1982

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1982 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

Tammikuu

Commodore 64, josta tuli yksi suosituimmista mikrotietokoneista.

Mauno Koiviston presidenttikausi alkoi.

4. tammikuuta – Euroopan yhteisön maiden ulkoministerit varoittivat kokouksessaan Brysselissä Varsovan liittoa miehittämästä Puolaa, mutta päättivät pidättyä Neuvostoliiton vastaisista talouspakotteista.
10. tammikuuta – Paavi Johannes Paavali II arvosteli Vatikaanissa pitämässään puheessa kovin sanoin Puolan johtoa siitä, että kansalaisia pakotettiin antamaan omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisia julistuksia työpaikan menettämisen uhalla.
13. tammikuuta – Air Floridan lento 90: Boeing 737 törmäsi siltaan Washingtonissa ja putosi Potomacjokeen surmaten 78 ihmistä.
13. tammikuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisesta. Uusien läänien oli määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 1985 alussa.
17.−18. tammikuuta – Suomessa järjestettiin presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
20. tammikuuta – Imatran kihlakunnanoikeus tuomitsi neljä Finnvalcon hallituksen jäsentä sakkoihin yhteistoimintalain rikkomisesta.
21. tammikuuta – Yhdysvallat esti Israelin tuomitsevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa. Päätöslauselma sisälsi pakotteita Israelia vastaan sen liitettyä Golanin kukkulat alueisiinsa joulukuussa 1981.
27. tammikuuta – Mauno Koivisto valittiin Suomen presidentiksi.
28. tammikuuta – Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttivat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
31. tammikuuta – Espanjassa ilmoitettiin yli 250 ihmisen kuolleen ja noin 16 000 saaneen eriasteisia myrkytysoireita toukokuun 1981 alusta lähtien heidän nautittuaan eräiden liikkeiden myymää myrkyllistä ruokaöljyä. Useita kymmeniä henkilöitä oli pidätetty asian vuoksi.

Helmikuu

1. helmikuuta – Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton.
2. helmikuuta – Haman verilöyly Syyriassa, 20 000 ihmistä surmattiin.
5. helmikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtokunnan jäsenen, tohtori Ahti Karjalaisen pankin pääjohtajaksi maaliskuun alusta lukien. Karjalainen oli hoitanut pääjohtajan tehtäviä viransijaisena Koiviston ollessa pääministerinä. Uudeksi johtokunnan jäseneksi Koivisto nimitti johtokunnan varajäsenen Seppo Lindblomin.
12. helmikuuta − Halli eli harmaahylje rauhoitettiin Suomessa.
14. helmikuuta – Tyrvään kirkko Vammalassa vaurioitui pahoin tulipalossa.
15. helmikuuta – Öljynporauslautta Ocean Ranger upposi myrskyssä Newfoundlandin edustalla Kanadan rannikolla, 84 ihmistä kuoli.
15. helmikuuta − Suomen ensimmäisen aikakauslehden, Om konsten att rätt behaga, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Lehteä oli ilmestynyt Turussa 16 numeroa runsaan neljän kuukauden ajan.
19. helmikuuta – Arkkipiispa Mikko Juva ilmoitti yllättäen jäävänsä eläkkeelle syyskuun alussa.
19. helmikuuta – presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden, Kalevi Sorsan johtaman hallituksen. Edellinen, viimeiset ajat Eino Uusitalon johtama hallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut juuri ennen eroaan hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle.
23. helmikuuta – Kansanäänetyksessä 53 prosenttia grönlantilaisista kannatti eroamista Euroopan yhteisöstä; äänestysprosentti oli 74,9. Ero astui voimaan vuonna 1985.^[1]
23. helmikuuta – Espanjan hallitus kansallisti Rumasan.
24. helmikuuta – Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitämässään puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Neuvostoliiton avaruusluotain Venera 13 laskeutui Venuksen pinnalle. Ukkosen ääntä tallentanut Venera 13 oli ensimmäinen toisesta maailmasta ääntä tallentanut luotain.
3. maaliskuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand aloitti valtiovierailun Israelissa ensimmäisenä merkittävänä eurooppalaisena valtionpäämiehenä. Vierailu ei kuitenkaan juuri parantanut Ranskan ja Israelin suhteita, jotka olivat olleet kireät vuoden 1967 sodasta lähtien, varsinkaan kun Mitterrand vaati Israelia tunnustamaan palestiinalaisten oikeuden omaan valtioon. Varoen ärsyttämästä arabimaita liiaksi Mitterrand ei käynyt Itä-Jerusalemissa eikä Jordanjoen länsirannalla.
4. maaliskuuta – Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta.
6. maaliskuuta − Kairossa tuomittiin kuolemaan viisi Egyptin presidentin Anwar Sadatin murhaan osallistunutta sotilasta. Syytettyinä olleista kaikkiaan 24 henkilöstä viisi tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön, kaksitoista 5–15 vuoden vankeuteen ja kaksi vapautettiin.
6. maaliskuuta − SDP:n kansanedustaja Tellervo M. Koivisto kuoli. Hänen tilalleen tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut ekonomi Riitta Järvisalo.
10. maaliskuuta – Yhdysvallat asetti Libyan öljyn kauppasaartoon syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
10. maaliskuuta – Tähtitiede: kaikki yhdeksän planeettaa olivat samanaikaisesti Auringon samalla puolella.
11. maaliskuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Risto Leskinen siirtyi eläkkeelle.
11. maaliskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikärajan alentaminen 67 vuoteen. Olavi Lindblom joutui jättämään Enso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmäisenä tämän ohjeen nojalla.
11. maaliskuuta – Norjan Gamvikissa 15 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa.
17. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalle Viikinki-huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen välitöntä syy-yhteyttä kymmenen nuoren hukkumiseen Viikinki-veneen upottua Hangon vesillä syyskuussa 1978, mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin hyvin puutteelliseksi.
19. maaliskuuta – Falklandin sota: argentiinalaiset joukot nousivat maihin Etelä-Georgian saarella, mikä ennakoi sotaa.
20. maaliskuuta – Ajatollah Khomeini ilmoitti Iranin uudenvuoden kunniaksi, että 12–18-vuotiaat koulupojat saivat osallistua Basij-joukkoihin ja taistella maansa puolesta.^[2]
23. maaliskuuta – Efraín Ríos Montt tukijoineen kaappasi vallan Guatemalassa.
23. maaliskuuta – Helsingin Sanomat erotti lehden poliittisen toimituksen esimiehen Aarno Laitisen ja antoi varoituksen viidelle muulle toimittajalle heidän osuudestaan kohutun Tamminiemen pesänjakajat -kirjan tekoon.
26. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Uudenmaan läänin maaherran Kaarlo Pitsingin virastaan. Ero tuli voimaan heti.

Huhtikuu

Falklandin sota.

1. huhtikuuta – Suomessa tulivat voimaan uusi tieliikennelaki ja -asetus, joissa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi. Laki korvasi vuodelta 1957 olleen vanhan lain.
2. huhtikuuta – Falklandin sota: Argentiina miehitti Falklandinsaaret.
5. huhtikuuta – Svenska Teaternin johtaja, filosofian tohtori Carl Öhman valittiin Finlandia-talon johtajaksi. Öhman aloitti uudessa tehtävässään syyskuun alussa. Svenska Teaternin uudeksi johtajaksi valittiin teatteri- ja elokuvaohjaaja Jack Witikka.
7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myönteisesti presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen ja valtiosäännön uudistamiseen.
12. huhtikuuta − Suojelupoliisi pidätti Yleisradion TV-toimittajan Matts Dumellin Helsingissä. Dumellia epäiltiin vakoilusta ja yhteydenpidosta Neuvostoliiton turvallisuuspalveluun KGB:hen.
17. huhtikuuta – Kanadan uusi perustuslaki määräsi täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
24. huhtikuuta – Saksan liittotasavalta voitti Harrogatessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyn Eurovision laulukilpailun. Suomen edustaja Kojo ei saanut kappaleella ”Nuku pommiin” yhtään pistettä ja sijoittui viimeiseksi.
25. huhtikuuta – Israel vetäytyi Siinailta rauhansopimuksen mukaisesti.
27. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Ruotsiin.
30. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Jacob Söderman nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi. Uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi nimitettiin kansanedustaja Vappu Taipale. Södermanin tilalle eduskuntaan nousi Pertti Paasio.
30. huhtikuuta – Työtuomioistuimen presidentti Antti Suviranta nimitettiin Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi eläkkeelle jääneen Aarne Nuorvalan tilalle.

Toukokuu

1. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousi Ascensionin tukikohdasta ja pommitti Port Stanleyn lentotukikohtaa.
2. toukokuuta – Falklandin sota: ydinsukellusvene HMS Conqueror upotti Argentiinan laivaston risteilijän ARA General Belgranon.
2. toukokuuta – Puolan hallitus lievensi poikkeustilamääräyksiä. Muun muassa öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
4. toukokuuta – Argentiinalaiset Tulimaan Río Grandesta lähteneet hävittäjät osuivat ohjuksin HMS Sheffield (D80) -ohjushävittäjään, joka vaurioiduttuaan upposi merenkäynnissä 10. toukokuuta.
7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti esittää eduskunnalle niin sanottujen arkipyhien siirtämistä takaisin entisille paikoilleen.
8. toukokuuta – Kanadalainen Formula 1 -kuljettaja Gilles Villeneuve sai surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesi Aarno Laitisen irtisanomisen Helsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsi Sanoma Osakeyhtiön maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi.
15. toukokuuta – Aarne Saarinen luopui Suomen Kommunistisen puolueen puheenjohtajuudesta ylimääräisessä edustajakokouksessa ja hänen seuraajakseen valittiin Jouko Kajanoja. Varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo menetti paikkansa puolueen enemmistösiipeen kuuluvalle Seppo Toiviaiselle. Saarinen arvosteli pitämässään puheessa kovin sanoin Neuvostoliiton kommunistista puoluetta sekaantumisesta SKP:n sisäisiin asioihin.
18. toukokuuta – Kalevi Sorsa ohitti Urho Kekkosen pääministerivuorokausien määrässä ja hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin pääministeri.
21. toukokuuta – Falklandin sota: Britannian kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtasivat San Carlosin lahden Falklandinsaarilla.
23. toukokuuta − Helsingin poliisilaitos muutti uusiin tiloihin Pasilaan Aleksanterinkadulta, jonka varrella se oli toiminut vuodesta 1826 saakka.
24. toukokuuta − Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n päällikkö Juri Andropov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeriksi. Jo ennestään puolueen politbyroohon kuulunutta Andropovia alettiin pitää puoluejohtaja Leonid Brežnevin todennäköisenä seuraajana.
25. toukokuuta − Suomen yksikamarinen eduskunta vietti 75-vuotisjuhliaan, joihin osallistui istuvien kansanedustajien ja ulkomaisten vieraiden lisäksi noin 250 entistä kansanedustajaa.
25. toukokuuta − Niin sanotun Koijärvi-jutun oikeuskäsittely alkoi Tammelan kihlakunnanoikeudessa. Istuntoon oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa, joista osa oli alaikäisiä.
28. toukokuuta – "Rocky III:n" ensi-iltaesitys, pääosassa nähtiin Sylvester Stallone.
28. toukokuuta − Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Jouko Turkka nimitettiin korkeakoulun rehtoriksi.
29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
30. toukokuuta – Espanja liittyi Natoon ensimmäisenä maana sitten Saksan liittotasavallan 1955.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin.
1. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lähes 2,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksen ydinaseettoman Pohjolan puolesta.
3. kesäkuuta − Espanjassa päättyi oikeudenkäynti helmikuun 1981 vallankaappausyritykseen osallistuneita vastaan. Kenraali Jaime Milans del Bosch ja everstiluutnantti Antonio Tejero tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen. Kolmestakymmenestä muusta syytetystä yksitoista vapautettiin, muut tuomittiin 1–6 vuoden vankeusrangaistuksiin.
3. kesäkuuta – Israelin Britannian suurlähettilästä Shlomo Argovia ammuttiin Lontoossa, mikä toimi osasyynä Libanonin sodan syttymiselle kolme päivää myöhemmin
4. kesäkuuta – Tapiolan kirkkoherra Samuel Lehtonen valittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi eläkkeelle jäävän Aimo T. Nikolaisen seuraajaksi.
4. kesäkuuta – Kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Armas-Eino Martola ylennettiin jalkaväenkenraaliksi.
6. kesäkuuta – Libanonin sota alkoi: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtasivat Etelä-Libanonin ja etenivät Beirutiin asti. Operaation peitenimenä oli "Rauha Galileaan".
6. kesäkuuta − Helsingin puhelinyhdistys vietti toimintansa alkamisen 100-vuotisjuhlia. Keisari Aleksanteri III oli myöntänyt luvan puhelinlaitoksen perustamiselle 31. tammikuuta 1882.
6. kesäkuuta – Teuvan vanhainkoti tuhoutui tulipalossa. Kaikki laitoksessa hoidettavina olleet 63 vanhusta saatiin turvaan. Paloa epäiltiin murhapoltoksi.
7.-11. kesäkuuta - Suomea koetteli ajankohtaan nähden harvinaisen kylmä sääjakso. Etelä-Suomessa jakson keskilämpötila laski jopa 7 asteeseen ja muualla Suomessa alle tämän. Lähes koko jakson aikana koettiin myös yöpakkasia sekä räntä- ja lumisateita.^[3]
8. kesäkuuta – Ruotsin pääministeri Thorbjörn Fälldin vaati YK:n aseidenriisuntakokouksessa ydinaseettoman Pohjolan perustamista.
12. kesäkuuta – 750 000 ihmistä osoitti mieltään ydinaseita vastaan New Yorkin Keskuspuistossa.
13. kesäkuuta – Saudi-Arabian kuningas Fahd nousi valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
13. kesäkuuta – Italialainen Formula 1 -kuljettaja Riccardo Paletti sai surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmättyään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
13. kesäkuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) piti 75-vuotisjuhlansa Helsingin olympiastadionilla. Juhlaan osallistui noin 35 000 järjestön jäsentä. Tervehdyspuheen piti presidentti Mauno Koivisto.
13. kesäkuuta − Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Espanjassa.
14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
17. kesäkuuta – Argentiinan presidentti, kenraali Leopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa kärsityn tappion vuoksi.
17. kesäkuuta – Turun hovioikeus piti voimassa raastuvanoikeuden kesäkuussa 1981 antaman tuomion, jolla Saloran pääomistajat Jouko Nordell ja Olavi Laakso oli määrätty maksamaan valtiolle 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta.
19. kesäkuuta – Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisen Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat. Liberaalien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anneli Kivitie valittiin Keskustan eduskuntaryhmän kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
19. kesäkuuta − Kansanedustaja Esko Almgren valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Raino Westerholmin tilalle. Almgrenin vastaehdokkaana oli SKL:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sauli Hautala.
19. kesäkuuta − Tasavallan presidentin tytär ekonomi Assi Koivisto ja ekonomi Jari Komulainen vihittiin avioliittoon Naantalin Kultarannassa.
20. kesäkuuta − Berner Oy:n johtaja ja entinen kansanedustaja Arne Berner valittiin Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi liittyneen Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
22. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin murhayrityksestä syytetty John Hinckley todettiin syyntakeettomaksi hänen vakavan mielenvikaisuutensa vuoksi.
22. kesäkuuta − Eläkkeellä ollut kenraali Reynaldo Bignone valittiin Argentiinan uudeksi presidentiksi heinäkuun alusta lukien.
22. kesäkuuta – Tampereella avattiin Amurin työläismuseokortteli.
22. kesäkuuta – SKDL:n kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund jätti eduskunnan siirtyessään Pohjoismaiden neuvoston pääsihteeriksi. Hänen tilalleen tuli Markus Kainulainen.
23. kesäkuuta − Taidegraafikko, professori Erkki Tanttu sai Suomen sarjakuvaseuran myöntämän Pekka Puupää -hatun Rymy-Eetu -sarjakuvastaan, joka oli ilmestynyt yli 40 vuoden ajan vuodesta 1930 aina 1970-luvulle saakka.
25. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan myönsi eron ulkoministeri Alexander Haigille ja nimitti hänen tilalleen George Shultzin. Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevän suurvaltasuhteiden jyrkkenemistä entisestäänkin ja Lähi-idän politiikan uudelleenarviointia. Euroopassa Haigin eroa pidettiin tappiona.
30. kesäkuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen virkamiehen lahjomisesta. Turun hovioikeus oli aiemmin tuominnut Puolimatkan sakkoihin.

Heinäkuu

Italia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden.

1. heinäkuuta – Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon meni naimisiin 4 150 seuraajansa kanssa New Yorkin Madison Square Gardenissa.
1. heinäkuuta − Helsingin metron suurin asema avattiin Rautatientorilla. Metron matkustajamäärä kolminkertaistui jo avajaispäivänä.
2. heinäkuuta – Dragsfjärdin vesillä havaittiin useita ajelehtivia, teollisuusmyrkkyjä sisältäneitä tynnyreitä. Tynnyrit oli upottanut laivuri Jukka Ojaranta, joka pidätettiin 3. elokuuta.
9. heinäkuuta – Pan Amin Boeing 727 putosi Kennerissä Louisianassa surmaten 146 koneessa ja kahdeksan maassa.
11. heinäkuuta − Italia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden.
12. heinäkuuta − Iso-Britannia julisti sotatoimet Falklandinsaarilla virallisesti päättyneiksi ja vapautti loput argentiinalaiset sotavangit.
16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
20. heinäkuuta – IRA:n siipi räjäytti kaksi pommia Lontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
21. heinäkuuta − Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski ilmoitti parlamentissa pitämässään puheessa hallituksen lieventävän sotatilalakia ja vapauttavan noin 1200 poliittista vankia. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałęsa ei kuitenkaan ollut vapautettavien joukossa.
23. heinäkuuta – Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päätti lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
29. heinäkuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak heitti uuden maailmanennätyksen 72,40 m.
30. heinäkuuta - Ammattiyhdistysjohtaja Jimmy Hoffa julistettiin virallisesti kuolleeksi.

Elokuu

Helsingin metro avattiin.

2. elokuuta – Helsingin metro avattiin virallisesti.
4. elokuuta − Oikeuskansleri Kai Korte esitti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen pidättämistä virastaan Helsingin metrojutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Korte katsoi Valtasen syyllistyneen virkarikokseen, jota ei voitu pitää vähäisenä.
6. elokuuta – Rajavartiolaitos aloitti Ahvenanmaan merialueen tehostetun valvonnan. Suomen ja Ruotsin merivartiostot olivat kesän mittaan tehneet useita sukellusvenehavaintoja Ahvenanmerellä.
7. elokuuta – Suomen maaseudun puolueen puoluekokous valitsi puheenjohtaja Pekka Vennamon ja puoluesihteeri Urpo Leppäsen yksimielisesti uudelleen tehtäviinsä.
9. elokuuta − Helsingin kaupunginhallitus päätti pidättää metrojohtaja Unto Valtasen välittömästi tehtävistään. Ylipormestari Raimo Ilaskivi esitti metrotoimiston lakkauttamista vuoden 1982 lopussa.
20. elokuuta – Libanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapui Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
20. elokuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Jaakko Hallama vapautettiin virastaan ja siirrettiin ulkoministeriön erityistehtäviin.
22. elokuuta − Helsingin kaupungin tilintarkastaja Liisa Kulhia katsoi, että metron valvonta- ja kuulutuslaitteiden tilauslaskelmista löytyneet miljoonavirheet oli tehty tahallaan ja että niillä oli haluttu suosia Siemens Oy:tä.
26. elokuuta − Siemens Oy jätti Helsingin metrotoimistolle pyynnön saada peruuttaa videolaitetarjouksensa, koska se katsoi metrojupakan vahingoittaneen mainettaan. Seuraavana päivänä metrotoimikunta päätti tilata metron kuulutus- ja valvontalaitteet Aspo Oy:ltä.
29. elokuuta – F1-kuljettaja Keke Rosberg voitti Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -kilpailun.

Syyskuu

2. syyskuuta − Libanonilainen An Nahar -lehti kirjoitti, että Libanonin sodassa oli kuollut yli 17 800 ja loukkaantunut yli 30 000 ihmistä.
3. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti Ahvenanmaan maaherran Martin Isakssonin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Reykjavikiin. Uudeksi maaherraksi tuli varatuomari Henrik Gustafsson.
3. syyskuuta – Toinen valtiovarainministeri Mauno Forsman siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Jermu Laine.
5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti täytti 10 vuotta. Työikäisten suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
9. syyskuuta − Keskusrikospoliisi pidätti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen. Metrojutussa tehtiin syyskuun aikana useita muitakin pidätyksiä.
11. syyskuuta − 44 ihmistä kuoli yhdysvaltalaisen sotilashelikopterin pudottua moottoritielle Länsi-Saksassa Heidelbergin ja Mannheimin välillä.

Keke Rosberg voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden.

12. syyskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa John Vikström vihittiin uudeksi arkkipiispaksi. Vihkimisen toimitti Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola.
15. syyskuuta – Hallitus päätti, ettei Kemijokeen Pelkosenniemen kunnan alueelle suunniteltua Vuotoksen tekojärveä rakenneta eikä asiasta järjestetä kansanäänestystä.
16. syyskuuta − Suomessa lunastettiin miljoonas väritelevisiolupa.
17. syyskuuta – Kristityt israelilaishyökkääjät toimeenpanivat verilöylyn Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Hyökkäyksen jäljiltä löydettiin sadoittain surmattuja palestiinalaispakolaisia, enimmäkseen naisia ja lapsia. Teko herätti suurta suuttumusta kautta maailman, myös Israelissa.
19. syyskuuta – Scott Fahlman ehdotti ensimmäisenä hymiöiden käyttöä sähköpostiviestissä.
20. syyskuuta − Jean Sibeliuksen perikunta lahjoitti hallussaan olleet Sibeliuksen nuottikäsikirjoitukset Helsingin yliopistolle säveltäjän kuoleman 25-vuotispäivänä.
22. syyskuuta – Mauri-myrsky kaatoi miljoonia kuutiometrejä metsää Pohjois-Suomessa.
22. syyskuuta − Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen valittiin Parlamenttienvälisen Liiton (IPU) presidentiksi.
25. syyskuuta – F1-kuljettaja Keijo "Keke" Rosbergistä tuli Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.

Lokakuu

CD-levy.

Helmut Kohl astui Länsi-Saksan liittokanslerin virkaan.

1. lokakuuta – CD-levy otettiin käyttöön Japanissa ensimmäistä kertaa maailmassa.^[4]
1. lokakuuta – Saksan liittokansleri Helmut Schmidt sai epäluottamuslauseen, hänen seuraajakseen tuli Helmut Kohl.
1. lokakuuta − 60 ihmistä kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommiräjähdyksessä Iranin pääkaupungissa Teheranissa.
1. lokakuuta − Suomessa tulivat voimaan ilmansuojelulaki ja -asetus.
1. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta vuorineuvos Armas Puolimatkaa tälle langetetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.
3. lokakuuta – Teologian tohtori Samuel Lehtonen vihittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi.
3. lokakuuta − Espanjan viranomaiset ilmoittivat paljastaneensa eräiden äärioikeistolaisten upseerien vallankaappaussuunnitelman. Kaappaus oli ollut tarkoitus toteuttaa juuri ennen lokakuun lopulla pidettyjä parlamenttivaaleja, joissa sosialisteille ennustettiin vaalivoittoa.
5. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte määräsi nostettavaksi syytteet lahjonnasta yhtä sisäministeriön hallintoneuvosta, kahta kaupunginjohtajaa ja vuorineuvos Armas Puolimatkaa vastaan. Syytteet koskivat näiden kolmen virkamiehen ja Puolimatka-yhtymän välisiä omakotitalokauppoja.
5. lokakuuta − Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ilmoitti, ettei hän kutsu Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajaa Jasser Arafatia Suomeen, kuten hän oli suunnitellut. Arafatin kutsumisesta Suomeen oli noussut kohu, koska Yhdysvalloissa vierailulla ollut ulkoministeri Pär Stenbäck katsoi tulleensa asiassa sivuutetuksi eikä Arafat edustanut kansainvälisesti tunnustettua valtiota.
8. lokakuuta – Puola kielsi Solidaarisuus-liikkeen.
11. lokakuuta – Suomen Pankin pääjohtajaa Ahti Karjalaista kehotettiin jäämään kuukauden sairauslomalle pitkään jatkuneen alkoholinkäytön vuoksi. Pääjohtajan tehtäviä hoiti tänä aikana Karjalaisen varamies Rolf Kullberg.
13. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea päätti palauttaa yhdysvaltalaisen Jim Thorpen perillisille tämän Tukholman olympiakisoissa vuonna 1912 viisi- ja kymmenottelusta voittamat kultamitalit. Thorpen suoritukset oli tuolloin hylätty, koska hänet oli julistettu ammattilaiseksi. Thorpe oli kuollut vuonna 1953.
26. lokakuuta – Länsi-Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt kieltäytyi terveyssyihin vedoten ryhtymästä sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi kevään 1983 liittopäivävaaleissa.
28. lokakuuta – Sosialistinen työväenpuolue voitti Espanjan parlamenttivaalit. Puolueen pääsihteeri Felipe Gonzalez muodosti uuden hallituksen, joka oli ensimmäinen sosialistinen hallitus vuosien 1936−1939 sisällissodan jälkeen.
28. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin maksaessaan kansanedustajan päivärahaa Keskustapuolueen puheenjohtajalle Paavo Väyryselle. Väyrysen kotipaikkana oli pidetty Keminmaata, jossa hänellä oli ollut vain jalasmökki.
29. lokakuuta − Elokuvaohjaaja Rauni Mollberg, arkkitehti Juhani Pallasmaa, tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen ja valokuvaaja Seppo Saves nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi vuoden 1983 alusta.

Marraskuu

Maailmankuulu ruotsalainen pop-yhtye ABBA hajosi.

marraskuu – Ruotsalainen pop-yhtye ABBA hajosi.
5. marraskuuta – Länsi-Saksa pyysi Suomelta selvitystä suomalaisten turkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsiläinen ohjelma, jonka mukaan suomalaisissa turkistarhoissa rääkätään eläimiä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
8. marraskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin sanoi Shatilan ja Sabran pakolaisleireillä tapahtunutta verilöylyä tutkineen komission kuulustelussa olleensa etukäteen tietämätön teosta ja saaneensa kuulla siitä vasta kuunnellessaan BBC:n radiolähetystä verilöylyä seuranneena päivänä.
10. marraskuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan häntä vastaan nostettujen uusien syytteiden perusteella kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jatketusta virkamiehen lahjomisesta. Syytteeseen oli asetettu myös viisi muuta Puolimatka-yhtymän johtohenkilöä.
12. marraskuuta – Juri Andropov valittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
14. marraskuuta – Lech Wałęsa päästettiin 11 kuukauden arestista.
17. marraskuuta – Dragsfjärdin myrkkyjutun oikeuskäsittely päättyi. Laivuri Jukka Ojaranta tuomittiin jätehuoltorikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.
18. marraskuuta – Niin sanottu Noppa-juttu tuli julkisuuteen, kun keskusrikospoliisi pidätti valtiovarainministeriön pyynnöstä rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin ja neljä muuta virkamiestä.
18. marraskuuta − Kaupin urheilupuistossa Tampereella muurattiin UKK-instituutin peruskivi.
19. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti syyskuun alussa 1983 voimaan tulevan rikesakkolain.
22. marraskuuta – Keskusrikospoliisi pidätti kaksi Keskustapuolueen entistä talouspäällikköä epäiltyinä pimeiden rahojen ohjailusta rakennusliikkeiltä puolueelle.
28. marraskuuta – 88 maan edustajat kokoontuivat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
28. marraskuuta – Opus Dei tuli personaaliprelatuuriksi
29. marraskuuta – YK:n yleiskokous teki päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
30. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden ympäristöministeriön perustamisen. Ympäristöministeriö aloitti toimintansa lokakuun alussa 1983.

Joulukuu

1. joulukuuta – Michael Jacksonin menestysalbumi Thriller julkaistiin
2. joulukuuta – Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennettiin Barney Clarkille. Hän eli laitteen kanssa 112 päivää.
2. joulukuuta − Presidentti Mauno Koivisto myönsi säveltäjä Erik Bergmanille, hopeaseppä Bertel Gardbergille, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaiselle, arkkitehti Reima Pietilälle, kirjailija Aale Tynnille ja näyttelijä Eeva-Kaarina Volaselle akateemikon arvonimen.
2. joulukuuta − Felipe Gonzálezista tuli Espanjan pääministeri.
4. joulukuuta – Kiina otti käyttöön uuden perustuslain.
4. joulukuuta − Suomen olympiakomitea vietti 75-vuotisjuhliaan.
6. joulukuuta – Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvos K.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentin Urho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tämä ei enää itse kyennyt puolustautumaan sitä vastaan. Eräät henkilöt ja sanomalehdet olivat esittäneet Fagerholmin mielestä asiatonta ja henkilöön käyvää kritiikkiä Kekkosta kohtaan.
6. joulukuuta – Kenraali Aksel Airo vastaanotti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin miekkojen kera. Kyseinen kunniamerkki myönnettiin nyt kolmannen kerran.
6. joulukuuta – Pommi-isku surmasi 17 ihmistä Ballykellyn kylässä Pohjois-Irlannissa.
11. joulukuuta – Vanha kalkkikivilouhos sortui Förbyn kylässä Särkisalossa. Muutamia rakennuksia ja pätkä maantietä vajosi hehtaarin suuruiseksi kasvaneeseen rotkoon.
16. joulukuuta – Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitämisen Puolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden 1970 mellakoiden vuosipäivänä. Solidaarisuuden johtaja Lech Wałęsa, jonka oli ollut tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jälleen vankilaan.
16. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi yksimielisesti Sabran ja Shatilan pakolaisleireissä Libanonissa syyskuussa tehdyn verilöylyn ja julisti sen kansanmurhaksi.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmäinen äänestyksen voittanut moottoriurheilija.
20. joulukuuta – Kymi Kymmene Oy ja Strömberg Oy päättivät yhdistyä. Uuden yhtiön nimeksi tuli Kymi-Strömberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
20. joulukuuta − Tammelan kihlakunnanoikeus langetti Koijärvi-jutussa sakkotuomiot 101 luonnonsuojelijalle niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille. Syytettyinä olleet alaikäiset selvisivät rangaistuksetta.
22. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto, pääministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeri Ahti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
26. joulukuuta – Time Magazinen vuoden mieheksi valittiin tietokone.
29. joulukuuta – Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kun SKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
30. joulukuuta – SKDL veti ministerinsä Sorsan hallituksesta ja heidän tilalleen nimitettiin uudet ministerit SDP:stä. Opetusministeri Kalevi Kivistön tilalle tuli Arvo Salo, liikenneministeri Jarmo Wahlströmin tilalle Reino Breilin ja työministeri Jouko Kajanojan tilalle Veikko Helle. Myös sitoutumaton ulkomaankauppaministeri Esko Rekola joutui jättämään paikkansa ja hänen tilalleen tuli liberaalien Arne Berner.

Tuntematon päivämäärä

Korealainen Haidong Gumdo -kamppailulaji perustettiin.
Ruotsalainen pop-yhtye Abba hajosi.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Sami Saarela (”Sammy Black”), suomalainen kitaristi (Lovex)
2. tammikuuta – Rasmus Paludan, tanskalainen äärioikeistolainen poliitikko
3. tammikuuta − Christel Sundberg (”Chisu”), suomalainen muusikko
9. tammikuuta − Catherine, Walesin prinsessa, Walesin prinssi Williamin puoliso
10. tammikuuta – Josh Ryan Evans, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2002)
26. tammikuuta – Kana, japanilainen muusikko
25. tammikuuta – Noemi, italialainen laulaja
30. tammikuuta – Nádson, brasilialainen jalkapalloilija
31. tammikuuta – Yukimi Nagano, ruotsalainen laulaja
1. helmikuuta – Takanori Matsumoto (”Ruki”), japanilainen laulaja (the GazettE)
3. helmikuuta – Anna Puustjärvi (”Anna Puu”), suomalainen laulaja
6. helmikuuta – Kanerva Pasanen, suomalainen laulaja
17. helmikuuta – Adriano Leite Ribeiro, brasilialainen jalkapalloilija
22. helmikuuta – Susanna Pöykiö, suomalainen taitoluistelija
3. maaliskuuta – Jessica Biel, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. maaliskuuta – Landon Donovan, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
11. maaliskuuta – Thora Birch, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. maaliskuuta – Lasse Männistö, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja yritysjohtaja
17. maaliskuuta – Mamedali Karadanov, turkmenistanilainen jalkapalloilija
21. maaliskuuta – Jocie Kok, singaporenkiinalainen laulaja
25. maaliskuuta – Sean Faris, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
27. maaliskuuta – Admiral P, norjalainen reggaemuusikko
29. maaliskuuta – Eddie Chambers, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Marco Amelia, italialainen jalkapallomaalivahti
3. huhtikuuta – Tuomo Puumala, suomalainen Keskustan kansanedustaja
3. huhtikuuta – Cobie Smulders, kanadalainen näyttelijä
4. huhtikuuta – Aleksi Vaittinen (”Aztra”), suomalainen rap-artisti
11. huhtikuuta – Jonna Keskinen, suomalainen näyttelijä
11. huhtikuuta – Peeter Kümmel, virolainen maastohiihtäjä
13. huhtikuuta – Jesse Kaikuranta, suomalainen laulaja
19. huhtikuuta – Jarkko Immonen, suomalainen jääkiekkoilija
24. huhtikuuta – Kelly Clarkson, yhdysvaltalainen laulaja
30. huhtikuuta – Kirsten Dunst, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. toukokuuta – António Alberto Bastos Pimparel (”Beto”), portugalilainen jalkapallomaalivahti
3. toukokuuta – Susanna Taivalsalmi, suomalainen kirjailija
7. toukokuuta – Timo Karlsson (”Jason”), suomalainen basisti (Lovex)
8. toukokuuta – Ninja Sarasalo, suomalainen malli ja laulaja
11. toukokuuta – Cory Monteith, kanadalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2013)
15. toukokuuta – Alexandra Breckenridge, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. toukokuuta – Erik Almqvist, ruotsalainen Ruotsidemokraattien poliitikko
27. toukokuuta – Natalya Neidhart, kanadalainen showpainija
31. toukokuuta – Jonathan Tucker, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. toukokuuta – Saija Tuupanen, suomalainen iskelmälaulaja
3. kesäkuuta – Jelena Isinbajeva, venäläinen seiväshyppääjä
4. kesäkuuta – Maria Olaru, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
8. kesäkuuta – Nadja Petrova, venäläinen tennispelaaja
10. kesäkuuta – Prinsessa Madeleine, Ruotsin kuningasperheen nuorin tytär
14. kesäkuuta – Lang Lang, kiinalainen pianisti
21. kesäkuuta – Prinssi William, Walesin prinssi, kuningas Charles III:n vanhin poika
29. kesäkuuta – Rafael Scapini de Almeida (”Rafinha”), brasilialainen jalkapalloilija

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Lasse Poser, suomalainen näyttelijä
5. heinäkuuta – Alberto Gilardino (”Il Gila”), italialainen jalkapalloilija
7. heinäkuuta – Arnaldo Edi Lopes da Siva (”Edinho”), portugalilainen jalkapalloilija
8. heinäkuuta – Sophia Bush, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. heinäkuuta – Laura Chiatti, italialainen näyttelijä
16. heinäkuuta – Martina Aitolehti, suomalainen malli, laulaja ja julkisuuden henkilö
17. heinäkuuta – Mikael Kosola, suomalainen tubettaja
20. heinäkuuta – Janne Lahti, suomalainen jääkiekkoilija ja maailmanmestari
24. heinäkuuta – Elisabeth Moss, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. heinäkuuta – Anna Paquin, kanadalainen Oscar-palkittu näyttelijä
24. heinäkuuta – David Payne, yhdysvaltalainen aitajuoksija
26. heinäkuuta – Torsti Mäkinen (”Theon”), suomalainen laulaja (Lovex)
2. elokuuta – Joakim Strand, suomalainen RKP:n kansanedustaja
7. elokuuta – Jasmin Mäntylä, suomalainen malli ja laulaja
11. elokuuta – Antti Lindtman, suomalainen SDP:n kansanedustaja
29. elokuuta – Mika Gröhn, suomalainen jalkapalloilija
3. syyskuuta – Andrew McMahon, yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekijä
5. syyskuuta – Ian Nelson, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. syyskuuta – Timo Utterström, suomalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Aurélie Vaneck, ranskalainen näyttelijä
17. syyskuuta – Wade Robson, australiaainen tanssija, ohjaaja, lauluntekijä ja koreografi
28. syyskuuta – Axel Hirsoux, belgialainen laulaja
30. syyskuuta – Lacey Chabert, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. syyskuuta – Kieran Culkin, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. syyskuuta – Pihla Viitala, suomalainen näyttelijä

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Markus Fagervall, ruotsalainen laulaja
7. lokakuuta – Marie Blokhus, norjalainen näyttelijä
7. lokakuuta – Jermain Defoe, englantilainen jalkapalloilija
10. lokakuuta – Dan Stevens, brittiläinen näyttelijä
14. lokakuuta – Benh Zeitlin, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
21. lokakuuta – Matt Dallas, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. lokakuuta – Patrick Fugit, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. lokakuuta – Jessy Kimbangi (”Jessy Matador”), ranskalainen laulaja
29. lokakuuta – Ariel Lin, taiwanilainen näyttelijä ja laulaja
31. lokakuuta – Justin Chatwin, kanadalainen näyttelijä
31. lokakuuta – Tea Hiilloste, suomalainen laulaja ja juontaja
8. marraskuuta – Mika Kallio, suomalainen ratamoottoripyöräilijä
23. marraskuuta – Asafa Powell, jamaikalainen pikajuoksija
25. marraskuuta – Minna Kauppi, suomalainen suunnistaja
27. marraskuuta – Tatsuya Tanaka, japanilainen jalkapalloilija
29. marraskuuta – Krystal Steal, yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
30. marraskuuta – Elisha Cuthbert, kanadalainen näyttelijä
1. joulukuuta – Antonio Di Martino, italialainen laulaja-lauluntekijä (”Dimartino”)
4. joulukuuta – Nick Vujicic, australialainen saarnaaja ja puhuja
5. joulukuuta – Keri Hilson, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
6. joulukuuta – Antti Holma, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja kirjailija
14. joulukuuta – Stephanie Lose, tanskalainen poliitikko
15. joulukuuta – Matías Delgado, argentiinalainen jalkapalloilija
19. joulukuuta – Tero Pitkämäki, suomalainen keihäänheittäjä
21. joulukuuta – Charlie Cox, englantilainen näyttelijä
22. joulukuuta - Panu Mikkola, suomalainen näyttelijä
28. joulukuuta – Jonna Pirinen, suomalainen laulaja, lauluntekijä ja tanssija
30. joulukuuta – Kristin Kreuk, kanadalainen näyttelijä

Tuntematon päivämäärä

Matti Jalasvuori, suomalainen virologi

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1982 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1982

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1982

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1982

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1982

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1982

Lähteet

↑ What is Greenland’s relationship with the EU?^{[vanhentunut linkki]} Folketinget. Viitattu 13.11.2011.
↑ Efraim Karsh: The Iran-Iraq War 1980–1988 s. 39
↑ Ilmatieteen laitos: Poimintoja aiemmilta kesäkuilta ilmatieteenlaitos.fi.
↑ The CD is 30 years old today whathifi.com. 1.10.2012. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[1] What is Greenland’s relationship with the EU?^{[vanhentunut linkki]} Folketinget. Viitattu 13.11.2011.

[2] Efraim Karsh: The Iran-Iraq War 1980–1988 s. 39

[3] Ilmatieteen laitos: Poimintoja aiemmilta kesäkuilta ilmatieteenlaitos.fi.

[4] The CD is 30 years old today whathifi.com. 1.10.2012. Viitattu 2.10.2012. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]