Download the full version of the ebook at ebookfinal.

com

Ant Garden Minibeasts Up Close 1st Edition John

Woodward

https://ebookfinal.com/download/ant-garden-minibeasts-up-
close-1st-edition-john-woodward/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD EBOOK

Download more ebook instantly today at https://ebookfinal.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Bee Garden Minibeasts Up Close 1st Edition John Woodward

https://ebookfinal.com/download/bee-garden-minibeasts-up-close-1st-
edition-john-woodward/

ebookfinal.com

Snail Garden Minibeasts Up Close 1st Edition John Woodward

https://ebookfinal.com/download/snail-garden-minibeasts-up-close-1st-
edition-john-woodward/

ebookfinal.com

Water DK Eyewitness John Woodward

https://ebookfinal.com/download/water-dk-eyewitness-john-woodward/

ebookfinal.com

Biometrics 1st Edition John D. Woodward Jr.

https://ebookfinal.com/download/biometrics-1st-edition-john-d-
woodward-jr/

ebookfinal.com
Close Up B1 Student s Book 2nd Edition Angela Healan

https://ebookfinal.com/download/close-up-b1-student-s-book-2nd-
edition-angela-healan/

ebookfinal.com

An Introduction to Geotechnical Processes 1st Edition John

Woodward (Author)

https://ebookfinal.com/download/an-introduction-to-geotechnical-
processes-1st-edition-john-woodward-author/

ebookfinal.com

Ant Animal Charlotte Sleigh

https://ebookfinal.com/download/ant-animal-charlotte-sleigh/

ebookfinal.com

English Tags A Close Up on Film Language Dubbing and

Conversation 1st Edition Veronica Bonsignori

https://ebookfinal.com/download/english-tags-a-close-up-on-film-
language-dubbing-and-conversation-1st-edition-veronica-bonsignori/

ebookfinal.com

Orchard CMS Up and Running 1st Edition John Zablocki

https://ebookfinal.com/download/orchard-cms-up-and-running-1st-
edition-john-zablocki/

ebookfinal.com
 ANT

John Woodward

GMUC_Ant_FNL.indd 1 1/6/10 2:21:53 PM

 Ant

© 2010 by Infobase Publishing

All rights reserved. No part of this book may be reproduced or utilized in any form or by any means, electronic or
mechanical, including photocopying, recording, or by any information storage or retrieval systems, without permission in
writing from the publisher. For information contact:

Chelsea Clubhouse
An imprint of Chelsea House
132 West 31st Street
New York, NY 10001

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Woodward, John, 1954-
Ant / John Woodward.
p. cm. -- (Garden minibeasts up close)
ISBN 978-1-60413-896-2 (hardcover)
ISBN 978-1-4381-3297-6 (e-book)
1. Ant--Juvenile literature. I. Title. II. Series: Woodward, John, 1954- Garden minibeasts up close.

QL568.F7W688 2010
595.79’6--dc22 2009044419

Chelsea Clubhouse books are available at special discounts when purchased in bulk quantities for businesses,
associations, institutions, or sales promotions. Please call our Special Sales Department in New York at
(212) 967-8800 or (800) 322-8755.

You can find Chelsea Clubhouse on the World Wide Web at http://www.chelseahouse.com

Produced for Chelsea House by Discovery Books

Managing Editor: Laura Durman
Project Editor: Colleen Ruck
Designer: Blink Media
Illustrator: Stuart Lafford

Photo acknowledgments: FLPA: pp 6 (Minden Pictures), 9 ( Konrad Wothe/Minden Pictures), 10 (Mark Moffett/Minden
Pictures), 11 (Minden Pictures), 15 (B. Borrell Casals), 25 (Mark Moffett/Minden Pictures); Getty Images: p 24 (Jeff Foott);
Istockphoto.com: pp 5 (txe), 12 (Cabezonication), 17 (Paul Tessier), 23 (bsj), 28 (JordiDelgado); Photoshot: p 26 (John
Cancalosi@NHPA); Shutterstock Images: pp 4 (Andrey Pavlov), 8 (orionmystery@flickr), 14 (Beneda Miroslav), 19 (Ivanov),
27 (Mark William Penny), 29 (Andrew Pavlov); Dale Ward: pp 13, 16, 18, 20, 21, 22, 23

Cover printed by Bang Printing, Brainerd, MN

Book printed and bound by Bang Printing, Brainerd, MN
Date printed April 2010
Printed in the United States of America

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

This book is printed on acid-free paper.

All links and Web addresses were checked and verified to be correct at the time of publication. Because of the dynamic
nature of the Web, some addresses and links may have changed since publication and may no longer be valid.

GMUC_Ant_FNL.indd 2 5/17/10 10:08:45 AM

 Contents
Finding ants 4
An ant’s body 6
Jaws and stings 8
Colonies and queens 10
Nests 12
Eggs and young 14
Taking wing 16
Senses 18
Ant wars 20
Hunting for food 22
Food from plants 24
Honey farmers 26
Ants and people 28
Glossary 30
Further resources 31
Index 32

GMUC_Ant_FNL.indd 3 1/6/10 2:21:54 PM

 Finding ants

Ants can live almost anywhere. Did You Know?

They make nests in most Some plants such as acacia
gardens, backyards, and even and cecropia trees provide
ants with special places
city streets. to live. In exchange, the
ants drive away other
animals that eat the
plants’ leaves.

Ants can get almost anywhere, from

deep underground to the tops of
4 garden plants and even tall trees.

GMUC_Ant_FNL.indd 4 1/6/10 2:21:55 PM

 Three garden ants
struggle home from
a kitchen raid. They
have stolen a tiny
lump of stale bread.

Some, such as
the little black
ant, rely on
people for most
of their food. They
often raid houses for
scraps that they carry
back to their outdoor nests.

A few types of ants may even live in houses, burrowing

into timber and badly weakening it. Ants are active all
year round in warm countries and heated buildings, but
they lie low in cold winters.

GMUC_Ant_FNL.indd 5 1/6/10 2:21:57 PM

 An ant’s body

You’ve probably seen ants scurrying across the

ground or disappearing into their nests. An ant’s
armored body is split into three sections. At the front
is the head. Here you will find the ants’ eyes, jaws,
and antennae, or feelers. The middle part is called the
thorax. All of the ant’s legs are attached to this.

These fire ants look

like strings of shiny
brown beads on legs.
Ants all live in colonies
that can contain many
thousands of insects.

GMUC_Ant_FNL.indd 6 1/6/10 2:21:59 PM

 Did You Know?
Most ants are tiny. The smallest
are less than one-fifth of an
At the back is a rounded inch long. But the prehistoric
giant ant grew up to two
segment called the
inches long. Modern Australian
abdomen. In most ants, the bulldog ants can be almost as
abdomen contains a stinger. big, with jaws to match!

Abdomen

Thorax

Eye

Head

Jaws

Legs Antenna

GMUC_Ant_FNL.indd 7 1/6/10 2:22:02 PM

 Jaws and stings

Even a little black ant

has fearsome jaws. They
are strong enough to
bite another ant in half.

Have you ever

been bitten by an
ant? All ants have
biting jaws. They use
these to gather food and
build their nests.

Some types of ant have very big, strong jaws. They use
them as weapons, or to crush seeds. Many also have
stings in their tails that inject a very painful venom.

GMUC_Ant_FNL.indd 8 1/6/10 2:22:04 PM

 Did You Know?
Red ants and carpenter
ants do not have stings.
Ants use their jaws and They defend their nests
stings to attack and drive by spraying a type of
acid from their tails.
away any animals or people
that threaten their nests.
Some ants also use them
to kill prey. These red ants are
spraying acid from their
tails to warn off enemies
and defend their nest.

GMUC_Ant_FNL.indd 9 1/6/10 2:22:05 PM

 Colonies and queens

Ants cannot survive on their own for long, so they live in

big colonies, or families. The queen is the mother of the
colony. She is the only ant that can lay eggs.

Most of the other ants are “workers.” They build the

nest, gather food, and take care of the young. Often
all the workers are the same.
Each does a different job
depending on its age.

Did You Know?

In the southern United
States, imported fire ants
sometimes form colonies
with up to 300 queens.
They may each lay over
1,000 eggs per day.

Like most queen ants, this fire ant

queen is much bigger than the workers
10 that look after her and her eggs.

GMUC_Ant_FNL.indd 10 1/6/10 2:22:06 PM

 A worker ant feeds the
queen mouth-to-mouth.
The rich, liquid food is
made by ant larvae.

Some species have different types of workers. These

may include heavily armed “soldiers,” whose main job is
to defend the colony. There is usually just one queen in
each colony, but there are thousands of workers.

11

GMUC_Ant_FNL.indd 11 1/6/10 2:22:08 PM

 Nests

Have you ever seen an ants’ nest in your backyard?

An ants’ nest usually looks like a low mound, or a hole.
It is surrounded by a rim of soil or sand and looks a bit
like a tiny volcanic crater.

It may not look like

much, but this hole
is the entrance to
a huge network of
underground tunnels.

12

GMUC_Ant_FNL.indd 12 1/6/10 2:22:10 PM

 Two little brown ants
check for danger
before leaving the
safety of their nest.

Nests can extend several feet underground.

They often have many feet of tunnels. These
tunnels connect chambers containing the
queen, her eggs and young, and
stored food. The red ants that
live in woods build more Did You Know?
impressive nests. These are The legionary ants from
covered by heaps of sticks southern United States live
and pine needles. Some in temporary nests. Every
three weeks or so they
ants live in trees. move on to a new one,
through tunnels made
of leaf fragments.
13

GMUC_Ant_FNL.indd 13 1/6/10 2:22:11 PM

 Eggs and young

When a young queen starts a new colony she lays a

few eggs and looks after them herself. They eventually
become adult worker ants
and take over the job of
caring for all the other
eggs and young.
They have a lot
to do, because
queen ants
produce a huge
numbers of eggs.

If a nest is damaged or
uncovered, worker ants rush
to rescue the eggs. They carry
them away to a safe place.

14

GMUC_Ant_FNL.indd 14 1/6/10 2:22:13 PM

 Two worker ants
feed the blind,
legless larvae. Did You Know?
Some butterfly caterpillars
produce a scent that fools
The eggs hatch as legless ants into thinking they are
larvae a bit like tiny fly ant larvae. The ants carry
them into their nests and
maggots. They eat the food
take care of them until
gathered by worker ants. they hatch.
Then they spin cocoons and
turn into pupae. Inside its cocoon,
each pupa is transformed into an adult ant.

15

GMUC_Ant_FNL.indd 15 1/6/10 2:22:14 PM

 Taking wing

Did you know that some ants can fly? Some of the
queen’s eggs develop into breeding females and males,
which have wings. On a warm, still day in summer all the
winged ants from every nest in the neighborhood take to
the sky. They billow up like clouds of smoke. The ants fly
away from the nest to mate, often in the air.

When the weather is

just right, the sky fills
with flying ants. This
will be the first flight
of these leafcutter
ants, but it will also
be their last.

16

GMUC_Ant_FNL.indd 16 1/6/10 2:22:15 PM

 Did You Know?
Some queen ants
may live for up to
30 years. Workers
only live from one to
three years.

When the
young queens This young queen
carpenter ant will
land, their wings soon lose her wings.
drop off and they She will not need
scurry away to find them again.

nesting sites. But only about

one queen in a 1,000 survives to start a colony.
The males soon die, too, as their job is done.

17

GMUC_Ant_FNL.indd 17 1/6/10 2:22:17 PM

 Senses

Have you ever

watched ants
rushing around
and bumping
into things, or
each other?

Many ants
have quite big
eyes and good
vision. Others are
almost blind, but they
The long, sensitive antennae of
can smell using their
this wood ant allow it to follow
scent trails. These can lead the antennae. They use
ant to food, or back to its nest. these to sniff out food
and to pick up scent
signals produced by other ants. The scent tells them
whether the others are friends or enemies.

18

GMUC_Ant_FNL.indd 18 1/6/10 2:22:18 PM

 Did You Know?
Ants use scent to raise
the alarm. A crushed
ant releases a special
Foraging ants also lay scent
scent that makes other
trails that other ants can ants rush to the scene
follow to find food. This is and attack any enemy—
why you often see ants even a human.

walking in lines, sometimes

with two-way traffic.

A pair of wood ants

check out a lump of
sugar. They are able
to taste its sweetness
with their antennae.

19

GMUC_Ant_FNL.indd 19 1/6/10 2:22:19 PM

 Ant wars

Ants are very aggressive toward other ants that do not

belong to their colony. They attack and kill lone ants
from other nests and often eat them.

Some species, such as the

pavement ant, invade
and take over
neighboring ant
colonies. These
raids can lead
to sidewalk
battles
that leave
thousands of
ants dead.

Although it is bigger than they are, this

harvester ant stands no chance against these
20 twelve attackers. They will certainly kill it.

GMUC_Ant_FNL.indd 20 1/6/10 2:22:21 PM

 This slavemaker ant is
carrying a stolen wood
ant pupa back to its
nest. When the pupa
hatches it will become
a slave worker.
Did You Know?
Some slave-raiding ants
have lost the ability to
Other ants invade nearby find their own food. They
colonies to steal eggs or must capture other types
of worker ants to do the
young ants. They carry them
job for them.
back to their own nests and
raise them as slave workers.

21

GMUC_Ant_FNL.indd 21 1/6/10 2:22:22 PM

 Hunting for food

Many ants are fierce hunters. They swarm over the

ground and up trees and attack other insects such as
caterpillars and grasshoppers. They then kill them with
their stings or sharp jaws. Ants may even kill bigger
animals if they are unable to escape.

A trap-jaw ant
drags an unlucky
lacewing back to
its nest. Unlike
some prey, it is
small enough to be
carried whole.

22

GMUC_Ant_FNL.indd 22 1/6/10 2:22:24 PM

 Did You Know?
Legionary ants are a type
of army ant. They have
been known to kill hens in
chicken houses. The ants
swarm over the hen and
sting it to death.

Hungry ants swarm

over the remains of
a crushed snail. Soon
only the pieces of
shell will be left.

Ants tear their prey

apart and carry the
pieces back to their nest.
They also do the same to any scraps
they find, especially around our homes. They can
rapidly reduce dead animals to just bare bones.

23

GMUC_Ant_FNL.indd 23 1/6/10 2:22:25 PM

 Food from plants

Some ants such as harvester ants

and big-headed ants eat
plant material. They
especially like seeds,
which keep well
when they are
stored in the
nest. This helps
the ants to
survive when
other food is
hard to find.

These harvester ants have

gathered some juicy green
buds to provide food for
the colony.

24

GMUC_Ant_FNL.indd 24 1/6/10 2:22:27 PM

 Did You Know?
Ants can lift 20 times
their body weight. If a
14-year-old girl was as
The leafcutter ants of the strong as an ant, she
southern United States and would be able to pick up
tropical America gather leaf a small car!

fragments and take them back

to their nest. They pile them up in
special chambers to form a “garden” used for growing
fungus. The ants then eat the fungus.

These leafcutter ants

have grown a crop of
fungus on a bed of
rotting leaves.

25

GMUC_Ant_FNL.indd 25 1/6/10 2:22:28 PM

 Honey farmers

Ants love nectar, honey, and other sweet liquids. They

are especially fond of the sugary honeydew produced
by insects such as aphids. Ants look for groups of aphids
feeding on plants. They then “milk” them like cows to
collect their honeydew.

Did You Know?

Honeypot ants stay in the
nest and eat lots of honeydew
brought by the workers. They
store the honeydew in their
own bodies. This causes them to
swell up like balloons. These ants
supply the other ants in
the colony when food
is scarce.

26

GMUC_Ant_FNL.indd 26 1/6/10 2:22:30 PM

 A hungry ant has just
lapped up some sweet
honeydew from the back
end of an aphid.

The ants defend the aphids from enemies such as

hungry ladybugs. They also build shelters to protect
the aphids from the weather. The Texas shed-builder
ant, for example, protects its aphid herds with shelters
of chewed plant material.

27

GMUC_Ant_FNL.indd 27 1/6/10 2:22:32 PM

 Ants and people

Some ants are

very destructive.
Harvester ants can
wreck farm crops,
and carpenter
ants sometimes
burrow into
timber buildings,
just like termites.

The tiny pharaoh

ant nests in houses. Although ants can
It is a serious nuisance cause problems,
we admire them for
in hospitals where it
their hard work and
attacks food and even the ability to act together
wounds of injured patients! as a team. These ants
are carrying seeds
back to their nest.

28

GMUC_Ant_FNL.indd 28 1/6/10 2:22:33 PM

 Did You Know?
The maricopa harvester
ant has the most poisonous
Many ants such as insect venom in the United
States. Being stung by just
harvester ants and fire
one is like being stung by 12
ants also have very honeybees at once.
powerful stings. Disturbing
their colonies can be as
dangerous as stirring up a
hornets’ nest.
We don’t normally
take much notice
of ants—but maybe
now you will!

29

GMUC_Ant_FNL.indd 29 1/6/10 2:22:34 PM

 Glossary
acid: A strong chemical that can larva: The young life stage of an insect,
burn through materials such as when it does most of its feeding.
skin and metal. A caterpillar is a butterfly larva.

antennae: The “feelers” on the head of nectar: The scented, sugary fluid
an ant, which it uses to pick up scents produced by flowers to attract animals
and to feel its way around. such as insects.

aphids: Small bugs such as greenfly that prehistoric: Existing at a time in the past
suck the sugary sap of plants. before anything was written down.

armored: Covered in a tough outer layer prey: An animal that is attacked and
to protect the body. eaten by another animal.

breeding: Able to multiply by pupa: The life stage of an insect when it

producing young. changes from the young form (larva)
to an adult.
cocoon: A protective covering made of
silk fiber that an insect produces from queen: A female ant, wasp, bee, or
its own body. termite that is able to produce
eggs. Usually there is just one in
colony: A group of animals that live
each colony.
together and often cannot survive
by themselves. scent: A strong smell.

foraging: Searching for food. segment: A section of an insect’s body

that has no joints in it.
fungus: A type of living thing that feeds
on the remains of other living things. soldier: An ant with extra-large jaws.
It is not a plant. A mushroom is a type Some use these to defend their nests.
of fungus.
venom: A poison that is used by animals
honeydew: A fluid produced by such as ants, wasps, and spiders to kill
sap-sucking bugs that contains a lot their prey or defend their nests.
of sugar.
worker: A non-breeding ant, wasp, bee, or
termite that builds the nest, gathers
food, and cares for the young.
30

GMUC_Ant_FNL.indd 30 1/6/10 2:22:35 PM

 Further resources
Books
Birch, Robin. Ants Up Close. Chicago: Heinemann-Raintree, 2005.
This book investigates the anatomy, features, and behavior of ants.

Hipp, Andrew. Gardening Ants. New York: Rosen Publishing, 2003.

A close look at the amazing leafcutter ants that grow fungus gardens in their enormous underground nests.

Markle, Sandra. Army ants. Minneapolis: Lerner Publications, 2005.

Find out about these tropical ants that are part of nature’s clean-up crew.

Prischmann, Deirdre. Ants. Mankato: Capstone Publishers, 2005.

Find out all about ants, including where they come from, what they eat, and how strong they are.

Twist, Clint. Army Ants. New York: Gareth Stevens Publishing, 2006.
This book explores the incredible world of army ants.

Web sites
The University of Arizona, “Ant Information,” http://www.insected.arizona.edu/antinfo.htm
Learn about ant biology and behavior, with information on how to collect them for study.

Pestworld For Kids, “Ants,” http://www.pestworldforkids.org/ants.html

Learn about different types of ants, what they eat, what they look like, and where you might find them.

Dale Ward, “Ants of the Southwest” http://www.tightloop.com/ants

This Web site contains lots of close-up pictures of the ants that live in the Southwest.

The California Academy of Sciences, “Antweb,” http://www.antweb.org/

This Web site features a slide show with close-up images of different ants from around the world.

A. San Juan, “Leafcutter Ants,” http://www.blueboard.com/leafcutters/

An excellent site devoted to the leafcutter ants that have solved the problem of feeding their huge colonies by
creating their own fungus gardens.

National Geographic Kids, “Trap-jaw Ants,” http://www.kids.nationalgeographic.com/Stories/AnimalsNative/Trapjawants

Learn about the Trap-jaw ant—the animal with the fastest snapping jaw. Also, follow the link to watch a video of
leafcutter ants at work.

31

GMUC_Ant_FNL.indd 31 1/6/10 2:22:35 PM

 Index
antennae 6, 18, 19 nests 4, 6, 9, 12–13, 15, 16, 28
aphids 26–27 building 8, 10
damage 14
brown ants 13 food 5, 22, 23, 24, 25, 26, 28
bulldog ants 7 nesting sites 17
rivalry 20, 21
carpenter ants 9, 17, 28 scent trails 18
cocoons 15
colonies 6, 10–11, 20, 24, 26, 29 pavement ants 20
invading 21 pests 5, 28–29
new 14, 17 pharaoh ants 28
plants 4, 24, 26, 27
eggs 10, 13, 14–15, 16, 21 prey 9, 22–23
eyes 6, 7, 18 pupae 15, 21

fire ants 6, 10, 29 queen ants 10–11, 13, 14, 16, 17

food 11, 15, 24–25, 26–27
finding 5, 18, 19, 21, 22–23 red ants 9, 13
gathering 8, 10, 24
honeydew 26–27 scent signals 18–19
hunting 22–23 seeds 8, 24, 28
storing 13, 24 shed-builder ants 27
fungus 25 slavemaker ants 21
soldier ants 11
harvester ants 20, 24, 28, 29 stings 7, 8–9, 22, 23, 29
honeydew 26–27
honeypot ants 26 trap-jaw ants 22
hunting 22–23
wings 16–17
jaws 6-7, 8–9, 22 wood ants 18, 19, 21
worker ants 10–11, 14, 15, 17, 21, 26
larvae 11, 15
leafcutter ants 16, 25
legionary ants 13, 23

32

GMUC_Ant_FNL.indd 32 1/6/10 2:22:35 PM

Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
usiampia ja toivotettavasti vasta hävittää, mitä niistä vielä on
voimassa.

Sanoja. v. 9. Ruopotella, pahasti menetellä, julmasti, ilkiasti

käytellä. v. 11. Perjakkansa, lehmänsä (perjantaina syntynyt).
Lehmille annetaan useinki nimi päivästä, jona syntyvät, vaan paljo
muitaki nimiä lehmillä, koirilla, hevosilla jne, jotka ansatsivat kootuksi
tulla. Aina tulisi niistä jotai tiedonlisää, jos ei muusta, niin vanhan
aikasista nimistä, v. 15. Winkuvatki, pienimmätki elävät (porsaat,
vasikat jne), v. 23. Tasotun, tasaseksi tehdyn, puhtaaksi laastun,
sileäksi pannun, v. 37. Kytenyt, mirkaan ruvennut, vähitellen,
verkoilleen tullut, v. 66. Miltömästä, mitättömästä, joka ei näytä
miltään, ole minkänä veronen. v. 68. Pihissä, kiinni sidottuna,
kansien välissä, tallella, v. 92. Tenkoa tinaista, pienintään äyriä,
halvintaan lanttia, v. 108. Jättäiten, jätäme, jätätsen, jättäyn, jään,
jätän itseni, v. 110, Pistäiten, pistäme, pistätsen, pistäyn, pistyn,
pistän itseni.

Pyhäjoen Pitäjästä.

[Muualta Ruotsinkielellä kirjotettuna saatu ja kiitollisuudella tähän

otettu.]

Samatekun moni muu paikka Suomessa, on Pyhäjoen pitäjä

ennen muinen Lappalaisilta asuttu. Sen todistanevat vielä löytyvät
Lapinkieliset paikkain nimet Liminoja, Oulais ja monet muutki.
Rahvaassa käy tarina, kolme äveriästä Lappalaista veljestä
muinasaikaan ympäri kierrellen merirannoilla ja ylempänäki
sydänmailla, näillä pohjasilla seuduilla. Nimensä olisivat olleet Hiio,
Oulas ja Limas eli Limmi. Heistä lienee Oulu, Oulais, Liminko,
Liminkoja jne nimensä saaneet.

Noin sadan vuoden paikoilla ennen Wapahtajan syntymää,

karkotettiin Lappalaiset Suomalaisilta eli Wendeiltä, itsevaltasilta,
raivoilta kansoilta Suomenlahden rantamailta kotosin. Muisto heidän
jumalanpalvelosta elää vieläi monissa paikkain nimissä. Semmoisia
ovat Pyhäjärvi, Pyhäkoski, Pyhälä, Pyhäluoto, Pyhäniemi jne.

Wapahtajan syntymäaikoina taikka heti jälkeen alkovat

Ruotsalaiset ryöstöretkiänsä Suomessa. Alinomasia tappeloita sattu
Ruotsalaisten ja Suomalaisten välillä siksi että, kahdennentoista
vuosisadan alussa, Suomalaiset peräti lannistettiin vainojiltansa.
Jälkisillä ajoilla annettiin Suomi eli joku osa siitä palkinnoiksi
ansiollisille miehille. Niin sai kuningas Kaarlo kahdeksannen aikana,
v. 1468, Wallanhoitaja Eirikkä Askon poika Totti Suomen aluekseen.
Kuudennentoista vuosisadan keskitiessä oli Suomi Hertua Juhanan
omasuutena, joka Hertua sitte myöhemmin kuningasna Ruotsia
hallitsi Juhana kolmannen nimellä. Sata vuotta siitä, taikka
naisvaltian Kristiinan aikoina, oli melkein joka pitäjäs Suomessa
erityisten ritarien eli aateli- miesten alla. Pyhäjoki oli annettu
vapamaaksi Falkenperin ja Bielken herrassuvuille, jossa arvossa oli
siksikun v. 1674, kuningas Kaarlo yhdennentoista hallitessa, ruunulle
jälle perittiin. Ei tässä pitäjässä kuitenkan ole vapaherrallisia
asuntoja taikka kartanoita löytynyt.

Maaselkä on itäpuolella Pyhäjoen rajana. Mainittu Maaselkä niillä

tienoin ei ole erittäin korkia; kuitenki saapi pitäjän suurin järvi,
Pyhäjärvi nimeltään, siltä enimmän vetensä ja niin itse Pyhä jokiki,
joka samasta järvestä lähtien juoksee monimutkasesti ja, kaksi
muuta, ehkä pienempätä järveä matkallansa kuljettua, viimmen
Pohjalahteen laskeupi.

Seuraavat pitäjät kohtaavat Pyhäjokea: itärajoilla Iinsalmi ja

Siikajoki, pohjaspuolella Salo, länteenpäin meri ja Kalajoki, etelässä
Kalajoki, Wiitasaari, ja Pielavesi. Pituudelleen on Pyhäjoki noin 20
penikulmaa, leveydelleen korkeinta kolme, koko laajuudelleen noin
30 nelikkopenikulmaa. Pitäjän äärimmäisin perukka on etelyyttänsä
Pietarsaaren kaupungin kohdalla. Joka täältä lähtisi pitäjän toiseen
päähän vaeltamaan, eikä tahtoisi pitäjästä matkallansa ulota, hänen
tulisi kulkea ensin 8 penik. pohjasta vasten Kärsämäen kirkon
seuduille, siitä kääntyä luodetta kohti ja matkata 5 penik.
Haapajärven kirkolle asti, josta vielä tulee noin 8 penik. länsiluoteista
suuntaa Pyhäjoen suulle, meren rannalla.

Ilman jo mainittua Pyhäjärveä ovat muita suurempia vesiä

pitäjässä Haapajärvi ja Merijärvi, joiden halki Pyhäjoki juoksee.
Enokoskista eli keskiputouksista, joita yleiseen luetaan päälle
seitsemänkymmenenki lienevät Pyhä-, Pohjas- ja Etelähouru
suurimmia. Korkeimmat vuoret ja vaarat tavataan Pyhäjärven
seuduilla, epäilemättä pienempiä säärilöitä isosta maaseljästä.
Niiden seassa ovat mainittavia Mäkiöisten vuori ja Hiidenmäki.

Epäilemättä ovat tämän pitäjän rannimmaiset ääret ennen olleet,

mikä veden alla, mikä saari- ja luotomaana. Mutta jo 3 eli 4 sataa
vuotta sitte on maatuminen ja meriveden laskeuminen ollut
yhtäläiseen merkittävä. Moniaita pienempiä niemekkeitä ja saariloita
löytyy kyllä vieläi, vaan ei kokonaiseksi saarestoksi. Mainittavimmia
taitaisi olla Wuotinkari eli Hahtikari, jossa entiseen aikaan muutamia
kalasaunoja löyty, vaan myöhemmin asetettiin turvallinen
markkinapaikka. Wainonaikana, syksyllä v. 1808, hävittivät
Ruotsalaiset tämän markkinapaikan pitäjän asukasten suureksi
onneksi, koska muuta hyvää ei ollutkan samoista markkinoista, kun
että menettivät talonpoikain tavat ja tavaran. Tällä niemellä
ammuttiin Ruotsalainen överisti Flemminki ja kaputeini Bruunkruona,
pääsiäisaattona 1808, ja kuolivat vähä aikaa jälkeen Braahessa. —
Mainittama on myös Tervonenä, jossa näihin aikohin asti on löytynyt
eräs kivistä rakettu mutkakuja Pietarinleikiksi kutsuttu. Se oli siitä
laadusta, että vaivoin osasi palata, ken kerran oli sisäytynyt. Joku
Pietari lienee sen hankkia ollut, eikä näytä sillä alustaankan muuta
mielenä olleen, kun saada siinä kesäsaikoina lystäillä. Nykyään on
se hävitetty. — Samalla niemellä saavutettiin Ruotsalainen keneraali
Lyövenjelmi, pääsiäisaikoina 1808, hevosen esinnä altansa
ammuttua. Pisin mereen pistäyvä niemi on Hyytämä, eteläpuolella
joensuuta. Tällä niemellä kävi herrasväki ennen aikausein
kesäsaikana lystäilemässä ja kasvo sillä sillon viljalta kaikenlaisia
marjoja. Lukemattomia nimiä ja muita kuvaelmia, hakatut kallioon
niemen eteläpuolella, löytään vielä muistona tästä herrasväen
käynnistä. Tästä niemestä kolme neljännestä Pohjoseen on
Hanhikiven saari. Saarella löytyy iso kivi, ympärimitaten 45
kyynärää, 9 kyynärää korkia. Hanhikivellä sanotaan muinastaikaa
olleen Wenäjän ristin ja Ruotsin ruunun ynnä muiden merkkein
hakattuna. Nyt niitä ei enään tunnu, eikä ollut tuntunu vuosina 1736
ja 1744, jollon provasti Mathesius, ensimmäisellä kerralla isä, poika
jälkimmäisellä, muutamain herrain kanssa oli Hanhikiveä
katsomassa käynyt. Myös sanotaan Hanhikivi olevan rajamerkkinä
Pyhäjoen ja Salosten pitäjäin välillä, samatekun Wasankari Pyhäjoen
ja Kalajoen. Sama Wasankari ei ole muu kun eräs hiekkaluoto, kallio
keskellä. Pyhyjoen laivasatama, Waaraniemi nimeltä onki hyvin
vaarallinen ja Harvoin laivoilta etsitty, jos ei pienemmiltä, sillä se on
amonna pohjas-, luode ja länsi-tuulillenki. Braahen kauppiailla on
täällä tervahovi ja pikiruukki, joka jälkimmäinen laitos jo kuitenki
tovista on rappiossa ollut, koska termaruukki pitäjässä viimmivuosina
on vähennyt. Luultamasti tulee tervahoville sama loppu ja koko
satamalle samate. Monta lähdettä erimakusella vedellä löytyy pitäjän
sisässä. Muutamia jousilyöntiä ylipuolella Luodontaloa
Pohjaskylässä on tavallinen terveyden lähde, jossa ei niinkän aikoja
sitte vielä seiso avaratupanen lähdehuone. Saman lähteen vesi on
lääkäreiltä tutkittu ja hyväksi kiitetty. Wielä 1813 nautittiin tätä vettä
monelta kivulaiselta ihmiseltä suureksi hyödyksi, vaan siitä ruveten
on lähde joutunut unhotuksiin.

Pyhäjokea on ennen suuremmillaki veneillä kuljettu, paitsi

hourupaikoissa. Tähjän jokea kaivautti ruunu v. 1760, Kemin
kompanialla, venekulkua varten. Weneissä kulettivat ylimaalaiset
voinsa ja muun kalunsa alas, venehin kulki pappi pitäjällä, siksikun
pitäjän maatie Maaherra, Baruuni Karpelaanin ja seurakunnan
kirkkoherran, Tohtori Westsynthiuksen ahkeroimalla ja huolella vähä
ennen v. 1790 toimeen saatiin. Mainittava asia on se, että vesi
joessa vuosi vuodelta mähenee ja vanhain tarinaa myöten ennen
meitäki on samalla tavalla vähennyt. Kuitenki on tulva vieläki hyvin
korkia keväillä. Kuivan tähden on maatietä täällä alempana
neljänneksen matkalta muuttaa aiottu. Rata uudelle tielle suinattiin ja
hakattiin Elokuussa 1816, vaan taitaa kuitenki aikoja mennä,
ennenkun saadaan valmiiksi.

Wähä paremmin, kun puolipenikulma merestä, jakaupi joki

kahtaalle ja haarain keskelle jääpi Luodon saari, jonka meriaärisessä
päässä äskenmainitulla Wuotikarilla on paikkansa. Tällä luodolla,
suuruudeltaan 1/26 osa nelikkopenikulmasta, elää yhdeksän taloa,
paitsi muita eläjiä, torppareja, mökkiläisiä ja muita semmoisia.
Luodon ylipäässä toinen toistansa rinnatusten ovat ennen mainitut
houruenot. Etelähourulla oli ennen sahamylly ja nykysemmin
tuumattiin sihen rautaruukkia saada ynnä naulapajan kanssa. Waan
siitä tuumasta ei syntynyt kun uusi jauhomylly pohjaspuolella hourua;
vanhoja löytyy usiampia eteläpuolella. Pohjashourulla on vieläki
sahamylly vaan rappeunut ja heittiönä jo päälle kymmenen vuoden
ollut. Näiltä tienoin katsellen on erittäinki meripuolinen suunta mitä
kaunihimmia. Maa sinnepäin viettävä on kaunistettu vaihtelevilta
kunnailta, laksoilta, saariloilta, putailta, vihannoilta vainioilta, hyvin
raketuilta taloilta jne. Wihdoin ennättää silmä merenrannalle
karinensa, nieminensä, saarinensa. On sitä siinä kylläki äkkinäisen
katsella. Kun vielä tyynnä kesäiltana meri toisinaan kangastelee ja
luopi etäisemmät, muuten näkymättömät louhet, saaret ja luodot
silmän näkymiin, niin siinä sillon oikein iloksensa jonkun hetken
silmiänsä sulottelee. Senlainen kangastaminen merellä tulee
valosäteiten taittumisesta veden pinnassa. Jos panet lantin
johonkuhun astiaan ja astut ulommaksi, ettet enää näe lanttia
pohjassa, niin aivan samalta seisopaikaltasi rupeat sen taasen
näkemään, jos annat jonkun toisen lyödä mettä astiaan. Siinäki
tapahtuu samanlainen valo säteiten taittamus. Kun meri kangastaa,
ennustavat Pyhäjokelaiset pohjaista myrskyä seuraavaksi päiväksi,
mutta kuitenki tuulee kyllä usein etelästä seuraavana päivänä.

Mistä Pyhäjoella lienee nimensä, on vaikia arvata. Luulisi tulleen

Pyhäjärvestä, josta joki alkaa, vaan eikö ennen lie itse järviki
nimensä Pyhäkoskesta perinyt, joka on seitsemän neljänneksen
päästä merenrannalta ylös lähtien.[7] Epäilemättä ovat täällä, kun
muuallaki tavallisesti, rantaseudut ennen sydänmaita tulleet asutuksi
ja niin Pyhä koski ennen Pyhäjärveä tutuksi joutunut. Waan kuinka
tämä koski ynnä monen muun paikan on pyhän nimen saanut, siitä
olemma tätä ennen maininneet: eikö lie tämänki seuduilla pyhiä
juhlallisia toimituksia esivanhempamme pakanallisessa uskossa
harjotettu. Seuraava tarina käypi vielä Pyhälän maasta: oli joukko
vihollisia kerran niille tienoin asettaunut ja yöksi nukkumaan
ruvenneet. Waan yöllä oli pensaita maasta kasvanut ja peittänyt
makaajat. Wartiat aamulla ei ketänä nähden rupesivat pensaita
raivaamaan, vaan samassa katkovat päät kumppaleiltansa. Sen
havattua jopa säikähtäin juoksivat pois ja huusivat mennessään; se
on pyhä paikka.

Wanhoista tiedoista on vähin uskottava, Pyhäjoen ennen muinan

Kemin pitäjän yhteyttä olleen. Myöhemmin tuli se siitä erotetuksi
yhdessä Salon pitäjän kanssa, jolla jo 1310 näyttää omituinen
kirkkoherra olleen. Wähä ennen Upsalan papiskokousta v. 1593
joutu Pyhäjoki Salosta erille. W. 1805 oli kysymys pitäjän
halkasemisesta kahdeksi, vaan johon esivalta ei sillon lupaa antanut.
Arvattamasti tulee sama kysymys ensi someliaassa tilassa
uudistettavaksi. Kansan edesmenneinä aikoina suunnattomasti
lisäynyt paljous, ylemmäisten kahden eli kolmen seurakunnan tarve
lähemmästä ja huolellisemmasta kirkkoherran hoidosta tekisi
kaikite'ki hyödylliseksi asiaksi pitäjän kahtaalle halkasemisen.
Haapajärven ja Oulaisten kappelien välille 1805 käyty raja erottaaki
jo pitäjän kahteen osaan, ylipuoleen ja alapuoleen. Koko pitäjässä
on 20 suurta kyläkuntaa, 220 mantaalia, 900 taloa, 10,000 henkeä, 6
kirkkoa. Papeista, kirkkoherroista ja kappalaisista on muualla
kirjotettu.

[7] Sana pyhä näyttää ennen vanhaan merkinneen jotai

kauhittavaista, johon oi ollut menemistä, koskemista eli muuten
sen kanssa mitään toimittamista, Suomentaja.
 Emäkirkosta.

Emäkirkon seurakunnan rajalla ovat P. Salo, I. Oulaisten ja

Merijärven kappelit, E. Kalajoki ja L. meri. Laajuudeltaan on se 5
nelintäpenikulmaa ja luetaan emäkirkon ala 6 kyläkuntaa, 46
mantaalia, 210 taloa, 2330 eläjätä. Suurimmat järvet ovat Pelkonen,
Ahmenlampi, Polus, Liminkajärvi, Wiirretjärvi ja Majavajärvi. Kirkolta
lasketaan 2½ penikulmaa polkutietä etäisimpään taloon
Liminkojassa, metsäkylä Wihannin kappelin erämaiden rajalla.
Kirkko, joka seisoo pohjaspuolella jokea likellä merenrantaa, on
rakettu v. 1593. W. 1669 kaasi eräinen kova myrsky kirkontornin ja
repi osan katostaki. Oululaiset, jotka sihen aikaan purjehtivat
lähemmin itärantaa, olisivat omilla kuluillaan uuden tornin
rakentaneet, koska oliki se heidän retkillään tarpeellinen merkki.
Waan pitäjän miehet luulivat kunniansa ja armonsa, ehkä
jumalisuutensaki siitä polkeuvan, eivätkä suanneet vieraita sihen
työhön, jonka itset v. 1671 tekivät. Sama torni on vieläki pystössä ja
on noin 100 kyynärää korkia.

Tapuli on rakettu v. 1739. Siinä on kaksi jommoistaki kirkonkelloa

somasti yhtyvillä äänillä. Sanotaan niitä ennen kolmeki olleen, vaan
yhden isonvihan aikana vihollisilta viedyksi. He olivat — hokua
myöten — kokeneet kaikkiaki saada, vaan ylös tapuliin sitä varten
noustuansa olivat surkian kyydin keiulaisilta saaneet. Kuitenki olivat
hengissä maahan päässeet ja sitte myötänsä vieneet kolmannen
kellon Merijärvelle asti, jossa se oli monen sylen syvyyteen jään alle
uponnut. Siellä luulevat lujauskoset sen vieläki olevan. Tosi kuitenki
on, että ennen kolme kelloa oli tapulissa, vaan luultavasti myötiin
kolmas, emäkirkolla joutava, kello jollekulle kappelin kirkolle.
 Merijärven kappeli.

Merijärvelle luetaan emäkirkolta 2 penikulmaa kaakossuuntaa.

Rajoina ovat P. ja I. Oulasten kappeli, E. Kalajoki ja L. emäkirkon
lääni. Koko seurakunta on kun kairana emäkirkon ja Oulaisten välillä.
Sisällänsä pitää 3 nelintä penikulmaa, 3 kyläkuntaa, 18 mantaalia,
75 taloa ja 800 eläjätä. Järvistä on jo itse Merijärvi nimitetty ja toisia
löytyy Riitalampi, Savanlampi ja Saukonjärvi. Pyhäkosken tähden,
jota veneellä ei päästä, on Merijärvestä jokeen uusi veneväylä
kaivettu, jota kutsutaan Tähjänjoeksi. Kirkolle tulee 3 neljännestä
maatiestä, neljännes maisin, 2 vesitse Merijärveä.

Oulaisten kappeli.

Oulaisille luetaan 4 penik. itäänpäin emäkirkolta. Rajoina P.

emäkirkko ja Salo, I. Haapajärvi, lou. Kalajoki ja Merijärvi.
Suuruudeltaan 4 nelintäpenik., 4 kyläkuntaa, 40 mantaalia, 190
taloa, eläjätä. Suurimmat järvet tässä seurakunnassa ovat Piipsjärvi,
Niitunlampi, Kallisjärvi ja Wiitajärvi, viimmenen puoliksi Kalajoen
sisässä. Enin osa seurakuntaa on maatien vaiheilla. Seurakunta sai
oman kirkon v. 1682.

Haapajärven kappeli.

Haapajärven kirkolle tulee 7 penik. emäkirkolta itäänpäin. Rajoina

P. Oulaisten kappeli ja Siikajoki, I. Siikajoki, E. Kärsämäki ja Kalajoki,
L. Oulaisten seurakunta. Järviä kappelin sisässä ovat itse
Haapajärvi, kahden neljänneksen pitkä, yhden leviä, Watjusjärvi,
Ainali, Osmanki, Korkatti, Rytky, Mäyrä ja Pirmisjärvi. Penikulman
matkan Haapajärvestä ylöspäin on saari Pyhäjoessa, Keräjäsaari
nimeltään. Sillä saarella sanotaan muinen Wenäjän ja Ruotsin vallan
asiamiesten tähdellisistä valtakunnan asioista välillänsä
keskustelleen. Tämä seurakunta on erittäinki koko pitäjässä
maisemiltaan kaunis. Järvenrannat ovat yleiseen korkiat ja niillä
kauniita taloja. Maatie kulkee tämänki seurakunnan halki.
Äärimmäisiin talohin I. ja E. tulee 2½ penik. kirkolta polkuteitä taikka
vesimatkaa. Haapajärven luullaan olevan vanhin Pyhäjoen kappeli,
vaikk' ei kuitenkan seurakunnalla vielä m. 1689 ollut omituista
pappia, niinkuin samana muonna kirjotetusta Acta visitationis on
nähtävä, jossa "Haapajärveläiset anoivat saada pappia heidän
kirkollansa asumaan".

Kärsämäen ja Pyhäjärven kappeleista tällä kerralla emme voi

antaa tämmöisiäkän tietoja. Jos vasta saisimma niin niistä kun
muistaki paikoista Suomessa täydellisempiäki tietoja, niin
mielellämme präntäyttäisimmä.

Kuolasta 16 Helmikuuta 1837.

Post varios casus, varia et discrimina rerum

Stetimus hic tandem — — —

Muusta matkastani tällä kertaa en huoli'kan mainita, vaan ainoasti

muutamilla sanoilla kirjottaa Suomalaisten ja Lappalaisten
asuntopaikoista ja rajoista näillä seuduin. Kotoa matkaan
antautessani luulin suomalaisia kyliä löytyvän sillä saarennollaki,
jonka rajoittaa pohjaspuolelta Jäämeri, itäpuolelta Walkiameri
etelätse Wienameri ja Kantalahti, lännetse vastamainittu lahti,
Imantrajärvi, Kuolajärvi, Kuolajoki ja niiden välimanteret. Wielä luulin
Petsoran maallaki, Wienan kaupungista itäänpäin, Suomalaisia
paikoitse asukselevan, koska kartasta katsoen siellä löytyy
suomalaisia nimiä, esimerkiksi Kylmäjoki, Elmajoki, Usajoki,
Jeletsjoki, Kolvajoki jne, jotka näyttää tavallisista suomalaisista
nimistä Kylmajoki, Ilmajoki, Uusijoki, Jäletjoki, Kolvajoki tulleen.
Waan täällä ja matkallani ylöspäin tarkemmin asiata tiedusteltuani,
edellämainitulla saarennolla ei asu, kun harvakselta Lappalaisia ja
Petsoran maalla ei muuta, kun Samojeetalaisia. Heitä siis en ni
kehtaa'kan paikalla katselemaan lähteä, jolla toimeni, Suomen
runoja ja muita semmoisia kerätä, tulisi kehnosti täytetyksi, vaan sen
siasta lähden täältä Suomen puolelle Inaran seuduille ja siitä rajaa
myöten eteläksi Pääjärven paikoille, josta taasen käännyn Wenäjän
Karjalaan Tuoppajärven ja Alakuittijärven itärantoja Kemin linnaan
saati seuraten. Niin sieltä taasen lähden Suomen rajoja kohti ja tulen
Toukokuun alussa viikoksi eli kahdeksi Kajaaniin, kesävaatteisiin
muuttaumaan. Siitä sitte matkaun rajaa myöten Sortavalan
kaupunkiin saati ja luultavasti edelle Aunuksen maalle. Sillä tavoin
Wienassa eli Arkankelissa en tule'kan käymään, vaikka esinnä aion.
Se matka vaan suotta veisi minulta kaksi eli kolme viikkoa, ettei siitä
olisi muuta hyötyä, kun vähäsen itselleni, jos voisin oppia paremmin
Wenäjän kieltä sillä ajalla puhumaan. Täällä ja kylissä Kannanlahden
rannalla olen mainittua kieltä viikkokauden lukenut ja kirjottanut, jotta
puhe jo alkaa jotensa'ki käydä, vaan peräti toisin, kun tavallisesti
tapahtuu. Muut oppivat esinnä ymmärtämään, siitä puhumaan outoa
kieltä, vaan itse olen oppinut ennen puhumaan, kun oikein
ymmärtämään, mitä toiset puhuvat. Sentähdenpä isäntäni, kun
muuten en saa tolkkua, välistä kirjottaa sanat paperille, josta
paremmin älyän. Ilman, on minulla ollut kyllin kielien kanssa näinä
aikoina tekemistä. Kylissä Kannanlahden länsirannalla puhuttiin
enimmäksi Wenäjän kieltä, harvat Suomen eli Karjalan kieltä,
Kannanlahden päästä pohjaseen tuli Lappi vastaan ja Kuolassa
puhutaan Wenäjätä, paitsi mitä kaksi eli kolme miestä, jotka ovat
tänne Karjalan kylistä muuttauneet, vähin puhuvat suomeaki. Tohtori
taasen puhuu latinata ja Kommentantin roua saksaa. Niin on minulla
välistä neljän eli viiden kielen kanssa yhtaikaa tekemistä. Jotta
sillätavoin toisinaan naurattavia sekannuksia ja erhetyksiä tapahtuu,
on kyllä arvattava asia. Niin kysyi muutamana päivänä isäntäni
minulta Wenäjästi, jos minulla oli vaimoa. Waan kun hän paremmin
älytäkseni, eli muutenko, ei käyttänyt venäläistä sanaa sjena, vaimoa
merkitsemään, vaan juutilaisen eli ruialaisen sanan kona, niin
älysinki kysymyksen, kun olisi hevosia (конь) vaarantanut ja sanoin
kaksiki itselläni kodissa olevan. Roua, joka myös oli huoneessa,
silmäili esinnä pitkältä minua ja sitte, asiasta oikian tolkun saatua,
rupesi nauramaan, jotta ei tahtonut loppua tulla.

Waan näistä ja muista mainitessani, jopa peräti unohdan asian,

josta esinnä rupesin kirjottamaan. Niin on siiis viimmenen
suomalainen kylä, Wenäjän puolella rajaa, Tumtsa Pääjärven
pohlaspäässä Suomen pitäjän, Kuusamon, pohjaspäätä kohti. Siitä,
jos suoraan lähdet Kannanlahden päähän, ei ole yhtäkän kylää
välillä, eikä pohjaspuolella sitä liniata ollenkan suomalaisia kyliä,
harvassa likimmäisillä seuduilla eteläpuolellesi. Tavalliset taipalet
kylien välillä ovat 2, 3 ja 4 penikuormaa. Rantakylissä Wienamerta
vasten puhutaan kaikissa Wenäjän kieltä, harvat malttavat karjalata
eli suomea. Semmoisia kyliä mainitulla rannalla löytyy 1. Kieretti,
siitä 40 virstaa luoteesenpäin 2. Mustajoki (venäj. Tjsernarieka), 20
virstan päässä yhtä suuntaa 3. Kouta, siitä pohjaseen 30 virstan
matkalla 4. Knäsöi ja viimmeseksi koillista suunta 5. Kannanlaksi,
taasen 30 virstaa matkattua. Niin tällä 120 virstan pituudella ja itsellä
meren rannalla ei ole, kun viisi kylää, vaikka kyllä Kieretti ja Kouta
ovatki suuria, kun Kajaanin kaupunki. Wähän pienempi on
Kannanlaksi, ja Mustajoki ja Knäsöi vielä pienempiä, noin 30 eli 40
talosta. Mitä vähä ulompana meren rannasta pienosia kyliä löytyy,
niissä kaikissa paajitaan (puhutaan) karjalaksi, vaikkei ole'kan niissä
sitä miestä, tuskin pientä poikanalikkaakan, joka ei keralla sokertelisi
Wenäjänki kieltä. Karjalan runot ovat niissä pian kokonansa
hävinneet ja Wenäjän tavalliset pajahdusvirret niiden siaan tulleet. —
——

Mehiläisen Toimittajalle.

Kunnioitettama Wirka-veli! Eihän mehiläinen inhonne ko'ota mettä

vierailta kukka-ke'oilta, sentähten toivon Mehiläisennekin suostuvan
ventoon kirjallisuuteen. "Myrsky" on käännetty tarinasta: Мореходъ
Никишинъ сог: Александра Марлинскаго. Jos kuukaus-kirjassanne
tilaa lienee, ja tämä koet kelvannee, anon nöyrästi painattamaan
siihen. Ansaisi Kaunis-kirjallisuus Suomenkin kielessä, luuloani
myöten, enemmin tarkauutta kuin tähän asti on nähty. Sen kauttahan
muut täydellisimmiksi viljellyt kielet lieneet saaneet arvonsa,
ihanuudensa.

Narvan Linnassa 11/23 Helmik. 1837.

Cn. Sr.

Myrsky.

(Wenäjästä).
 Tuuli tuhahti, kiihtyi, väki kohta. Maininki vieri mäkinä, vetelät mäet
muuttuit jyrkiksi alloiksi, ja meri rupesi kohajamaan kuin vesi
suuressa kattilassa ennen kiehumistaan. Aurinko laskisiin tulisiin
pilviin, koko länsi kiehu ikään-kuin veressä, tuttu merkki myrskyksi;
säteihen puotessa hiiluvalle sinille, vierevälle viherjälle, lipai lainet
lasina, palo kuin pilvi salamasta, ja sammu, ja pimeni, ja upposi
survattu toiselta.

Ja yö peitti taivaan raskailla pilvillä, ja pilvet vierivät lainetten

tavalla, ja meren pinnalla oli yhtäläinen melu kuin taivaankin. Wihuri
paino, myllysi, pirsko utuja ja altoja. Wälistä avasit mustat pilvet
tulisen kitansa, jossa pitkäsen ota loisti; välistä nielasit valkia-
harjaset allot pauhinalla vuotavan aluksen ja syöksit sen uudestaan
povestaan. Wettä kerittiin tuskin mättää haaksesta. Purjeet olit jo
raivatut, kuitenkin tärisit mastot, tuulelta vimmasti muokatut: alus
lensi, hurjan hevosen tavalla tupruten, ja meri-miehistä näkyi joka
silmän-räpäyksellä — nyt, nyt se uppoaa! Ja äkkiästi jyrähti heidän
päänsä päällä ukkonen: tuli leimahti halenneen taivaan-kannen
kaikissa raoissa ja samassa ajan-rahdussa jysähti alto, paiskattu
myrskyltä, esihankaa vasten. Haaksi joi kuolemaa: silmän-räpäys oli
hirmuinen. Meri-miesten ympärillä kohisi tulinen koski: he sulkit
huikastut silmänsä, ikänänsä ei arvataksensa…

Mutta raju väsy julmuudestaan. Tuuli lankesi keralla. — Luonto

kuin ihminen, eli, paremmin sanottu, ihminen kuin luonto, on
kesänään pikanen ja myrskynen — ajan-rahdun. Ukkosen tulelta
pilvet ikään-kuin sulattiin sateeksi, ja kuu lävähti, umeessa uituansa,
ilosesti vahvuuden pimillä; ainoastaan taivaan-rannalla joukkoiliksit
pilvet pakolaisena. Huhdotut laineilta katosit hekin, ehkä jurolla,
uhkaavalla muodolla; altot vielä kävelit ristin rastin ja tunkeilit
keskenänsä muinasten vihollisten tavalla, jotka sodankin lopetettua,
vielä ryhtyyvät riitan, sammuttaaksensa veristä janoansa ja
jäähyttääksensä tottumisesta kytyvätä tappelu-kiimaansa. Waan
kohta vuosit laineet laviaan laimiin ja sen selällä kärmeeliit vaahen
valkiat hivukset, äsken altoin harjalla liehuttuansa. Juovina vetisiit ne
veden aavalla, himiällä pinnalla, ikään-kuin sukukuntain jälet elämän
merellä. Katosi vaahtikin, ja tyynen sini peitti meren kasvot. Se
huokaili jo raskaasti ja harvoon kuolevan tavalla, ja vihdoin aamu-
puolella heitti se sumuna hengensä, sillä ikään-kuin kuvaillakseen —
"kaiken jalon maan päällä huokuvan ainoastaan myrskyillä, ja kaiken
jalon lopun olevan käärityn, niin tekiälle kuin katsojalle,
tiettämättömyyden pimiästä udusta kudottuun kuollo-paitaan."

Koi kylvi ruusunsa kannelle, meri rusotti, alus torkku laineella.

—n. —r.

Satuja.

1. Hirvi ja Sarvensa.

Hirvi lähteen partaalla seisoen katseli kuvaansa ja sano: "voi

kuinka olenki kaunis! ja nuo julkiset sarvet; semmoisiapa ei ole itsellä
jalopeurallakan. Jalkani ainoastaan ovat vähä hoikkalännät ja
auttaisivatpa ne lyhempänäki." Samassa tuli jousimies koirinensa.
Hirvi juoksi pakoon ja ennättiki kuinka kauas koirilta, niin kauan kun
lakiata kesti, vaan metsässä estivät sarvet, ja koirat tavaten purivat
hänen kuoliaksi. Wähä ennen kuolematansa oli sillon hirvi lausunut:
"voi typeryyttäni! jalat, joita äsken moitin, minun pelastivat, sarvet,
joita kiitin, saattivat surman suuhun."

Kiitä huomenna hevoista, vuonna toissa morsianta.

2. Karhu ja Jalopeura.

Karhu ja jalopeura tapasivat hirven ja alkoivat niellä saaliistaan.

Waan heidän kiivahimmallaan riidellessä ja riidasta viimmen
tappeloon yhdyttyä juoksi hirvi tiehensä. Jonkun ajan tapeltuahan
vasta havatsivat, ettei hirveä enää ollut missänä.

Hyväpä, jos sillä tavalla useinki riiteliäin kä'visi!

Suomen kansan Arvutuksia.

1. Kaksi uppia merellä, toinen nousee, toinen laskee.

2. Lautta pyörii, salko vetää.

3. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, alla aian käänteleksen.

4. Neljä kantaa, neljä antaa, kaksi katsoo, kaksi kuuntelee, kaksi

tietä raivaa, yksi koiria hosuu.

5. Mies merellä hakkaa, tänne lastut kimpuaa.

Osviittoja. 1. Kuu ja aurinko. 2. Käsikivi (jau- haissa). 3. Käärme.

4. Lehmä. 5. Lumisade.
 Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Kyllä syötävä kuluu, otettava onnahtaa.

Pahoin sentähden tekee, joka ei kuluvan siaan hanki uutta.

2. Joka tauloa tekee, monta vaivaa näkee, monta koivua kokee,

pökkelöä pönnistää.

Näillä sanoilla vertailee moniki toisilta pieniksi, mitättömiksi

katsotuita töitänsä.

3. Jolla vaimo, sillä vaiva; jolla lapsi, sillä kaksi.

Niinkö ainaki lienee?

4. Jo on suussa suksen voie, tallella talipalanen.

Niin sanoo köyhä kansa elämästään, joka ei juuri liene'kän paljon

maksavainen, koska suksen voide'ki on pitänyt ruoaksi menettää.

5. Itse kiitän itseäni, kun ei muut minua kiitä, itse mä tapani

tunnen.

Älytön vaan ei ollut sekän, joka tämän sanalaskun jälkeen

käyttihen.
Jopa muuten olisi tainnut saada peräti kiitoksetta elää.

6. Ei liikkuva vaihate liikkumattomaan.

Huvempi ja hyödyllisempi usein onki liikkeellä olla, kun yksien

seinäin sisässä asua.
 7. Juoksevi hyvä hevonen uuen kellon toiviolla.

Palkinnon toivo muuttaa kevyiksi vaikiammatki toimitukset.

8. Kiertää ja kaartaa, kun lempo lautamiestä.

Emme tiedä, missä tilassa Lempo lautamiestä kiersi, vaan niin on

tapa sanoa, kun jolta kulta ei saa oikein rauhassa olla.

MEHILÄINEN W. 1837.
Kesäkuulta.

Tanssin Synty.

Ei oo Tanssi minun rotima,

Eikä toisen kumppalini;
Tanssi on tuotu tuolta maalta,
Kisa taampata taluttu:
Wienan päälliltä vesiltä, 5
Saksan salmilta syviltä.
 Eipä vielä sieltäkänä,
Ei perän pereäkänä;
Tanssi on tuotu tuonempata,
Kisa taampata taluttu: 10
Alta Wiipurin vihannan,
Alta suuren Suomen linnan.

Eipä Wielä sieltäkänä,

Ei perän pereäkänä;
Tanssi on tuotu tuonempata, 15
Kisa taampata taluttu:
Takoa Tanikan linnan,
Uuen linnan ulkopuolin,
Pietarin pihoja myöten,
Kautta Wiipurin mihannan. 20

Winku Wiipurin veräjät,

Nauku Narman linnan portit,
Tanssia taluttaessa,
Ilokasta tuotaessa.
Hevoset hikoveessä, 25
Warsat vaahessa samosi,
Tanssia taluttaessa,
Ilokasta tuotaessa.

Wesi tippu vempelestä,

Rasva rahkehen nenästä, 30
Tanssia kaluttaessa,
Nokasta tuotaessa.

Reki lautanen ratsasi,

Kapla patvinen patsasi,
Jalas koivunen kolasi, 35
Luokki tuominen tutisi,
Tanssia taluttaessa,
Ilokasta tuotaessa.

Pyyhyet vihertelivät
Wesasilla vempelillä, 40
Oravat samoelivat
Aisoilla vaahterisilla,
Tetryet kukertelivat
Korjan kirjavan kokalla,
Tanssia taluttaessa, 45
Ilokasta tuotaessa.

Kannot hyppi kankahalla,

Mäellä pelmusi petäjät,
Kivet rannalle rakosi,
Someret siottelihen, 50
Tanssia taluttaessa,
Ilokasta tuotaessa.

Lehmät partensa levitti,

Härät katko kytkyensä,
Naiset kaikki naurusuulla, 55
Emännät ilolla mielin,
Tanssia taluttaessa,
Ilokasta tuotaessa.

Herrat nosti hattuahan,

Kuninkaat kypäriähän, 60
Miehet mieli muutuksihin,
Pojat puoli pyörryksihin,