päiväreissulla...

Kävin lauantaina päiväreissulla aurinkoisessa Porvoossa, yhdessä hyvän 

(toisella puolella maapalloa asuvan) ystäväni kanssa ♥ Reissu meinasi peruuntua

poskiontelotulehdukseni ja kateissa olleen ääneni vuoksi - onneksi ääni kuitenkin 

palautui juuri sopivasti (jos tätä kähinää nyt voi edes ääneksi kutsua...), tosin kera 

hirveän yskän.

No reissuun kuitenkin lähdettiin, oltiinhan se sovittu jo kauan sitten. Mietittiin 

Fiskarsia, Tammisaarta, Porvoota... päädyttiin jälkimmäiseen lähinnä sen vuoksi, 

että siellä putiikit näyttivät olevan hieman pidempään auki ;) En ollutkaan kai(?)

käynyt Porvoossa aiemmin joten sinänsäkin kiva juttu!

Tykkäsin kovasti...

... vanhan kaupungin ja sen kujien tunnelmasta...

... ihanan värisistä puutaloista (joita kilvan kuvasimme :) )...

 

... Vågan ihanasta myymälästä...  mistä olisin voinut ostaa vaikka mitä...

... kaikista ihanista vanhoista ovista ja ovikylteistä...

 

 

... sisustusliikkeistä. Tämänkin ylläolevan lampun olisin voinut ostaa...

... kaikista IHANISTA kylteistä, joita olisin voinut kuvata koko päivän...

 

... lastenvaateputiikki Sevelynistä, liikkeen edustalla istuvine pupuineen... 

... Sevelynin sisustuksesta ja erityisesti tästä tapetista...

Tätä mun on ihan pakko saada meille! Vaikka toisen tytön

huoneeseen kunhan tytöille rempataan omat huoneet...

 

... aurinkoisesta kelistä, kukkaistutuksista... 

... kaikista kivoista putiikeista ja niiden tunnelmasta...

 ... tästä ihan mielettömästä lampusta...

Mikä minun on ihan pakko saada meidän tulevaan keittiöön. 

Siis ihan pakko.

Olipa mukava reissu! Kiitos Maria vielä seurasta ♥

Mitä tulee ostoksiin, pystyin aika hyvin hillitsemään itseni. 

Helppoa btw kun tili ammottaa tyhjyyttään... =/

Lukuunottamatta oheista kauniisti paketoitua sijoitusta lastenvaateputiikkiin...

siitä lisää myöhemmin.  

Sain myös tilaisuuden samalla reissulla tutustua Mekkotehtaan ihanaan 

ompelijattareen ja hänen yhtä ihanaan kotiinsa - kiitos vielä Sunna sinullekin ♥

Ja anteeksi tämä mun köhinä ja päänsärkyinen olotila, 

kyllä jäi niin harmittamaan kun en ollut täysin tolpillani :(

Kyllä olin eilisillan kipeä, ihan kamala poskiontelo-olo kaikkine mahdollisine

oireineen. Sen siitä saa kun lähtee puolikuntoisena liikenteeseen. Mutta tätä 
reissua en olisi suostunut jättämään väliin, niin harvoin ystävääni tapaan.

Huomenna pitäisi sitten taas suunnata töihin, pää kainalossa...

Suloista sunnuntai-iltaa   toivotellen,

puhekiellossa...

Voihan poskiontelotulehdus ja  puhekielto!!!

Heräsin tänä aamuna ääni kateissa... ei kuulunut pihaustakaan.

Töissä katsoin parhaimmaksi olla kuiskimatta asiakkaille puhelimeen... ;) 

On muuten hauska juttu tämä  kuiskiminen  - muutkin alkaa heti kuiskia :D

Kuiskittiin kotona tyttärien kanssa, ja töissä tiimikavereitten. Käväisin tosin

lääkärillä ja opin, että kuiskiminen on kaikista huonoin vaihtoehto. Sain siis

puhe- ja kuiskimiskiellon muutamaksi päiväksi.  

Rakkaan aviomieheni mielestä kieltoa 

voisi jatkaa koko loppuvuoden...

Postauksen kuvituksena upeita  valokuvakollaaseja  - kuvathan 

kertovat enemmän kuin tuhat sanaa :) Tuo ylimmäinen on mun mielestäni aivan

mielettömän ihana! Heti aloin suunnitella millaiset kuvat ja mille seinälle...

 

 

 Tuo perhe rannalla -kollaasi on niin ihana... nuo värit ja fiilis kuvissa...

 

... ja tämä alimmaisin on jotenkin niin hauska :)

(all photos from Pinterest)

Arvatkaas muuten mikä tauti mulla on sitten seuraavaksi... 

aikamoinen  puheripuli... ;D

hiljaisin  torstaitoivotuksin,

saivat minutkin houkuteltua...

 

... huvittelemaan.

Minullahan on siis huvipuiston aluekausikortti eli pääsen alueelle mutta en laitteisiin.

Muu perhe pääsee kaikkialle :) Koko kesän tytöt ovat houkutelleet minuakin laitteisiin.

Taannoin suostuin testaamaan Tyrskyn ja Motogeen...

... porkkanana piccolopullo Fresitaa :D

Pikkutyttönä sitä jaksoi juosta laitteesta toiseen, muistan kuinka vuoristoradassakin

kävin vähintään seitsemän kertaa peräkkäin :) Nykyään pää ei enää kestä mitään

yksitoikkoisesti pyöriviä laitteita eikä itsesuojeluvaisto noita hurjempia :) Nytkin mietin

Tyrskyssä kuinka ihan ehdointahdoin asetan elämäni vaakalaudalle :)) Vaikka hauskaakin

mulla siellä oli kuten kuvista näkyy...

... rystyset valkoisina tosin.

Niin ja Motogee on ihan huippu - siitä tykkäsin tosi paljon! Niin tykkäävät tyttäretkin.

Tornado on Särkänniemen laitteista suosikkini, siihen tyttäret eivät vaan pahus vielä

pääse pitämään äitiään kädestä ;)

Kuinkas te muut, kestääkö pää vemputtimia? :)

Me ollaan käyty Särkässä tänä vuonna varmaan kymmenen kertaa. Nytkin joka viikko

- ensin serkkupoikien kanssa, sitten tyttöjen kaksoskavereitten, ja eilen treffasimme

huvipuistossa ystäväperheemme Oulusta...

... eilisen jäljiltä mulla on ääni aivan maassa ja flunssa entistäkin ärhäkkäämpi.

Ei siis tarvitse miettiäkään kuntosalia tai juoksulenkkiä...

... eikun ulos aurinkoon siis! Upea keli!

Edit. klo 23, ulkona +21, pilvetön taivas... älä ikinä lopu 

ihana kesä ja valo! Mutta tää flunssa voisi loppua... ja ääni
tulla takaisin - nyt ei kuulu pihaustakaan...

wanted ompelija!

wanted wanted wanted

Löytyisiköhän tätä kautta kyselemällä  innokasta ja taitavaa ompelijaa ?!

Tai hyviä vinkkejä mistä Tampereen suunnalla löytyisi moinen?! Yhden vinkin jo sainkin, kiitos :)

Minä siis haluaisin teettää pari hametta aiemmassa postauksessa näkyneen suosikkihameeni kaavalla...

Sitten tajusin, että ompelemallahan saisi myös  ihania mekkoja, juuri sellaisia mitä haluaa...

sekä itselle että tyttärille... :)

kiitos kiitos kiitos

                                                                                                                                                                                                           (kuvat Pinterest)

täydellisistä mekoista haaveillen,

jolla peukalo niin keskellä kämmentä kuin olla vaan voi...

eikä kyllä ompelukonettakaan :)

kynttilä

Vietimme viikonloppua mummiukkilan maalaismaisemissa...

mukavaa (ja helteistä) viikonloppua synkistivät hirveät uutiset Norjasta.

Toisaalta teki mieli vain sulkea televisio, radio, olla surffaamatta netissä,

ummistaa silmänsä ja korvansa moiselta kauheudelta. Toisaalta ei voinut.

Kotiin palattuamme sytyttelin minäkin kynttilöitä.

"Hvis en mann kan vise så mye hat,

tenk hvor mye kjærlighet vi kan vise sammen".

-------------------------------

"If one man can show so much hatred,

imagine how much love we can show together".

said by one of the survivors from Utøya

Viikonlopun saldona sain muuta perhettä jo viikon päivät vaivanneen flunssan.

Päätä särkee, kurkku älyttömän kipeä, palelee. Ehkä ei olisi pitänyt raahautua töihin.

kesäflunssassa,

helleperjantain inspiskuva(t)

(kuva Pinterest)

Piiiiitkästä aikaa inspiskuva.

Niin  hellepäivään sopiva, että pakko laittaa tännekin :)

Tosin, mulle kelpaisi nyt mieluummin  kylmä sangria...

Ekasta työviikosta loman jälkeen selvitty, edessä kiva viikonloppu!

Ulkona on ihana ilma, niin kuuma! Eikun laukku olalle ja menoksi ;)

helteistä viikonloppua toivotellen,

ps. kiitos ihanista kommenteista tuohon edelliseen postaukseeni!

Palaan siihenkin vielä ajan kanssa, vaikka sen sangriakannun äärellä :)

vanha sotaratsu...

Onko teillä muilla vaatekappaletta josta ette vaan  raaski luopua?

Vaate, joka ei ole muotia, eikä enää täydessä iskussaan mutta sitä vaan haluaa käyttää?

Mulla ainakin on - ehkä  uskollisin sotaratsuistani  on tämä hame...

... siis se  tuttu ja turvallinen tapaus, jonka joka kesä kaivan vaatehuoneeni kätköistä,

ja jonka huomaan kiskovani päälleni vähintään joka toinen päivä... ;) Itseasiassa hame on

jo niin kulahtanut, ettei sitä kannattaisi enää edes käyttää - paitsi mökillä. Mutta kun...

sekä malli että väri ovat niin minua. Harmi vaan, että tämä kesä taitaa olla hameeni viimeinen

- vetoketjukin meinaa hajota, ja väri on aivan haalistunut. Niisk.

Mitä tästä opimme - pitäisi aina ostaa  kaksi samanlaista :D Tai siis ei aina

mutta silloin kun tietää jonkun jutun olevan tai siitä tulevan juuri tällainen kestosuosikki :)

Sen sijaan uutta on tuo  pusero, merkiltään Christelle & co. Kuvissa ei tosin yrityksestä

huolimatta näy puseron etuosan kivaa röyhelöä - yritän ottaa joskus parempia kuvia.

Ja nuo  ballerinat... viime kesäisiä Kreikan ostoksia. Nyt ekaa kertaa jalassa. Aika kivat.

Ellen olisi jo itsekin tällainen vanhahko sotaratsu (hitsit tätä  keski-iän kriisiä...!),

haluaisin pukeutua allaolevan H&M:n kuvastokuvan mukaisesti - napakasti istuviin, simppeleihin 
vaatteisiin, juurikin tuohon tyyliin. Ja kurkatkaapa katalogista, siellä kuvassa (s. 22) näkyvät
vielä nuo ihanat kengätkin -  miksi en osaa käyttää korkoja?!

Edit. toki nuo Henkan vaatteet sopivat myös keski-ikäisille mutta itse koen olevani jotenkin

liian romuluinen ja isokokoinen moisiin. Ennenkuin joku taas kokee myötähäpeää, niin en

vaan voi mitään tuolle tunteelle.. se kun on ja pysyy. Peilissä näkyy aina se isokokoinen tyttö...

näistä  itsetuntojutuista  voisin kirjoittaa varmaan romaanin joskus... ja

tiedättekö, osittain sen vuoksi otan näitä päivän asu -kuviakin - jotta oppisin katsomaan itseäni

muiden silmin, ja hyväksymään itseni sen näköisenä mikä olen. Ei mikään helppo juttu.

 Ehkä 8-kymppisenä jo hyväksyn? Toivottavasti!

 Asiasta kirjoitteli mielestäni tosi hyvin ja kypsästi blogissaan Lintu (klik).

 turhamaista torstaita toivotellen,

vahinkolaukauksia

Olen ottanut tänä kesänä varmaankin noin 3000 valokuvaa.. vähintään :)

Suurin osa tärähtäneitä tai muuten vaan vinksallaan. Mutta joukossa myös

onnistuneita otoksia. Ja muutama ihan vahingossa hyvä... kuten tämä kuva

ystäviemme ihanasta tyttärestä. Jonkun mielestä ei-ollenkaan-hyvä, eihän

tyttö katso edes kameraan. Mutta mä tykkään.

Haluaisin osata ottaa hyviä kuvia ihmisistä. Osaan kuvata ihan riittävän

hyvin maisemia (ja koruja :) ) mutta en ihmisiä. Olisi ihana osata ottaa hyviä 

kuvia omista tyttäristä - sellaisia joita voisi suurentaa seinälle. Tosin johtunee

ehkä kuvattavistanikin - eivät nykyään kauheasti jaksa poseerata. Lienevät

niin kyllästyneitä näkemään äitinsä aina kamera kädessä... ;) Siksi parhaimmat

kuvat ovatkin miltei sellaisia, missä tytöt katselevat muualle. Tosin mielestäni

sellaisissakin kuvissa on ihan oma tunnelmansa... ja useinhan parhaan kuvan

ottaa vahingossa, tai kuvattava on parhaimmillaan kun ei edes tiedä olevansa

kuvattavana...

Mutta anyway, josko tänä syksynä vihdoinkin toteuttaisin yhden haaveeni,

ja menisin jonnekin  valokuvauskurssille! Mutta millaiselle ja minne?!

Kertokaapa kokemuksianne valokuvauskursseista!

Onko niistä ollut hyötyä?

... lisää otoksia illalla, mikäli ennätän koneelle ollenkaan.

Mulla on nimittäin  yksin kotona -loppuviikko! Muun perheen

suunnatessa mummiukkilaan, aikoo tämä tyttö suunnata ainakin

kaupoille,

kahviloihin,

kuntosalille,

juoksulenkille...

... harmi vaan, että työ haittaa jonkin verran harrastuksia... ;)

Terveiset siis mummiukkilaan, perässä tullaan sitten junalla perjantaina!

kivaa keskiviikkoa,

Oia, Santorini

Mitä muutakaan sitä  ensimmäisenä työpäivänä  loman jälkeen tekisi

kuin muistelisi mennyttä lomaa...?

Palataan siis vielä hetkeksi Kreikkaan ja Santorinille,

Oia-nimiseen kylään.

Oiassa ei edellisvuonna käytykään, joten sentään jotain uutta koettiin tälläkin

reissullamme :) Oia on Santorinin saaren toiseksi suurin kylä ja sijaitsee saaren

pohjoisosassa kalderan (jyrkänne) reunalla. Oiaa kutsutaan saaren kauneimmaksi

paikaksi - erityisen kuuluisa kylä on  auringonlaskuistaan. Me tosin kierreltiin

siellä ainoastaan päivä eli auringonlaskusta mulla ei ole mielipidettä - niin upea se

on Thirassakin. Mutta päivälläkin Oia oli ihana!

Niin kaunista... valkoista... sinistä... kirkasta...

... kuvat kertokoon lisää :)

Tytöille oli pakko ostaa paikanpäältä jotain suojaa polttavaa aurinkoa vastaan.

Siksi toisella huivi, toisella hattu :) Itseasiassa ihan kivat matkamuistot!

Sen sijaan tuo miehen keltainen paita ei kovin moneen kuvaan päässyt... ;)

Ja tätä viimeistä kuvaa en edes julkaisi elleivät värit kuvassa olisi niin mahtavat...

Huoh, tulipas haikea olo... ja ikävä  -  Kreikkaa, reissutunnelmaa, lomaa.

Ikävä jopa tyttöjä  ♥ Onko pakko käydä töissä...?!

maanantaifiiliksissä,