Kirjallisuutta

AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti

Lukemisen merkitystä perustellaan usein sillä, että se edistää tunnetaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita. Näihin oletettuihin vaikutuksiin perustuu osin myös viime aikoina suosioon noussut ilmastofiktio, joka pyrkii herättämään empatiaa ei-inhimillistä luontoa kohtaan ja tekemään ymmärrettäväksi laajamittaisia ympäristömuutoksia. Tulevaisuuteen sijoittuvien ilmastofiktioiden ajatellaan auttavan eläytymään siihen, mitä ympäristön tuhoutuminen voi tarkoittaa ihmisyksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien kannalta. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus on tutkinut kaunokirjallisuutta ihmisen ja luonnon välisen suhteen sekä ympäristönsuojelun näkökulmista. Vielä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ei-inhimillisestä luonnosta. Koneen Säätiön rahoittama ja Toni Lahtisen johtama Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hanke (Helsingin yliopisto, 2021–2024) tarttuu tähän kysymykseen ja selvit...

2008

2012

Artikkelissa tarkastellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkimusta erityisesti peruskoulun suomi äidinkielenä-oppiaineen kannalta. Oppiaineen didaktiikkaa katsotaan erityisesti yhteisöllisestä, kriittisen pedagogiikan ajatuksia hyödyntävästä kasvatustieteellisestä näkökulmasta. Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikkaa valaistaan ensin ajallisesti hieman laajemmasta kulmasta, mutta keskitytään sitten monipuolisesta ja laaja-alaisesta oppiaineesta kolmeen näkökulmaan: lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen, kieliopin ja kielentuntemuksen opettamisen sekä kirjoittamisen opettamisen didaktiseen tutkimukseen. Näitä alueita tarkastellaan pedagogisesta perspektiivistä pitäen mielessä tutkimustulokset, joiden mukaan koululaiset eivät pidä oppiainetta erityisen kiinnostavana ja joiden mukaan oppiaineen maine on sukupuolistunut "tyttöaineeksi". Aihealueita tarkastellaan myös ottaen huomioon suomalaisen yhteiskunnan medioitumisen sekä monikulttuuristumisen ja-kielistymisen mukanaan tuomat haasteet. Kasvattaminen ja opettaminen ovat yhteiskunnallista toimintaa. Kouluissa oppivat ja kasvavat tietenkin yksilöt, mutta opetuksen ja kasvatuksen kautta rakennetaan myös yhteiskuntaasäilytetään ja uudistetaan yhteisöllisiä käytänteitä. Tätä päämäärää ei kuitenkaan voi tulkita niin, etteikö opettaminen olisi nimenomaan jonkin tietyn sisällön, tiedon tai taidon opettamistaeli luonteeltaan didaktista toimintaa. Opettajan on osattava oman opetusalansa tietotaito riittävän hyvin, jotta voisi tarjota oppijoille innostavaa ja pedagogisesti perusteltua opetusta (Kansanen 2011). Tässä artikkelissa tarkastellaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen didaktiikan tutkimusta pitäen mielessä kriittisen pedagogiikan näkökulma: kasvatuksen tavoitteena on yhteiskunta ja yhteisö, jossa halutaan tukea "demokratiaa, sosiaalisten verkostojen rakentumista ja ihmisten keskinäistä luottamusta" (Tomperi, Vuorikoski & Kiilakoski 2005, 13). Ainedidaktiikan päämäärä onkin aina emansipatorinen, sillä sen eettisenä tavoitteena on pyrkiä kohti sekä oppijan että yhteisön hyvää (Grünthal 2008). Tällaisiin tavoitteisiin äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine laaja-alaisena tieto-, taito-ja taideaineena sopiikin erinomaisesti (ks. myös Leino 2002). Äidinkieli ja kirjallisuus on koulussa keskeinen oppiaine: sen perustehtävänä on opettaa tärkeimmät oppimisen välineet, nimittäin lukemisen ja kirjoittamisen taidot. Äidinkielessä ja brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Kielikukko, 2016

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 2014

Informaatiotutkimus, 2008

The traditional definition of knowledge is well known: knowledge is justified true belief. In the modern theory of knowledge this is the starting point for big research projects. What means a justification? What is truth? Is belief an attitude or something else? Important questions, but there are other forms of knowledge, too, not only the traditional, propositional knowledge. Research in nursing has stressed the role of implicit knowledge-knowledge embedded in nursing practice. It is socially embedded and dialogical and cannot be made completely explicit. Certainly this kind of knowledge is essential in library work, too. The author suggests that Bildung, one of the main concepts of the German philosopher Hans-Georg Gadamer, is of interest here. For Gadamer, Bildung is knowledge embedded in the practices of historians, art critics and any human being, who tries to understand another human being. Bildung is dialogical and develops in a society. The author of this article tries to show the importance of the Gadamerian "openness for others" for library work.

2018

Kirjastot ovat olleet olennaisia tiedon säilyttämisen ja jakamisen kanavia erityisesti ennen internet-ja digiaikaa. Tällöin ne ovat osallistuneet yhtäältä historiallisen jatkuvuuden takaamiseen ja toisaalta tiedon uudelleen arvioimiseen. Kirjojen sisältämä informaatio vaikutti lukijoidensa tapaan ajatella ja omaksua uusia aatteita, jolloin kirjastoja voidaan pitää myös muutoksen katalyytteina. Käsikirjoituksilla ja painetuilla kirjoilla oli paitsi tiedonvälityksellistä arvoa myös symbolinen funktio: jälkimmäinen korostuu ylellisesti koristelluissa kirjoissa, jotka ovat kalliita käsityön taidenäytteitä, jopa luksusesineitä. Niillä osoitettiin korkeaa statusta ja rakennettiin ja ylläpidettiin omistajien identiteettiä (Merisalo 2003; Staikos 2004-2012; Laine 2018). Keskiajan ja uuden ajan alun kirjastoja tiedon välittäjinä ja säilyttäjinä tarkastelee tutki

2013

Opinnäytetyö tuli ajankohtaiseksi, koska Päijät-Hämeen keskussairaalan terveydenhuollon valmiussuunnitelmat päivitetään ja siirretään valtakunnalliseen valmiussuunnittelusivustoon. Opinnäytetyön tarkoitus oli lisätä tietoa sairaalan valmiussuunnittelusta tekemällä integroitu kirjallisuuskatsaus. Samalla haettiin tietoa sairaalan valmiussuunnitteluun liittyvän tarkistuslistan tekemiseksi. Kirjallisuuskatsaus tehtiin kesällä 2012 Pubmed ja CINAHL- tietokantoihin. Haussa keskityttiin julkaistuihin artikkeleihin aikavälille 2002 – 2012. Lopullinen aineisto koostuu 20 tutkimuksesta ja artikkelista sekä manuaalisen haun tuottamista kahdesta oppaasta ja kahdesta artikkelista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta sairaalan sisäisessä valmiussuunnittelussa tärkeiksi osa-alueiksi nousivat eritoten johtojärjestelmä, henkilöresurssit, tukipalvelut, evakuointi, tiedotus ja viestintä, turvallisuus ja palautuminen. Valmiussuunnitelmien teossa painotetaan edelleen enemmän ulkoisia uhkakuvia ja sairaalan...

AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita

Viime vuosikerran myötä uudistettiin Auraican graafinen ilme, ja otimme myös käyttöön DOI-tunnukset. Tänä vuonna uudistukset jatkuvat siten, että otamme myös käyttöön Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan tunnuksen vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle. Tunnus löytyy nyt kaikista lehden artikkeleista, jotka ovat anonymisoituina kahden ulkopuolisen, nimettömän asiantuntijan vertaisarvioimia. Itse vertaisarviointimenettely ei ole mikään uutuus, vaan sitä on aikaisemminkin käytetty Auraicassa. Tänäkin vuonna valistusajan intellektuaalinen kulttuuri ja tieteelliset miljööt ovat Auraican artikkeleiden polttopisteessä. Tällä kertaa viivymme Turun akatemian ja sen professoreiden piirissä. Harri Uusitalon artikkeli käsittelee Pehr Adrian Gaddin artikkelisarjaa "Försök til Ichtyologia Fennica", joka julkaistiin lehdessä Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo vuosina 1771 ja 1772. Artikkelisarjassa esiteltiin noin viisikymmentä Suomessa tavattua kalalajia. Erityisesti kiinnostavan sarjasta tekee se, että myös kalojen suomenkieliset nimet mainittiin, monessa tapauksessa ensimmäistä kertaa. Elävien olentojen sekä asioiden ja ilmiöiden nimeäminen on inhimillisen tiedon lähtökohta. Gaddilla oli vahva kiinnostus kansankieleen. Kalojen ja niiden suomenkielisten nimien esitteleminen oli hänen tieteellisen toimijuutensa ilmentymä. Ajalle tyypillisesti tämä ulottui hänen oman professuurinsa alan eli kemian ulkopuolelle. Myös toinen artikkeli, Ella Viitaniemen kirjoittamana, alleviivaa selkeästi, ettei akateemisten opettajien toimintakenttä rajoittunut pelkästään yliopistoon. Hän tarkastelee Johan Kraftmanin elämäntyötä ja profiilia ylimääräisenä matematiikan professorina, koulurehtorina ja valistuneena yhteiskunnallisena toimijana, joka edisti maataloutta ja soiden ojitusta ja rakennutti enclosure-hengen mukaisia kiviaitoja. Viitaniemen artikkelissa piirtyykin kuva valistusajan ihanteiden mukaisesta monipuolisesta kansalaisesta. "Valistuksen tekijät" ovat esillä myös Elina Maaniityn katsauksessa lääkäreiden eettisiin valintoihin rokonistutuksen yhteydessä. Katsaus perustuu Maaniityn Porthanseuran syysseminaarissa 8. marraskuuta 2019 pitämään esitelmään. Lääketieteen

2006