Artikkelissa tarkastellaan palkansaajajärjestöjen (SAK, TVK, STTK ja Akava) koulutustoimintaa ja ... more Artikkelissa tarkastellaan palkansaajajärjestöjen (SAK, TVK, STTK ja Akava) koulutustoimintaa ja sen kehitystä. Näiden järjestöjen kasvun myötä ovat myös niiden vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnan koko koulutusjärjestelmään lisääntyneet. Samalla niiden oma koulutustoiminta on laajentunut. Erityisesti 1970-luku oli tässä suhteessa voimakasta kasvun kautta. Palkansaajajärjestöjen koulutustoiminta on muodostunut yhä keskeisemmäksi aikuiskasvatuksen osa-alueeksi. Toiminnan lähtökohtia ja kehityspiirteitä ei juurikaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Artikkeli pyrkii osaltaan poistamaan tätä puutetta.
Kuten kaikki varmaan muistavat jaettiin aikuiskasvatuksen kehittämistyö johtoryhmän laatimassa, v... more Kuten kaikki varmaan muistavat jaettiin aikuiskasvatuksen kehittämistyö johtoryhmän laatimassa, vuonna 1980 hyväksytyssä yleissuunnitelmassa, kah teen toteuttamisvaiheeseen. Kun tämä ensimmäinen vaihe, joka sisälsi ns. pe rusprojektin ja joukon muita osaprojekteja, on nyt saatettu lähes päätökseen, on aika toisaalta arvioida saavutettuja tuloksia ja toisaalta pohtia sitä, missä laajuu dessa ja miten kehittämistyön toinen vaihe tulee toteuttaa. Tämän vuoden aikana ovat valmistuneet seuraavien toimikuntien työn tulok set: Vuoden 1979 kansanopistotoimikunnan (II osamietintö) sekä aikuisten opin tososiaalisen, Järjestöllisen sivistystyön, Aikuisten ammatillisen peruskoulutuk sen ja Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen toimikuntien mietinnöt. Lisäksi Kunnallisen sivistystyön toimikunnan pitäisi saada työnsä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä, mihin saakka toimikunta on saanut lisäaikaa. Aikaisemmin on jo valmistunut avoimen korkeakoulun toimikunnan mietintö. Näiden mietin töjen lisäksi kehittämisorganisaatio on työstänyt eräitä perusprojektiinsa liittyviä selvityksiä, mm. Aikuiskoulutuksen ihmiskuva ja Tasa-arvo aikuiskoulutuksen suunnittelun periaatteena-raportit. Sen toimesta on tehty myös selvitykset ai kuisten peruskoulun ja lukion oppimäärien opiskelusta sekä aikuisten yleisestä osallistumisesta opintotoimintaan. Edellä oleva luettelo osoittaa, että töitä on tehty. Tosin on muistettava, että tässä ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa on ollut mukana noin 150 henkilöä. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna mietintöjen toiselle tuhannelle nouseva sivu määrä ei tietysti ole paljon. Tärkeintä kuitenkin on mietintöjen laatu, ei niiden sivumäärä. Koska kaikki mietinnöt eivät vielä ole saatavilla, täytyy niiden tar kempi arviointi jättää myöhemmäksi. Mietinnöistä pitäisi löytyä selkeässä muodossa kehittämistyön keskeiset pe rusajatukset ja perustelut, jotta myös päätöksentekijät vakuuttuisivat uudistus ten tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Jos tässä on onnistuttu, tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Tässä suhteessa keskeisin mietintö on epäilemättä Jatkuvan koulutuksen toimikunnan mietintö, joka luovutettiin opetusministeri Suoniolle elokuun lopulla. Toimikunta esittää mm., että hallituksen tulisi antaa eduskun nalle koulutuspoliittinen selonteko, missä tarkasteltaisiin koulutusjärjestelmäm me nykytilaa, jatkuvan koulutuksen periaatetta ja sen pohjalta nousevia uudista mistarpeita. Näin eduskunnalle tarjoutuisi ensimmäisen kerran tilaisuus ottaa kantaa tähän koulutussuunnittelumme perusperiaatteeseen. Käy tämän ehdotuk sen kuinka tahansa, niin joka tapauksessa on selvää, että tällä mietinnöllä tulee olemaan huomattava vaikutus koulutusjärjestelmämme uudistamisessa, sen kai killa tasoilla. Kun mietinnöt ovat nyt valmistuneet, niin ne tullaan ilmeisesti lähettämään joko laajemmalle tai suppeammalle lausuntokierrokselle. Nyt on siis tullut se hetki, jolloin kentän on aika puhua ja ilmaista mielipiteensä laadituista mietin nöistä ja niiden sisältämistä ehdotuksista. Vaikka tällaisten lausuntojen antami nen saattaa joskus tuntua. turhauttavalta, niin on tärkeää, että kenttäväki suh tautuu nyt vakavasti tehtäväänsä ja pohtii todella mietintöjä ja niiden sisältämiä ehdotuksia omasta näkökulmastaan. Suoremman väylän mietinnöistä käytävälle keskustelulle tarjoavat tietysti kaikkia alan lehdet. Aikuiskasvatus-lehti tarjoaa myös omalta osaltaan tilaa tälle keskustelulle. Lausunto-ja keskustelukierroksen jälkeen Aikuiskoulutuksen johtoryhmä analysoi saamansa palautteen ja pohtii uudelleen toimikuntien esityksiä. Tämän jälkeen se pyrkii koostamaan vuoden 1984 aikana uudistusesityksistä tärkeimmät ja olennaisimmat sekä laatii niiden perusteella opetusministeriölle kokonaisval
Jatkuvan koulutuksen periaate on omaksuttu Suomessa koulutussuunnittelun ja -kehittämisen keskeis... more Jatkuvan koulutuksen periaate on omaksuttu Suomessa koulutussuunnittelun ja -kehittämisen keskeiseksi perusperiaatteeksi. Sen soveltamista käytäntöön on pohdittu useissa toimikunnissa ja työryhmissä. Tästä huolimatta näyttää siltä, että periaate on ymmärretty varsin pinnallisesti ja sen soveltamisessa käytäntöön on monia ongelmia. Niiden ratkaiseminen edellyttää teoreettisen keskustelun täsmentämistä ja periaatteen vaatimien toimenpiteiden konkretisointia. Artikkelissa hahmotetaan elinikäisen kasvatuksen ja jatkuvan koulutuksen sekä eräiden muiden sitä lähellä olevien käsitteiden keskinäisiä suhteita, tarkastellaan elinikäisen oppimisen eri muotoja ja niiden merkitystä kehittämistyössä sekä tuodaan esiin eräitä alan tutkimuksen keskeisiä erityispiirteitä.
Artikkelissa tarkastellaan lyhyesti alan historiallista kehitystä. Toiminnan laajeneminen ilmenee... more Artikkelissa tarkastellaan lyhyesti alan historiallista kehitystä. Toiminnan laajeneminen ilmenee mm. opiskelijamäärien kasvuna ja uusien alueiden mukaantulona. Ammatillisen aikuiskasvatuksen mukaantulo tapahtui lähinnä 1960- ja -70 -luvuilla. Samaan aikaan lisääntyi myös taide- ym. itseilmaisuaineiden opiskelu. Nykyisin aikuiskasvatukseen arvioidaan osallistuvan reilusti yli miljoona aikuista vuosittain. Päätoimisia aikuiskasvattajia on noin 6000 ja sivutoimisia noin 40 000. Aikuiskasvatus on nyt ilmeisesti sisällöllisesti saavuttanut sen laajuuden, minkä sille voidaan ajatella kuuluvan yhteiskunnan koulutusjärjestelmän osana.
Aikuiskasvatuksen cl-opintoja avoimessa yliopistossa Monimuoto-opetus on osoittautunut sopivaksi ... more Aikuiskasvatuksen cl-opintoja avoimessa yliopistossa Monimuoto-opetus on osoittautunut sopivaksi menetelmien yhdistelmäksi avoimessa korkeakouluopiskelussa. Erityisen hyvin se soveltuu aikuisopiskelijoille, jotka haluavat jatkaa aiempia opintojaan mahdollisimman joustavalla tavalla. Onkin toivottavaa, että "avoimen" kokeilut ovat huomenna arkipäivää kaikkien yliopistoissa opiskelevien keskuudessa.
When does the emotional experience of motherhood begin to operate? Although the physical data is ... more When does the emotional experience of motherhood begin to operate? Although the physical data is palpable, the emotional event is less obvious, but no less intense, nor does it present less revolution. Without a doubt, pregnancy raises in women, and in men, a different mental organization. The woman who begins her pregnancy plunges into a special world of sensitivity and attention.
Lukijat ja kirjoittajat avainasemassa Kun Aikuiskasvatus-lehden ensimmamen numero ilmestyi kevääl... more Lukijat ja kirjoittajat avainasemassa Kun Aikuiskasvatus-lehden ensimmamen numero ilmestyi keväällä 1981, niin monet epäilivät ettei siitä tule pitkäikäistä. Ajaltetiin ilmeisesti, että lehdelle käy samalla tavoin kuin kävi aikoinaan Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran yhteiselle yritykselle Kansansivistys lehdelle. Se jouduttiin lopettamaan kirjoittajien ja lukijoiden puutteen ta kia. Aikuiskasvatus näyttää syntyneen parempien tähtimerkkien alla; se toimii edelleen ja kirjoittajia sekä lukijoita on löytynyt ainakin kohtuulli sesti. Lehden levikki on kasvanut jatkuvasti; vuoden 1986 lopussa se oli noin 1600. Mikään päätähuimaava luku ei tietenkään ole, jos sitä verrataan esi merkiksi päätoimisten aikuiskasvattajien määrään, mikä on joidenkin las kelmien mukaan noin 11 000 henkilöä. Lukujen epäsuhta kertoo sen, ettei suurin osa aikuiskasvattajista ole kiinnostunut alansa yleisestä kehittämi sestä ja teoreettisista pohdinnoista. Mistä tämä johtuu? Selitystä voidaan lähteä hakemaan tietysti monelta taholta, mutta ainakin yksi syy on se, että aikuiskasvattajat ovat koulutustaustaltaan hyvin kirjavaa joukkoa. Vain noin puolella päätoimisista hallinto-, suunnittelu-ja organisointi-sekä opetustehtävissä toimivista on jokin korkea-asteen tutkinto ja heistäkin vain hyvin pienellä osalla arvosana aikuiskasvatuksessa. Näin ollen ei ole ihme, että esimerkiksi monet päätoimiset opettajat orientoituvat työhönsä ensisijaisesti työorganisaationsa tai opettamansa aineen näkökulmasta, ei vätkä niinkään aikuiskasvatuksen yleisestä näkökulmasta. On ilmeistä, et tä lehden lukijat ovat juuri se aikuiskasvattajien ydinjoukko, joiden aikuis kasvattaja-identiteetti on vahva ja jotka ovat kiinnostuneita myös alan käytännön ja teorian kehittämisestä. Lehden yhtenä tehtävänä on tämän ammatti-identiteetin ylläpitäminen ja vahvistaminen. Aikuiskasvatus-lehti on ilmestynyt 6 vuotta; varhaislapsuus on siis ohi. Lehden numeroita on tänä aikana ilmestynyt 24 tai oikeastaan 23, sillä yksi numero on ollut kaksoisnumero. Näiden kuuden vuoden aikana on tuotet tu tekstiä noin 1 100 sivua, mikä merkitsee normaaleina käsikirjoitussivui na lähes kaksinkertaista määrää. Artikkelipalstalla on julkaistu 133 kirjoi tusta. Lyhyehköjä katsauksia on lehdessä ollut myös melkoinen joukko. Keskustelua on käyty aika ajoin vilkkaastikin. Eniten sitä syntyi aikanaan Aikuiskoulutuksen kehittämisorganisaation julkaisemien ihmiskuva-ja ta sa-arvoraporttien pohjalta. Keskustelu on kuitenkin yleensä pysähtynyt sii hen, kun asianomaiset ovat esittäneet omat kantansa asiasta. Perusteelli sempi debatti on jäänyt puuttumaan, samoin kuin muiden lukijoiden kan nanotot. Lehdessä on esitelty myös valmistuneita lisensiaatti-ja väitöskir jatutkimuksia sekä koti-ja ulkomaista aikuiskasvatuskirjallisuutta.
Artikkelissa kartoitetaan aluksi minkälaisia työvoiman kvalifikaatioihin ja koulutustavoitteisiin... more Artikkelissa kartoitetaan aluksi minkälaisia työvoiman kvalifikaatioihin ja koulutustavoitteisiin liittyviä intressiristiriitoja esiintyy eri työmarkkinaosapuolten kesken. Tämän jälkeen tarkastellaan koulutusvastuun ongelmaa lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. Kustannusvastuun selvittämistä kirjoittaja pitää välttämättömänä, jotta työelämän koulutuksen kehittämisessä päästäisiin eteenpäin. Lopuksi pohditaan koulutuksen kasautumisen ongelmaa ja yritetään löytää siihen joitakin ratkaisuvaihtoehtoja. Kirjoittaja on huolestunut siitä, että nykyinen työvoiman kvalifikaatioiden polarisaatiokehitys nähdään monilla tahoilla "luonnollisena" kehityksenä, eikä sen haittojen ehkäisemiseksi ole tehty juuri mitään, vaikka koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen on asetettu yhdeksi aikuiskasvatuksen suunnittelun peruslähtökohdaksi Suomessa.
Artikkelissa tarkastellaan palkansaajajärjestöjen (SAK, TVK, STTK ja Akava) koulutustoimintaa ja ... more Artikkelissa tarkastellaan palkansaajajärjestöjen (SAK, TVK, STTK ja Akava) koulutustoimintaa ja sen kehitystä. Näiden järjestöjen kasvun myötä ovat myös niiden vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnan koko koulutusjärjestelmään lisääntyneet. Samalla niiden oma koulutustoiminta on laajentunut. Erityisesti 1970-luku oli tässä suhteessa voimakasta kasvun kautta. Palkansaajajärjestöjen koulutustoiminta on muodostunut yhä keskeisemmäksi aikuiskasvatuksen osa-alueeksi. Toiminnan lähtökohtia ja kehityspiirteitä ei juurikaan ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Artikkeli pyrkii osaltaan poistamaan tätä puutetta.
Kuten kaikki varmaan muistavat jaettiin aikuiskasvatuksen kehittämistyö johtoryhmän laatimassa, v... more Kuten kaikki varmaan muistavat jaettiin aikuiskasvatuksen kehittämistyö johtoryhmän laatimassa, vuonna 1980 hyväksytyssä yleissuunnitelmassa, kah teen toteuttamisvaiheeseen. Kun tämä ensimmäinen vaihe, joka sisälsi ns. pe rusprojektin ja joukon muita osaprojekteja, on nyt saatettu lähes päätökseen, on aika toisaalta arvioida saavutettuja tuloksia ja toisaalta pohtia sitä, missä laajuu dessa ja miten kehittämistyön toinen vaihe tulee toteuttaa. Tämän vuoden aikana ovat valmistuneet seuraavien toimikuntien työn tulok set: Vuoden 1979 kansanopistotoimikunnan (II osamietintö) sekä aikuisten opin tososiaalisen, Järjestöllisen sivistystyön, Aikuisten ammatillisen peruskoulutuk sen ja Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen toimikuntien mietinnöt. Lisäksi Kunnallisen sivistystyön toimikunnan pitäisi saada työnsä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä, mihin saakka toimikunta on saanut lisäaikaa. Aikaisemmin on jo valmistunut avoimen korkeakoulun toimikunnan mietintö. Näiden mietin töjen lisäksi kehittämisorganisaatio on työstänyt eräitä perusprojektiinsa liittyviä selvityksiä, mm. Aikuiskoulutuksen ihmiskuva ja Tasa-arvo aikuiskoulutuksen suunnittelun periaatteena-raportit. Sen toimesta on tehty myös selvitykset ai kuisten peruskoulun ja lukion oppimäärien opiskelusta sekä aikuisten yleisestä osallistumisesta opintotoimintaan. Edellä oleva luettelo osoittaa, että töitä on tehty. Tosin on muistettava, että tässä ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa on ollut mukana noin 150 henkilöä. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna mietintöjen toiselle tuhannelle nouseva sivu määrä ei tietysti ole paljon. Tärkeintä kuitenkin on mietintöjen laatu, ei niiden sivumäärä. Koska kaikki mietinnöt eivät vielä ole saatavilla, täytyy niiden tar kempi arviointi jättää myöhemmäksi. Mietinnöistä pitäisi löytyä selkeässä muodossa kehittämistyön keskeiset pe rusajatukset ja perustelut, jotta myös päätöksentekijät vakuuttuisivat uudistus ten tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Jos tässä on onnistuttu, tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Tässä suhteessa keskeisin mietintö on epäilemättä Jatkuvan koulutuksen toimikunnan mietintö, joka luovutettiin opetusministeri Suoniolle elokuun lopulla. Toimikunta esittää mm., että hallituksen tulisi antaa eduskun nalle koulutuspoliittinen selonteko, missä tarkasteltaisiin koulutusjärjestelmäm me nykytilaa, jatkuvan koulutuksen periaatetta ja sen pohjalta nousevia uudista mistarpeita. Näin eduskunnalle tarjoutuisi ensimmäisen kerran tilaisuus ottaa kantaa tähän koulutussuunnittelumme perusperiaatteeseen. Käy tämän ehdotuk sen kuinka tahansa, niin joka tapauksessa on selvää, että tällä mietinnöllä tulee olemaan huomattava vaikutus koulutusjärjestelmämme uudistamisessa, sen kai killa tasoilla. Kun mietinnöt ovat nyt valmistuneet, niin ne tullaan ilmeisesti lähettämään joko laajemmalle tai suppeammalle lausuntokierrokselle. Nyt on siis tullut se hetki, jolloin kentän on aika puhua ja ilmaista mielipiteensä laadituista mietin nöistä ja niiden sisältämistä ehdotuksista. Vaikka tällaisten lausuntojen antami nen saattaa joskus tuntua. turhauttavalta, niin on tärkeää, että kenttäväki suh tautuu nyt vakavasti tehtäväänsä ja pohtii todella mietintöjä ja niiden sisältämiä ehdotuksia omasta näkökulmastaan. Suoremman väylän mietinnöistä käytävälle keskustelulle tarjoavat tietysti kaikkia alan lehdet. Aikuiskasvatus-lehti tarjoaa myös omalta osaltaan tilaa tälle keskustelulle. Lausunto-ja keskustelukierroksen jälkeen Aikuiskoulutuksen johtoryhmä analysoi saamansa palautteen ja pohtii uudelleen toimikuntien esityksiä. Tämän jälkeen se pyrkii koostamaan vuoden 1984 aikana uudistusesityksistä tärkeimmät ja olennaisimmat sekä laatii niiden perusteella opetusministeriölle kokonaisval
Jatkuvan koulutuksen periaate on omaksuttu Suomessa koulutussuunnittelun ja -kehittämisen keskeis... more Jatkuvan koulutuksen periaate on omaksuttu Suomessa koulutussuunnittelun ja -kehittämisen keskeiseksi perusperiaatteeksi. Sen soveltamista käytäntöön on pohdittu useissa toimikunnissa ja työryhmissä. Tästä huolimatta näyttää siltä, että periaate on ymmärretty varsin pinnallisesti ja sen soveltamisessa käytäntöön on monia ongelmia. Niiden ratkaiseminen edellyttää teoreettisen keskustelun täsmentämistä ja periaatteen vaatimien toimenpiteiden konkretisointia. Artikkelissa hahmotetaan elinikäisen kasvatuksen ja jatkuvan koulutuksen sekä eräiden muiden sitä lähellä olevien käsitteiden keskinäisiä suhteita, tarkastellaan elinikäisen oppimisen eri muotoja ja niiden merkitystä kehittämistyössä sekä tuodaan esiin eräitä alan tutkimuksen keskeisiä erityispiirteitä.
Artikkelissa tarkastellaan lyhyesti alan historiallista kehitystä. Toiminnan laajeneminen ilmenee... more Artikkelissa tarkastellaan lyhyesti alan historiallista kehitystä. Toiminnan laajeneminen ilmenee mm. opiskelijamäärien kasvuna ja uusien alueiden mukaantulona. Ammatillisen aikuiskasvatuksen mukaantulo tapahtui lähinnä 1960- ja -70 -luvuilla. Samaan aikaan lisääntyi myös taide- ym. itseilmaisuaineiden opiskelu. Nykyisin aikuiskasvatukseen arvioidaan osallistuvan reilusti yli miljoona aikuista vuosittain. Päätoimisia aikuiskasvattajia on noin 6000 ja sivutoimisia noin 40 000. Aikuiskasvatus on nyt ilmeisesti sisällöllisesti saavuttanut sen laajuuden, minkä sille voidaan ajatella kuuluvan yhteiskunnan koulutusjärjestelmän osana.
Aikuiskasvatuksen cl-opintoja avoimessa yliopistossa Monimuoto-opetus on osoittautunut sopivaksi ... more Aikuiskasvatuksen cl-opintoja avoimessa yliopistossa Monimuoto-opetus on osoittautunut sopivaksi menetelmien yhdistelmäksi avoimessa korkeakouluopiskelussa. Erityisen hyvin se soveltuu aikuisopiskelijoille, jotka haluavat jatkaa aiempia opintojaan mahdollisimman joustavalla tavalla. Onkin toivottavaa, että "avoimen" kokeilut ovat huomenna arkipäivää kaikkien yliopistoissa opiskelevien keskuudessa.
When does the emotional experience of motherhood begin to operate? Although the physical data is ... more When does the emotional experience of motherhood begin to operate? Although the physical data is palpable, the emotional event is less obvious, but no less intense, nor does it present less revolution. Without a doubt, pregnancy raises in women, and in men, a different mental organization. The woman who begins her pregnancy plunges into a special world of sensitivity and attention.
Lukijat ja kirjoittajat avainasemassa Kun Aikuiskasvatus-lehden ensimmamen numero ilmestyi kevääl... more Lukijat ja kirjoittajat avainasemassa Kun Aikuiskasvatus-lehden ensimmamen numero ilmestyi keväällä 1981, niin monet epäilivät ettei siitä tule pitkäikäistä. Ajaltetiin ilmeisesti, että lehdelle käy samalla tavoin kuin kävi aikoinaan Kansanvalistusseuran ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran yhteiselle yritykselle Kansansivistys lehdelle. Se jouduttiin lopettamaan kirjoittajien ja lukijoiden puutteen ta kia. Aikuiskasvatus näyttää syntyneen parempien tähtimerkkien alla; se toimii edelleen ja kirjoittajia sekä lukijoita on löytynyt ainakin kohtuulli sesti. Lehden levikki on kasvanut jatkuvasti; vuoden 1986 lopussa se oli noin 1600. Mikään päätähuimaava luku ei tietenkään ole, jos sitä verrataan esi merkiksi päätoimisten aikuiskasvattajien määrään, mikä on joidenkin las kelmien mukaan noin 11 000 henkilöä. Lukujen epäsuhta kertoo sen, ettei suurin osa aikuiskasvattajista ole kiinnostunut alansa yleisestä kehittämi sestä ja teoreettisista pohdinnoista. Mistä tämä johtuu? Selitystä voidaan lähteä hakemaan tietysti monelta taholta, mutta ainakin yksi syy on se, että aikuiskasvattajat ovat koulutustaustaltaan hyvin kirjavaa joukkoa. Vain noin puolella päätoimisista hallinto-, suunnittelu-ja organisointi-sekä opetustehtävissä toimivista on jokin korkea-asteen tutkinto ja heistäkin vain hyvin pienellä osalla arvosana aikuiskasvatuksessa. Näin ollen ei ole ihme, että esimerkiksi monet päätoimiset opettajat orientoituvat työhönsä ensisijaisesti työorganisaationsa tai opettamansa aineen näkökulmasta, ei vätkä niinkään aikuiskasvatuksen yleisestä näkökulmasta. On ilmeistä, et tä lehden lukijat ovat juuri se aikuiskasvattajien ydinjoukko, joiden aikuis kasvattaja-identiteetti on vahva ja jotka ovat kiinnostuneita myös alan käytännön ja teorian kehittämisestä. Lehden yhtenä tehtävänä on tämän ammatti-identiteetin ylläpitäminen ja vahvistaminen. Aikuiskasvatus-lehti on ilmestynyt 6 vuotta; varhaislapsuus on siis ohi. Lehden numeroita on tänä aikana ilmestynyt 24 tai oikeastaan 23, sillä yksi numero on ollut kaksoisnumero. Näiden kuuden vuoden aikana on tuotet tu tekstiä noin 1 100 sivua, mikä merkitsee normaaleina käsikirjoitussivui na lähes kaksinkertaista määrää. Artikkelipalstalla on julkaistu 133 kirjoi tusta. Lyhyehköjä katsauksia on lehdessä ollut myös melkoinen joukko. Keskustelua on käyty aika ajoin vilkkaastikin. Eniten sitä syntyi aikanaan Aikuiskoulutuksen kehittämisorganisaation julkaisemien ihmiskuva-ja ta sa-arvoraporttien pohjalta. Keskustelu on kuitenkin yleensä pysähtynyt sii hen, kun asianomaiset ovat esittäneet omat kantansa asiasta. Perusteelli sempi debatti on jäänyt puuttumaan, samoin kuin muiden lukijoiden kan nanotot. Lehdessä on esitelty myös valmistuneita lisensiaatti-ja väitöskir jatutkimuksia sekä koti-ja ulkomaista aikuiskasvatuskirjallisuutta.
Artikkelissa kartoitetaan aluksi minkälaisia työvoiman kvalifikaatioihin ja koulutustavoitteisiin... more Artikkelissa kartoitetaan aluksi minkälaisia työvoiman kvalifikaatioihin ja koulutustavoitteisiin liittyviä intressiristiriitoja esiintyy eri työmarkkinaosapuolten kesken. Tämän jälkeen tarkastellaan koulutusvastuun ongelmaa lähinnä taloudellisesta näkökulmasta. Kustannusvastuun selvittämistä kirjoittaja pitää välttämättömänä, jotta työelämän koulutuksen kehittämisessä päästäisiin eteenpäin. Lopuksi pohditaan koulutuksen kasautumisen ongelmaa ja yritetään löytää siihen joitakin ratkaisuvaihtoehtoja. Kirjoittaja on huolestunut siitä, että nykyinen työvoiman kvalifikaatioiden polarisaatiokehitys nähdään monilla tahoilla "luonnollisena" kehityksenä, eikä sen haittojen ehkäisemiseksi ole tehty juuri mitään, vaikka koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen on asetettu yhdeksi aikuiskasvatuksen suunnittelun peruslähtökohdaksi Suomessa.
Uploads
Papers by Jukka Tuomisto