Antonio Gonçalves Dias
| Antonio Gonçalves Dias | |
|---|---|
 Antonio Gonçalves Dias |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1823 |
| Kuollut | 1862 (38–39 vuotta) |
| Kansalaisuus | Brasilia |
| Ammatti | runoilija, historioitsija, diplomaatti |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | portugali |
| Tuotannon kieli | portugali |
| Esikoisteos | Primeiros cantos |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Antonio Gonçalves Dias (Diaz) (1823−1862) oli brasilialainen runoilija, historioitsija ja diplomaatti. Hän muutti nuorena Portugaliin, missä hän opiskeli filosofiaa ja lakitiedettä. Hän palasi Brasiliaan Rio de Janeiroon historian professoriksi.[1]
Dias palveli vuodesta 1851 ulkoministeristössä, oleskeli Euroopassa 1855−1858, osallistui Cearán tieteelliseen tutkimiseen, sai rintataudin, johon kuoli 1862.[1]
Diasin runoilijamaineen perustivat jo hänen esikoisrunonsa Primeiros cantos (1846), joiden omintakeinen ja kotoinen luonne antoi melkoisesti vauhtia nuorelle brasilialaiselle kirjalliselle liikkeelle. Hänen muita teoksiaan ovat Segundos cantos (1848), Ultimos cantos (1850), draamat Leonor de Mendonça (1847), Boabdil, Beatrice Cenci ja Patkul sekä keskeneräinen intiaanieepos Os Tymbiras. Kootut teoksensa Dias julkaisi 1857 itse ollessaan Saksassa. Hänen kuoltuaan ilmestyivät jälkeenjääneet teokset 1866.[1]
Helvi Vasaran suomentama "Maanpakolaisen laulu" on julkaistu antologiassa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1954).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Dias, Antonio Gonçalves, Tietosanakirja osa 2, palsta 290, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antonio Gonçalves Dias Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
