Ethelred Neuvoton

Ethelred II Neuvoton kuvitetussa käsikirjoituksessa noin vuodelta 1220.

Ethelred II Neuvoton (Æþelred, n. 968 – 23. huhtikuuta 1016 Lontoo) oli Englannin kuningas vuosina 978–1013 ja 1014–1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas Edvard Marttyyria, jonka salamurhan Ethelredin äidin kerrotaan järjestäneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Sekä Ethelredin että Edvardin isä oli kuningas Edgar.

Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”ei neuvoja” tai ”oppimaton” (tai vaihtoehtoisesti ”petollinen juoni” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Nimi käännettiin 1500-luvulla väärin ja harhaanjohtava ”neuvoton” vakiintui – valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin sitä. Oikeampi käännös olisi ”Pahaneuvo”.^selvennä Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan.

Ethelred ja tanskalaiset

Ethelredin hallituskauden alkaessa Englanti oli elänyt pitkään rauhassa, sen jälkeen kun Danelagen oli vallattu takaisin viikingeiltä. Vuonna 991 Ethelred sai kuitenkin kohdata Olav Tryggvasonin johtaman suuren viikinkilaivaston. Maldonin taistelussa kärsimästä tappiostaan huolimatta Ethelred onnistui noin vuonna 994 pääsemään Olavin kanssa sopimukseen, ja pian Olav palasi takaisin Norjaan. Sopimus tuli tunnetuksi nimellä tanskalaisvero (Danegeld) ja se tuli Ethelredille kalliiksi. Vuonna 1002 vero oli 24 000 puntaa, vuonna 1005 36 000 puntaa ja vuonna 1012 jo 48 000 puntaa .

Ethelred järjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mikä johti siihen, että Tanskan kuningas Sven Haaraparta teki Englantiin useita sotaretkiä ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etelä-Englannin.

Viimeiset vuodet

Ethelred pakeni Normandiaan vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Hän pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hänen poikansa Edmund Rautakylki lähti riitauduttuaan isänsä kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies, tunnusti hänet hallitsijaksi. Etelässä Svenin poika Knuut Suuri hyökkäsi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa häntä vastaan, mutta suuri osa miehistä kieltäytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lähti Lontooseen tapaamaan sairasta isäänsä, mutta on epäselvää tekivätkö he sovinnon.

Ethelred kuoli Lontoossa 23. huhtikuuta 1016, jonne hänet myös haudattiin. Hänen poikansa Edmund II Rautakylki seurasi häntä valtaistuimella.

Ethelredin avioliitot ja lapset

Ethelred oli naimisissa kolmasti. Ensin hän oli naimisissa Ælflaedin kanssa. Tämä oli Northumbrian ealdormanin Thoredin tytär. Hän oli äiti neljälle pojalle. Vuonna 997 Ethelred nai ealdorman Æthelberhtin tyttären Ælfgifun, joka synnytti kaksi poikaa. Kolmannen ja viimeisen liittonsa hän solmi vuonna 1002 Emma Normandialaisen kanssa. Kolmesta liitosta syntyi myös ilmeisesti kahdeksan tytärtä.

Ethelredin pojat

• Æthelstan Ætheling (äiti Ælflaed)
• Edmund II Rautakylki (Ælflaed)
• Ecgberht Ætheling (Ælflaed)
• Eadred Ætheling (Ælflaed)
• Eadwig Ætheling (Ælfgifu)
• Eadgar Ætheling Vanhempi (Ælfgifu)
• Edvard Tunnustaja (Emma Normandialainen)
• Ælfred Ætheling (Emma Normandialainen)

Edmund II Rautakylki ja Edvard Tunnustaja hallitsivat myöhemmin kuninkaina.

Aiheesta muualla

• Ethelred brittimonarkian virallisilla sivuilla