Koordinaatit: 46°48′N, 9°50′E

Davos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Davos
Kesäinen Davos
Kesäinen Davos
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Davos

Koordinaatit: 46°48′N, 9°50′E

Valtio  Sveitsi
Kantoni Graubünden
Hallinnollinen alue (Region) Prättigau-Davos
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 284,00 km²
Väkiluku (joulukuu 2014) 11 136
 – Väestötiheys 39 as./km²









Davos (ital. Tavate, retorom. Tavau, puhekielessä paikallisesti Tafaas) on runsaan 11 000 asukkaan kaupunki itäisessä Sveitsissä, Graubündenin kantonissa, Landwasserjoen laaksossa.

Maantiede ja väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee noin 1 550 metriä merenpinnan yläpuolella. Davos onkin yksi korkeimmalla sijaitsevista Euroopan kaupungeista. Taajama koostuu viidestä kylästä: Davos-Dorf, Davos-Platz, Frauenkirch, Glaris ja Monstein. Davosin pinta-ala on 284 km², ja se on pinta-alaltaan Sveitsin toiseksi suurin kunta.

Davos on saksankielistä aluetta: vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan 90 % davosilaisista oli saksankielisiä, ranskankielisiä oli 0,5 %, italiankielisiä 2 %, retoromaaninkielisiä 1 % ja muunkielisiä noin 7 %.[1]

Davosin sää (tilastotiedot vuosilta 1961–90) ja Dischmabachin vedenlämpötila Davosin Kriegsmattessa (tilastotiedot vuosilta 1974–2009)
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,9 0,6 3,0 6,1 11,0 14,3 16,9 16,3 14,0 10,6 3,8 −0,4 ka. 7,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,6 −9,3 −6,6 −2,9 1,2 4,1 6,1 6,0 3,5 0,1 −5,0 −8,4 ka. −1,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,3 −4,7 −2,2 1,3 5,9 9,0 11,3 10,8 8,3 4,7 −1,0 −4,4 ka. 2,8
Sademäärä (mm) 68 59 60 55 91 120 132 135 90 58 66 65 Σ 999
Auringonpaistetunnit (h/d) 3,0 4,0 4,5 4,6 4,9 5,2 6,0 5,8 5,8 5,0 3,5 3,0 ka. 4,6
Sadepäivät (d) 9,7 8,3 9,6 10,1 12,6 14,2 13,9 13,6 9,5 7,3 8,9 9,0 Σ 126,7
Veden lämpötila (°C) 0,9 1,2 2,1 3,7 4,8 6,4 8,7 8,0 6,4 4,1 2,3 1,0 ka. 4,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0,9
−9,6
0,6
−9,3
3,0
−6,6
6,1
−2,9
11,0
1,2
14,3
4,1
16,9
6,1
16,3
6,0
14,0
3,5
10,6
0,1
3,8
−5,0
−0,4
−8,4
S
a
d
a
n
t
a
68
59
60
55
91
120
132
135
90
58
66
65


Lähde: [2] [3]

Davos on tunnettu lomakaupunki, jonka historia alkaa 1800-luvun alkupuoliskolta: ensimmäiset hoito- ja kylpylälaitokset rakennettiin jo 1840-luvulla. Vuonna 1890 avatun rautatien myötä kulkuyhteydet Davosiin paranivat olennaisesti ja paikkakunnasta kehittyi nopeasti kansainvälinen loma-, parantola- ja kulttuurikeskus.

1960-luvulta lähtien Davosia on kehitetty konferenssikaupungiksi. Maailman johtavat talouspäättäjät kokoontuvat vuosittain tammikuussa Davosiin Maailman talousfoorumin vuosikokoukseen.[4]

Talviurheilulla on Davosissa pitkät perinteet. Keskeisenä paikkana aina 1890-luvulta lähtien on ollut Davosin jäästadion. Siellä on järjestetty pikaluistelun MM-kisat seitsemän kertaa ja EM-kisoja 11 kertaa, Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut useasti vuosina 1899–1966, Jääpallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1913, Jääkiekon Euroopan-mestaruuskilpailut 1926, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1935 sekä Maastohiihdon maailmancupin kilpailuja vuosina 1982 ja 2007–2010. Kaupungissa on kymmeniä köysiratoja ja hiihtohissejä, jotka nousevat jopa lähes 3 kilometrin korkeuteen.

Jääkiekkojoukkue HC Davos pelaa korkeimmalla sarjatasolla. Jääkiekon Spengler Cup on järjestetty Davosissa vuodesta 1923.[5]

Rhätische Bahnin rautatie kulkee Davosin läpi. Davosista on tunneittainen junayhteys Filisuriin ja edelleen muun muassa Sankt Moritziin. Puolen tunnin välein on junayhteys Landquartiin ja edelleen muun muassa Churiin ja Zürichiin.

Kaupungin sisäinen liikenne on järjestetty yhdeksällä linja-autoreitillä. Davosista on myös postiautoyhteys kesäisin Flüelasolan yli Suschiin ja Zerneziin.

  1. Lüdi, Georges & Werlene, Iwar: ”5.4 Der Dreisprachige Kanton Graubünden”, Eidgenössische Volkszählung 2000, Sprachenlandschaft in der Schweiz., s. 100–101. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS), huhtikuu 2005. ISBN 3-303-16075-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.1.2011). (saksaksi)
  2. Sveitsin ilmatieteen laitoksen (Bundesamt für Meteorologie und Klimatologie MeteoSchweiz) sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Sveitsin ympäristöministeriön (Bundesamt für Umwelt, BAFU) sivut[vanhentunut linkki]
  4. Talousfoorumin sivut
  5. Spengler-cupin kotisivut
  6. Saarenheimo, Kerttu: Tuberkuloosi suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1992, 108. vsk, nro 22. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäinen näkymä Davosin eteläpuolelta Sertiglaaksosta.
Talvinen näkymän Davosin keskustaajamaan Jakobshornilta.