35.263) Kuivajärvi • Keihäsjärvi • Karvojalampi • Takalammi • Murhalammi • Leinamonjärvi
Lontilanjoen valuma-alue (35.27)
noin 10 kohdetta
Nahkialanjoen alue (35.271) ei järviä
Nahkialanjärven alue (35.272) Nahkialanjärvi • Mastia
Lontilanjoen yläosan valuma-alue (35.273) Ahvenuslammi • Ojajärvi (pohjoinen) • Ojajärvi (eteläinen) • Saapaslammi • Lapiolammi • Valkealammi • Vääräjärvi • Iso Ohtislammi • Pikku Ohtislammi
Tarpianjoen valuma-alue (35.28)
noin 70 kohdetta
Tarpianjoen alaosan alue (35.281) Telkkälammi • Jalanti • Vähäjärvi • Levälammi
Tarpianjoen keskiosan alue (35.282) Pieriönlammi
Jokikulman alue (35.283) Mustalammi • Paskolammi • Pitkälammi
Tampinkosken alue (35.284) Kokkijärvi • Korkeanlaenlammi • Saajanmitta • Lintumaanjärvi–Kallijärvi • Ahlajärvi (järvi) • Iso-Salanti • Pikku-Salanti • Tyvijärvi • Kaakkolammi
Tarpianjoen yläosan valuma-alue (35.285) Pellavalammi • Muulinjärvi • Kotkajärvi (järvi Hämeenlinnassa) • Perälammi • Ulajanlammi • Uurtaanjärvi • Patamonlammi • Alinen Särkijärvi • Ylinen Särkijärvi • Kolmijokisenlammi (itäinen) • Kolmijokisenlammi (läntinen) • Hietajärvi • Kaitalammi • Hanhilammi
Kortejärven - Rutajärven alue (35.286) Kavajärvi • Kortejärvi • Pohjastenjärvi • Rutajärvi • Koiralammi • Pykälönlammi • Virttamonlammi
Nuutajoen valuma-alue (35.287) Nuutajärvi • Iso Mustajärvi • Vähä Mustajärvi • Valajärvi • Matkunjärvi • Vähäjärvi • Kivijärvi • Särkijärvi • Mieliönlammi
Kolkanjoen - Kokonjoen valuma-alue (35.288) Pourunlammi • Kokonjärvi • Karjalammi • Hangaslammi • Lahmajärvi • Luostarinlammi • Särki-Tiiri • Sammakkolammi • Hirsjärvi
Lumijoen valuma-alue (35.289) Lumijärvi • Mustilammi • Ahvenisto • Alinen Mertajärvi • Ylinen Mertajärvi • Laadunjärvi • Soilujärvi • Kikurinjärvi • Mustalammi • Ameenjärvi • Kyynärälammi • Pynnänjärvi • Pirttilammi
Koskenjoen valuma-alue (35.29)
noin 15 kohdetta
Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo
Nokian järvet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tottijärvi_(järvi)&oldid=21759161”