Babylonialainen kalenteri

muinainen ajanlaskusysteemi

Babylonialainen kalenteri oli lunisolaarinen kalenteri, jonka vuodet koostuivat 12 kuukaudesta. Näistä jokainen alkoi, kun uudenkuun sirppi voitiin ensimmäisen kerran havaita läntisellä horisontilla auringonlaskun aikaan. Lisämerkintäkuukausi lisättiin asetuksella.

Kalenteri perustuu sumerilaiseen (Ur III) edeltäjään, joka säilyi Shulgin Umman kalenterissa (noin 21. vuosisadalla eaa.).

Kuukausi

muokkaa

Vuosi alkaa keväällä, ja se jakautuu kolmeen kauteen, reš šatti "alkuun", mišil šatti "keski" ja kīt šatti "vuoden lopussa". Sana "kuukausi" oli arḫu (virallinen muoto araḫ). Kalenterin voidaan arvioida olevan peräisin babyloniasta eikä myöhemmiltä assyrialaisilta ajoilta, koska assyrialaisten pääjumala on kohdistettu ylijäämäiselle interkalaariselle kuukaudelle.

Kausi Kuukauden nimi (Araḫ) Johtava jumaluus Eläinradan merkki Heprean vastaava Gregoriaaninen kalenteri
Reš Šatti 1 Nisānu

'Pyhäkön kuukausi'

Anu ja Bel (Oinas) Nisan Maalis/Huhti
2 Ājaru

'Sonnin kuukausi'

Ea (Härkä) Ijjar Huhti/Touko
3 Simanu Sīn (Kaksoset) Siván Touko/Kesä
4 Dumuzu

'Tammuksen kuukausi'

Tammuz (Rapu) Tammúz Kesä/Heinä
Mišil Šatti 5 Abu (Leijona) Ab Heinä/Elo
6 Ulūlu Ishtar (Neitsyt) Elúl Elo/Syys
7 Tišritu Shamash (Vaaka) Tishrei Syys/Loka
8 Arah Samna Marduk (Skorpioni) Hešván Loka/Marras
Kīt Šatti 9 Kislimu Nergal (Jousimies) Kislév Marras/Joulu
10 Ṭebētu Papsukkal (Kauris?)

Tevét

Joulu/Tammi
11 Šabaṭu (Vesimies?) Sevat Tammi/Helmi
12 Addaru ~ Adār Erra (Kalat) Adár Helmi/Maalis
Interkalaarinen 13 Makaruša Addari Assur Käytettiin "karkausvuotena" 19 vuoden välein.