Belgorodan agj

Belgorodan agj
Белгородская область

Belgorodan agjan flag Belgorodan agjan znam
Pälidn	Belgorod
Pind - Ühtes - saum vezid (%).	67-nz' 27 134 km² 0,93
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	30-nz' 1,549,876 ristitud (2018) 57,12 rist./km²
Regionaline KSP - Kaik, nügüdläižiš arvoiš - Ühtele hengele	27-nz' 730,6 mlrd rub. (2016) 470,9 tuh. rub.
Federaline ümbrik	Keskuzline
Venäman ekonomine region	Keskuzliž-Mustmaine
Valdkundkel' (-keled)	venäkel'
Gubernator	Jevgenii Savčenko
Ohjastusen pämez'	hän-žo
Agjan Duman ezimez'	Vasilii Poträsajev
Avtokod	31
Aigvöd	UTC+3 (MSK+0)

Belgorodan agj (ven.: Белгородская область) om Venälaižen Federacijan subjekt.

Se mülüb Federaližhe keskuzümbrikho.

Agjan administrativine keskuz da kaikiš suremb lidn om Belgorod.

Keled

Valdkundkel' om üks'jäine — venäkel'.

Istorii

Belgorodan agj om olmas vs 1954 vilukun 6. päiväspäi.

Belgorodan agjan Päkäskuz om vahvištadud vn 2003 24. päiväl tal'vkud Agjan Duman ezitajil, om allekirjutadud gubernatoral sen-žo voden 31. päiväl tal'vkud da om väges nügüd' äiluguižidenke vajehtusidenke. Se vajehti endišt Päkäskust, kudamb oli vahvištadud vn 1995 20. päiväl sulakud.

Geografijan andmused

Belgorodan agjan reljefan kart.

Agj röunatab Voronežan agjanke päivnouzmas, Ukrainanke suves da päivlaskmas (sen Luganskan, Har'kovan da Sumin agjoidenke), Kurskan agjanke pohjoižes. Belgorodan agj om mererandatoi.

Pind om 27 134 km², sidä kesken mustma otab 77% territorijad, mec — läz kümnendest. Znamasižed joged oma Severskii Donc da Oskol. Agjan päivnouzmaižed joged mülüdas Don-jogen da Azovmeren basseinha, päivlaskmaižed joged — Dnepranjogen da Mustmeren basseinha.

Reljef om kukhikaz da vanoikaz. Kaikiš ülähaižemb nimetoi čokkoim sijadase agjan pohjoižes (277 m). Kaikiš alahaižembad čokkoimed oma jogiden kendäkod agjan suves.

Klimat om ven kontinentaline. Tal'v om hobed, keza om pit'k. Heinkun keskmäine lämuz om +21..+23 C°, vilukun lämuz — −5..−7 C°. Paneb sadegid 500..600 mm vodes.

Londuseližed varad oma raudkivend, boksitad, apatitad, sauvondmaterialad (letked, saved, mouckivi), mustma.

Tobmuz

Agjan Duman da Ohjastusen pert' Belgorodas.

Agjan pämez' om gubernator. Kaik rahvaz valičeb händast videks vodeks. Jevgenii Savčenko radab gubernatoran vs 1993 tal'vkun 18. päiväspäi. Gubernator om mugažo agjan Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen ühtnijoid radnikusile. Üks' ezmäine varagubernator da seičeme muite varagubernatorad oma hänele abhu.

Käskusenandai tobmuz om üks'kodine parlament. Se om Belgorodan agjan Dum 50 deputatanke viž vot valdatusen strokunke, rahvaz valičeb heid kaikid mugažo. Vasilii Poträsajev radab Agjan Duman ezimeheks vs 2015 vilukun 22. päiväspäi. Hän om valitud tošti vn 2015 valičendoiden jäl'ghe.

Radonoigendai tobmuz om Belgorodan agjan Ohjastuz. Agjan departamentad, ohjandused da laudkundad alištudas Ohjastusele.

Gubernatoran järgenduseližed valičendad oliba vn 2017 10. päiväl sügüz'kud. Nügüdläine gubernator sai vägestust ezmäižel tural (69,29%) da radab seičemenden strokun jäl'geten. Agjan Duman ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2015 13. päiväl sügüz'kud.

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 1 532 526 ristitud. Kaikutte kahtenz' ristit koumespäi om lidnalaine.

Kaik om üks'toštkümne lidnad agjas da 18 lidnanvuittušt žilod. Toižed järedad lidnad (enamba 85 tuh. ristituid vl 2010) oma Vanh Oskol i Gubkin. Vl 2017 kaik oli 15 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,5% vl 2010): venälaižed — 91,7%, ukrainalaižed — 2,7%, armenijalaižed — 0,5%, toižed rahvahad — 2,2%, rahvahuden ozutandata — 2,9%.

Irdkosketused

• Belgorodan agjan gubernatoran oficialine sait (savchenko.ru). (ven.)
• Belgorodan agjan gubernatoran da Ohjastusen oficialine portal (belregion.ru). (ven.)
• Belgorodan agjan Duman oficialine sait (belduma.ru). (ven.)