Kävimme vedenpumppaamolla. Tämä on mahtava paikka. Iso suo ympärillä, järvi edessä, metsää ja peltoja ympärillä. Kesällä siellä on kiva käydä kalassa. Täällä näkee aina jotakin mielenkiintoista.
Kävelimme muutamia satoja metrejä vesiuoman vieressä, ja jäimme soittelemaan kännykällä lintujen ääniä. Kummallisen hiljaista.
Jostakin kaukaa, hömötiainen The willow tit (Poecile montanus) vastasi meidän soittamaan ääneen. Lintuja ei kumminkaan tullut lähelle.
Olimme lähdössä kulkemaan eteenpäin, kun jostakin läheltä kuului ihan kummallinen kova ääni. Aivan kuin jokin olisi pamahtanut!
Kerkesin ihmettelemään ääntä, kun isäntä huusi, teeriä! Valtava parvi teeriä The black grouse (Lyrurus tetrix) oli lähtenyt lentoon jostakin läheltä. Nyt ne lensi meidän yli!!
En ole ikinä nähnyt noin montaa teeriä yhdessä parvessa. Meille tuli kiire lähteä takaisinpäin. Linnut näyttivät laskeutuvan johonkin lähistölle suoalueelle.
Sähkölinja on ainoa kohta jossa voi kävellä. Muualla on upottaavaa suota. Sähkölinjan alaosa oli ennen lumen tuloa raivattu. Kaadettujen pusikoiden seassa oli hankala kävellä.
Etenimme hyvän matkaa, mutta lintuja ei vain näkynyt! Teeriparvi hävisi ihan kummallisesti näkyvistä.
Ehkä ne lensivät syvemmälle suolle, jonne ei ole mahdollista kävellä. No, ei haittaa vaikka niistä ei kuvia saanut, oli kumminkin tosi kiva nähdä tuollainen valtava parvi teeriä.
