Bol

Bol

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund:	Kanabr'änikoižed (Ericales)
Sugukund:	Kanabränvuiččed (Ericaceae)
Heim:	Vaccinium
Erik:	Bol

Latinankel'ne nimi

Vaccínium vítis-idaéa L.

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 505637

NCBI 180772

Bol vai Nabol (Nobol) (latin.: Vaccínium vítis-idaéa) om tal'veline vihand penzhaine, Kanabränvuiččed-sugukundan Vaccinium-heimon erik.

Bolha sidodud vepsän tärtused

Bolišt, nabolišt, bolpaik, bolkišt, bolžom — taho, kus kazvab äi bolad.
Bolšti — särbmine suloimespäi (idüjauhospäi) bolanke.
Boltahtaz — vezipudr (huttu) kagrjauhospäi bolanke.
Nabolnik, bolpirg — pirg bolanke.
Uttud bol — vezipudr (huttu) rugižjauhos da puzertud bolaspäi.

Etimologii

Erikon vitis-idaea-nimituz znamoičeb «vinmarjan varz' Id-mägelpäi» (nece mägi seižub Krit-sarel). Mugoine latinankel'ne bolan nimituz mainitase ezmäižen kerdan Dodoneusan da Gesneran tedotöiš. Amuižaigaižed kirjutajad ei mainitanus «bolad».

Ümbrikirjutand

Jurišk levigandeb lapakoiktas. Vezad oma sarakoikahad, ned ületas 15..20 sm korktusele malpäi^[1]. Bolan jured elädas simbiozas senen micelijanke. Senen nitid vedadas mineraližid segoitesid mahudespäi bolan jurile.

Lehtesed oma paksud, nahkakahad, išttas barbal toint toižen jäl'ghe, lühüdan vardenke, ovaližed käroutud oiktan röunanke, loštajad, 20..30 mm pitte, 15 mm:hasai levette, eläbad lumen al, penikaižiden reiguidenke alahaižel pindal. Mugoižed reigud oma bulavanvuiččed südäimes, niiden seiniden stajad oma täuded nälömakast substancijad, se voib vedada vet. Lehtesen ülähän kastui vezi sirdab alahaks, täudub reiguid da vedase südäimehe.

Bolan penzhaižen varded erašti kazdas lahos kandos koren da hapačun keskes, ned sadas üks'metrišt pidust.

Änikod oma kaks'suguižed, oiktad, keratas tophiže. Tophad oma tihedad, sijatas ladval. Tophas om 10..20 änikod, ned kactas maha^[1]. Änikon vencut om vauktan vai vauhruskedvauvhan mujun, ühtnenuziden äniklehtesidenke, kellonvuitte nellidenke čuratadud vähäižin laboidenke. Mallüt om nell'palaine. Ühtel änikol om 8 pölükäd da 1 petkloine. Kandoine sijadase alahanpäi. Änikoičendan aigan koverzunuded bolan vencuded kaitas heid'omad nepsudespäi. Heid'om om muzahahkan mujun, se om pölüstimiš sangedmassal, no aigan mändes rohkotase väčkuižin da lankteb reiguziden kal't, nene reiguded sijadase tomunikoiden agjoiš. Bol änikoičeb keväz'kezal läz 15 päiväd.

Plodud oma rusttad marjad, ned kaitas lumen al keväden tulendahapäi. Sügüz'kun augotaden bolan marjad oma jo ehtnüded. Satusekahal vodel voidas poimdä marjoid pol'vädrhasai ühtel tophal.

Bolan irdnägo om kondjanbolan kartte.

Bolan gibrid mustikaiženke putub Päivlaskmaižes Evropas, nimitadas sidä Vaccinium × intermedium Rute.

Leviganduz

Bol kazvab kuiviš da nepsiš kavag'mecoiš, lehtezmecoiš, mugažo čapatesile, penzhištoidme da turbazsoil.

Bolan marjad oma nägubad, sikš miše ned oma rusttad vihandan lehtištonke tagamal. Živatad da lindud södas nenid marjoid. Lindud todas sulatomid semnid levedašti i muga abutadas bolale levitada.

Mezjäižed keratas nektarad da heid'oman palad änikoišpäi.

Himine mülünd

Bolan marjad mülütadas^[2] (gramm/100 grammad): vezi — 86,3; saharidad — 11,5 (sidä kesken glükoz — 4,3; fruktoz — 4,2; saharoz — 0,2); stajišt — 3,7; vauktušed — 0,8; razvad — 1,2; tuhk — 0,3.

Mineraližed substancijad marjoiš (mg/100 grammad): kalii — 89; kal'cii — 20; fosfor — 16; magnii — 9; mangan — 1,2; natrii — 2; raud — 0,4; vas'k — 0,07; cink — 0,18; jod — 0,15; hrom — 1.

Vitaminad marjoiš (mg/100 grammad): A — 1,75; β-karotin — 21; B-vitaminad — 0,72; B₉-vitamin — 2; C-vitamin — 11; E-vitamin — 1,6.

Kazvatuz

Vl 1745 kirjutihe bolan kul'tiviruindha sidotud ezmäižid naprindoid. Jelizaveta Petrovna-imperatornaižen suline käsk om kaičenus Piterin Istorižes keskuzarhivas. Necil käskihe čomitada parteroid bolal da samšital. Mugažo vn 1765 Sauvusiden kancelärijan käsk edeskirjuti Fok-mastarale löuta mahtust da ištutada bolad Petergofan «Monpleziran sires i Šahmat-mägen al» samšitan (bušboman) sijha, sikš miše samšit «mäneb ülänsäton olelenuziš suriš pakaižišpäi».^[3]

1960-nzil vozil todesižed radod zavodihe vemha bolad kul'turha neniš maiš: AÜV, Germanii, Ročinma, Alamad, Suomenma da Pol'šanma. 1980-nzil vozil enččen NSTÜ:n tazovaldkundad — Vaugedvenäma, Litvanma da Venäma — panihe kul'turižid bolan plantacijoid.

Vl 1994 Germanijas sädihe 40 gektarad bolan plantacijad ühtes täuden mašinoiden kompleksanke kazvatamha da keradamha marjoid. Kul'turmarjoiden satusenmär ülemba 20..30 kerdha meckazmusiden röunataden, ristitud sadas 50..60 kg marjad gektaran man sadandesespäi kaikuččel vodel.

Travijad da läžundad

Exobasidium vaccinii-senüt travib bolan vezoid. Seikh da lehtesed palahtudas vauhruskedvauvhan mujundan saden. Edahanpäi mugoižed vezad oma vaskmäižiden änikoiden polhe, ned erinedas lujas tervhiš vihandoiš boltophišpäi.
Melampsora goeppertiana-senüdel travindan tagut varded pidetas da palahtudas, ned kändasoiš ludha pojavikš. Lehtesed lühetas, alahaižed niišpäi kuidas.

Kävutand

Sömhä

Bolan marjad kävutadas levedali sahardundan täht, mugažo tehtas niišpäi äi toižid sömid: kanfetoiden südäin, bolkeitiž, marinad, ekstrakt, unotez, boljomad. Bolad ližadas emägusihe (uttud bol, boltahtaz, bolšti). Pašttas pirgoid bolanke (bolpirgad (nabolnikad), bolkolobad). Puškinan «Jevgenii Onegin»-säduses bolvezi mainitase — se om verestai jom vedes da bolmarjoišpäi, kaičihe sidä pit'käks vilus karzn'as bollačuiš.

Bolasine džem om järgeline mageduz Ročinmas da toižiš Skandinavijan maiš. Todesine džem varadase hüvin keitata. Erased odvad kommertižed torguindmarkad se-žo ümbriratas marjoid lämudel, i mugažo ned mülütadas erazvuiččid ližadusid (pektin, jablokad).

Zelläks

Bolan lehtesed (latin.: Folium Vitis idaeae) kävutadas tedoližel medicinal zell'torhudeks. Lehtesiden lent da vet kävutadas dezinficirujaks da diuretižeks abutuseks.

Bolan vezad-ki (latin.: Cormus Vitis idaeae) ottas zelläks.

Varatas zell'torhut kevädel edel änikoičendad (konz änikurbad oma vihandad völ) da sügüzel täuzin ehtnüziden marjoiden jäl'ghe. Šil'ptäs lehtesid vai ümbrileiktas vezoid lehtesidenke, sid' kuidas niid katusenaluižel, räusthiden al, infrarusttal sädegoičendal^[4] vai kuidimes (lämuz — 35..40 C°). Kaitas kuivatud torhut kuidaks da tulleitadud hüvin honuses. Torhuden kožundaig om koume vot.^[5]

Necen torhuden tarbhaižed päsubstancijad oma fenolglikozidad, dubindsubstancijad, giperozid, ursolmuiktuz^[5]. Mugažo arbutin löuzihe bollehtesiš, se om antiseptine substancii kuzenlähtendsisteman täht. Ottas zelläks unotest kuiviš lehtesišpäi spravitamha niid, vaiše unotesen doziruind ülemb märad kucub travindad.^[6]

Keitvezi lehtesišpäi pehmdab südäikivid da veb poiš solad, se abutab tervehtamha südäimunan läžundad, diabet, revmatizm, podagr.

Ottas kävutamha bolan veresid marjoid avitaminozan aigan, kuti uitai, diuretine, bakterijanvastaine, antiseptine, gel'mintanvastaine, sapinajai abutuz. Mugažo marjoid kävutadas tävun tuberkulözan aigan, toižed läžundad: südäikohtun katar alamuiktuseltäutandanke, kived südäimunas, revmatizm.

Marjoiden keitvezi horindan aigan sambutab vezinäl'gad hüvin.

Jodas marjoiden südäivet lujetud arterialižen painuden aigan, nevroziden aigan. Kohtukahad naižed jodas sidä vähäverusen aigan.