Osaamisen Kehittäminen

"Tämä artikkeli käsittelee ajankohtaista johtamisteemaa, luottamuksen tarvetta esimiestyössä ja johtamisessa.
Luottamus on muuttuvan johtajuuden keskeinen piirre, taito ja  painopiste. Se on tapa johtaa ihmisiä ja kehittää inhimillistä pääomaa jotta organisaatiot säilyvät elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä.
Luottamus keskusteluttaa tänä päivänä näkyvästi eri yhteiskuntaelämän sektoreilla. Se on noussut myös erittäin ajankohtaiseksi aiheeksi johtamisessa 2000-luvulla. Aihe onkin hyvin tärkeä, sillä työelämässä on meneillään valtava muutos, jossa juuri johtajuus ja esimiestyö muuttuvat ja inhimillisen
pääoman säilymiseen ja uudistumiseen on entistä suurempi tarve.
Artikkelissa perustellaan tarvetta luottamukseen johtajuudessa sekä sen keinoja, hyötyjä ja vaikutuksia. Ydinviesti kiteytyy siihen, että luottamusjohtajuus mahdollistaa inhimillisen
pääoman kehittämisen ja uudistumisen. Siksi on tärkeää tiedostaa ja tuntea luottamuksen edellytyksiä ja vaikutuksia sekä miten luottamusta käytännössä rakennetaan.
Luottamusta tarkastellaan toisaalta inhimillisen pääoman tärkeänä osana ja toisaalta keskeisenä esimiehen voimavarana ja esimiestaitona.
inhimillisen pääoman uudistamisessa"

artikkelit 5 MAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 2010 ARI-VEIKKO ANTTIROIKO, Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos OLAVI KALLIO, Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos PENTTI SIITONEN, Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos PEKKA VALKAMA, Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos

Paikallisten ja globaalien kehitysprosessien muutoksesta ja yhteenkietoutumisesta on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan. Kiihtyvä muutos on asettanut organisaatiot ja työyhteisöt sekä niiden johtamiskäytännöt uusien haasteiden eteen niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissä ja järjestöissäkin. Seuraavassa asiaa tarkastellaan paikallis- ja aluetason julkisyhteisöjen ja erityisesti niiden palvelutehtävän toteuttamista edellyttävän osaamisen kannalta.

Tämä artikkeli käsittelee Pirkanmaan osaamiskeskittymien yhte-
yksiä maakuntakeskukseen eli Tampereelle. Tarkoituksena on selvittää Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevien Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskittymien suhdetta
keskuskaupunkiin innovaatiotoiminnan, teknologiansiirron, korkean teknologian osaamisen sekä tietointensiivisen liiketoimintaosaamisen kannalta. Havaintoyksiköksi valittiin maakunnan eri osissa sijaitsevat osaamiskeskukset,
joilla on välittäjäorganisaatioina aitiopaikka edellä mainittujen yhteyksien tarkasteluun. Artikkelissa keskitytään selvittämään kahta kysymystä: (1) Miten Tampereen seutukunnan ulkopuolisten Pirkanmaan kuntien osaamiskeskukset käyttävät hyväkseen Tampereen innovaatiopotentiaalia ja osaamista? ja (2) Millaisin kehittämispoliittisin toimenpitein tulisi parantaa Tampereen seutukunnan ulkopuolisten kuntien osaamiskeskusten yhteyksiä maakunnan keskukseen?