Ropeconissa

Elämänlangalla vietettiin viime viikonloppu suureksi osaksi Messukeskuksessa Ropeconissa. Sukkakin reissasi taas reippaasti mukana.

Sukka kävi kuuntelemassa mm. Burger Gamesin uuden Praedor -lisäosan, Kirotun kirjan, julkaisuluentoa sekä luentoa siitä, mitä tulee ottaa huomioon kun suunnittelee roolipelimaailmaansa tai fiktioonsa pahaa korporaatiota.

Sukka sai myös uuden neulepussin. Samasta kankaasta ommellun viimevuotisen pussin yläreuna näkyy tuossa kuvan alaosassa. Kuten huomaatte, reissussa rähjääntymistä on tapahtunut.

Myönnettäköön, että saatoin ehkä ostaa vähän jotain muutakin kuin neulepussin.

Kesken roolipelitapahtuman sukka joutui lähtemään urheilukentälle katsomaan naisten Vaahteraliigan ottelua.

Kaiken kaikkiaan sukka eteni viikonlopun aikana niin, että tuosta tekeillä olevasta parista on jo yli puoli vartta valmiina. Jos se kuulostaa vähältä, niin muistutan että kyseessä on 2,5 -millisillä puikoilla oleva sukka, jonka olisi tarkoitus yltää esiteiniomistajaansa puoleenreiteen.

Tänään sukka matkusti vähän muihin maisemiin, kun palailin pitkältä lomalta vähitellen varovasti työn touhuun. Kotiseututalo Parkvilla oli vielä pystyssä, mutta sen eteen oli parkkeerattu pieni nostolava; talon jo aika paljon säitä ja aikaa nähneet valkoiset puitteet ovat saamassa pintaansa uuden siistin maalin.

Ai niin, sen vielä mainitsen, että sain viimein tuonne toisen blogini puolelle laitettua kokoelman raapaleita. Joku saattaa muistaa, että minulla viime marraskuussa oli raapale päivässä -projekti. Nyt Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi minulla on meneillään Sata päivää, sata sanaa -proggis. Tässä vaiheessa blogissa on sen tiimoilta hieman yli 60 merkintää, kun muutama teksti on lähetetty tai lähdössä kirjoituskilpailuihin eivätkä siis tule julkiseen nettiin ennen kuin tulos on selvillä. Seuraava purske päivityksiä tulee varmaankin joskus elo-syyskuun taitteessa.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla! Työt alkoivat, mutta kesä jatkuu selvästi vielä, eli katsotaan mitä ensi viikko tuo tullessaan.

Kotimaanmatkailua

Elämänlangalla on harrastettu viime viikolla kotimaanmatkailua, kun kiertävä sirkus matkusti taas Seinäjoelle sukulaisiin. Instagram-tililtäni löytyy joitakin leppoisia matkakuvia aihetunnisteella #pohjanmaanvuoret. Oma lempparikuvani matkalta ei ole neulekuva, vaan esittää tuulivoimalaa.

Neulottua tuli kuitenkin reippaasti, kun lapsen ylipolvensukka eteni mennen tullen.

Sukka matkusti junassa, mutta vietti myös paljon aikaa anoppilan mukavalla terassilla. Sää oli aika viileä, mutta lasitetulla terassilla lämpötila nousi nopeasti heti kun aurinko vähänkään pilkisti.

Ensimmäinen sukka valmistui lopulta eilen, kun olin jo palannut takaisin pääkaupunkiseudulle ja kävin Alppipuiston kesä -tapahtumasarjan Puistokarkeloissa kuuntelemassa kansanmusiikkia. Pari on jo puikoilla, ja toivottavasti jaksaa neuloutua reipaasti, sillä vastaanottajan syntymäpäivä lähestyy.

Kesälomaa on jäljellä vielä tämä viikko, joka huipentuu viikonloppuna Ropeconiin. Siellä on perinteisesti ollut paljon hyvää puheohjelmaa, jota kuunnellessa on mukava neuloa sukkaa! Ja ensi viikolla sitten taas paluu toimistolle ja työn touhuun.

Näissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla ehkä sitten totuttuun tapaan pelitapahtumaraporttia.

 

Sukkia

Elämänlangalla ollaan viime aikoina vietetty sukkaisaa aikaa, sillä sukat kulkevat kivasti mukana kaikissa kesän riennoissa. Puseroneule on kesken, enkä myöskään vielä ole ehtinyt tarttua ystävälle luvattuun Rikke -myssyyn, vaikka langatkin hengailisivat tuossa lankapussissa valmiina.

Tänään suoritin taas bloggaajaperheen perinteisen ohjelmanumeron "äiti vääntäytyy sohvalle selälleen outoon asentoon ja yrittää näyttää siltä, että jalat on rennosti samalla kun kuvaa niitä".

Tässä siis jälleen kerran Muhkean pohkeen polvisukat Wollmeise Twinistä, väri Gazpacho. Tummanvihreät raidat hukkuvat kuvassa punaisen ja oranssin lomaan.

Uusina sukkina on työn alla lapsen pitkät sukat, myöskin Wollmeisen Twinistä. Tässä värinä Aurora.

Sukka kävi sunnuntaina katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, kun Helsinki Wolverinesin naisten edustusjoukkue kohtasi Seinäjoki Crocodilesin naisten Vaahteraliigan ottelussa. En ole varmaan useampaan vuoteen ehtinyt vain istua neulomassa sukkaa ja juomassa kahvia ottelussa, kun on aina ollut jotain vapaaehtoistehtävää. Tämä oli vaihtelun vuoksi oikein mukavaa, voisi kokeilla uudestaankin!

Kesäloma jatkuu edelleen, joten katsotaan mihin leppoisat päivät kuljettavat!

Lomatauko

Koska aurinko paistaa parvekkeella, enkä ole vieläkään saanut kuvattua uusia villasukkia (en yleensä lainkaan käytä sukkia toukokuulta syyskuulle) enkä edes sitä uutta lapsen pitkän sukan alkua joka edistyy ihan kivasti, julistan tämän viikon blogilomaviikoksi.

Viikon mittaan voi kurkistella kirjoitusblogiini, josko saisin tämän kesän raapaleprojektin satoa sinne julki jossain vaiheessa. Tässä näinä päivinä pitäisi nimittäin alkaa tehdä jotain päätöksiä teksteistä, joita lähettää pariin pätkäproosakilpailuun, ja sen jälkeen voi harkita julkaisevansa niitä, joita ei ole lähettämässä. Kesälomatunnelmiani puolestaan voi hyvin seurailla Instagramin puolelta; en linkkaa kuvia nyt suoraan blogiin, koska joillakin tuli vaikeuksia lukuohjelmien kanssa.

Katsotaan josko viimein saisin jotain neuleita myös kuvattua ensi viikolla, vai vieläkö silloinkin ollaan ihan täysin lomatunnelmissa!

Lomailua ja lankasaalista

Elämänlangalla on vietetty kesälomaa oikein leppoisissa tunnelmissa. Olen laiskotellut kotona, tavannut kavereita ja esimerkiksi käynyt Sandrossa brunssilla. Ja tietysti hoitanut parvekekasveja, jotka tästä huolimatta ovat edelleen hengissä ja jopa tekee uusia lehtiä, rönsyjä tai kukan alkuja.

Kuten toukokuussa mainitsin, minulla on pitkäaikaislainassa Canonin digijärkkäri. Kuvausharjoituksille ei ole ihan hirveästi ollut aikaa, mutta eilen ja tänään vietin hyvän tovin parvekkeella koittaen keskustella kameran kanssa siitä, saataisiinko nyt kuvattua niiden kasvien kasvamista.

Kahden kuvauspäivän saldo oli neljän kuvan kollaasi, joista kolmessa oli tarkennus jotain sinnepäin. Seuraavaksi voisin koittaa uskaltautua valokuvaamaan neuleita.

Sitten viime viikon yhdet polvisukat ovat valmistuneet ja olen aloittanut eräälle nuorelle henkilölle luvatut ylipolvensukat, mutta näistä ei ole vielä kuvia - osittain siksi, että valokuvaamisen opettelu samalla kun koittaa vääntäytyä sellaiseen asentoon, että saa omia sääriään kuvattua kivan näköisesti osoittautui aika haastavaksi. Täytyy koittaa jossain vaiheessa rekrytoida perheenjäseniä apuun!

Se, että en ole ihan hirveästi ehtinyt neuloa ei tietysti estä hankkimasta lisää lankaa. Eräs ystävä on muuttamassa pois maasta ja luopuu isosta osasta omaisuuttaan. Minulle eksyi tänään tämä viehättävän sammalenvihreä vyyhti ohutta käsinkehrättyä villaa. Ellen aivan väärin lukenut stash-tietoja niin tämä on Louhittaren luolan tilausvärjättyä shetlanninvillaa, noin 200 grammaa ja kehrättynä ja kerrattuna 825 metriä eli esimerkiksi aika muhkean huivin verran. Tätä vastaan olen luvannut neuloa myssyn, eli hintakaan ei ole huimaava!

Niin, ja onhan tässä jotain pientä tekeillä, joskin totesin että ei nyt ainakaan pariin viikkoon vielä mitään:

Näissä tunnelmissa alkaa Elämänlangan heinäkuu! Vielä ei ole tietoa, mihin ensi viikko lomalaisen vie.

P.S.

Muissa uutisissa näin järjestöpuolelta; Ullapiknik tulee taas tänä kesänä! Meillä on tiedossa emännät Helsinkiin ja Joensuuhun, mutta mielellään kutsumme neulojat joka puolella maata mukaan. Paikallisia yhteyshenkilöitä kaivataan, eli toimenkuvaan kuuluu tietää missä on kiva piknikpaikka vaikkapa nyt Oulussa tai Hämeenlinnassa, kertoa se meille ja luvata olla paikalla oman neuleen ja piknik-korin kanssa 19.8. noin kello 13 alkaen tai niillämain.