Artikkelissa kysymme, millaisia metanarratiivisia transformaalisen oppimisen havaintoja voimme tu... more Artikkelissa kysymme, millaisia metanarratiivisia transformaalisen oppimisen havaintoja voimme tunnistaa ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoiden tarinoissa. Pohdimme, millaisin tuloksin pystymme ammatillisen opettajankoulutuksen aikana toteuttamiemme kestävän kehityksen teemaopintojen avulla havahduttamaan opiskelijoita pohtimaan antroposeenin aikaa ja sen ylittämistä kohti kestävää tulevaisuutta. Kontekstina tutkimukselle on ammatillinen opettajankoulutus ja sen kestävän kehityksen teemaopinnot. Taustoitamme ilmiötä opettajaidentiteetin rakentumisen aiemmilla tutkimuksilla. Aineiston muodostaa Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa aloittaneiden 29 opiskelijan kirjoittamat tarinat. Tuloksena toteamme, että kestävän kehityksen teemaopintomallilla voitiin tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tarkastella oppilaitoksia ja oppimisympäristöjä uusin, kestävyyttä edistävin silmin ja pystyimme lisäämään heidän kestävyyskompetenssejaan. Metanarratiivi...
Innokkaasti edelläkävijänä! – Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioit... more Innokkaasti edelläkävijänä! – Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita -artikkelikirjan taustalla toimii Parasta osaamista -verkostohanke (2017–2019), jonka yhtenä tehtävänä on kartoittaa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeita sekä edistää niitä. Verkostohankkeessa on mukana kymmenen ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua. Työelämä ja työtehtävät muuttuvat. Muutokset koskevat myös ammatillista koulutusta ja erityisesti ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista ja työskentelyyn liittyviä osaamistarpeita. Muuttuneessa ympäristössä opetus- ja ohjaushenkilöstön on muodostettava uusi käsitys omasta ammatillisesta identiteetistä. Tämä artikkelikirja sisältää 14 artikkelia, jotka kaikki jäsentävät omalta osaltaan uudistuvaa identiteettiä ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaustyössä. Artikkelit on luokiteltu kolmeen eri teemaan: uudistuvaan opettajuuteen, osaamisperusteinen ammatillinen koulutus, työelämä oppimisympäristönä. Artikkelien kirjoittajat ovat kokeneita ammatillisen koulutuksen opettajia, opettajien kouluttajia, asiantuntijoita ja tutkijoita
Distance learning is rapidly gaining ground globally. In this case study, we focused on professio... more Distance learning is rapidly gaining ground globally. In this case study, we focused on professional (vocational) teacher education (PTE) student online activity in a blended learning context. We applied learning analytics (LA) to identify students’ (n = 19) online study patterns. Our key interest was in determining when and what kinds of online activity and behavior PTE students engage in during their studies. We applied quantitative content analysis to analyze the students’ behavior. Moodle’s event log enabled us to identify active hours and days, variation in use of learning materials, the impact of interventions, and stumbling blocks to student learning in the study unit. Based on our data, educator availability is an essential factor for good student engagement in digital learning environments. Interaction forums are important for PTE students effective learning. Monday and Tuesday afternoons are the most effective times for educators to be available for PTE students. There is ...
Encyclopedia of the UN Sustainable Development Goals, 2021
Shared value is a sustainable model for production, consumption, and exchange so that all the act... more Shared value is a sustainable model for production, consumption, and exchange so that all the actors in the value cycle benefit environmentally, socially, and economically.
The polytechnics have been a part of the Finnish education for about 10 years. During these years... more The polytechnics have been a part of the Finnish education for about 10 years. During these years they have tried to find an own profile as educational institutions. The community of teachers has also changed. It has become more pluralistic. The purpose of this research is to bring up the theme of collective identity: how the personnel in one polytechnic have succeeded in finding a feeling of belonging together. The research data is collected by a qualitative e-mail interview sent to a sample of 60 members of the personnel, a sample chosen by using the critical incident strategy. They represent all of the personnel. The data was analysed by argumentative and rhetoric analyses. After that the answers were combined to narrative stories. Then eight other persons were asked to member-check the stories by using the terms of rhetoric analysis. There are different ways to have a collective identity. Units play a big role. There are situations when one must or one wants to be the representative of the whole polytechnic. The use of the word 'us' is dependent on the situation. It is also dependent on the person with whom one is speaking. For most of the personnel to become `us` is something worth struggling for. The matters preventing one of becoming us are felt to be far from oneself and one cannot do anything to change them. In spite of the will of the polytechnic leaders to empower them, the personnel feel that they have no power and they have become alienated. There seems to be a need for a deeper discussion about the concepts "empowerment" and "alienation". The possibilities and reasons for these two things are also worth careful consideration. The main sorurces used:
Reform of vocational upper secondary education changed the tasks of education providers, working ... more Reform of vocational upper secondary education changed the tasks of education providers, working life, teachers and students. For teachers there were some training available before reform, but also the new roles and tasks for students should be paid more attention to. In this qualitative research we ask a) what kind of things are connected with students´ positive learning experiences and b) what kind of expectations students have for vocational teachers to have positive learning experiences in their everyday vocational studies. The data consists of texts (n = 31) written by first-year vocational education students. The data were analyzed by qualitative content analysis. According to the results the positive learning experiences were made of authenticity, collaboration, guidance and tailor-made way of learning. Students expected vocational teachers to be experts in subject matter knowledge as well as teaching. Our conclusion is that the core of positive learning experiences is the dy...
Tamara: The Journal of Critical Organization Inquiry, 2009
The first seminar as a PhD student: it was the first impression for me of the way to become a res... more The first seminar as a PhD student: it was the first impression for me of the way to become a researcher. The roles taken during the research process formed my identity in many ways: sometimes I was like a tourist, sometimes a spy, a missionary or a prisoner. All the roles taken during the research process formed the identity in one way or another. Some roles are of more a social origin, some are more individualistic. In this article it is revealed how the roles can form the identity growth process while conducting a study. The research question in this article is: how do the different roles taken during the research process reflect on the researcher's identity growth? The data consists of textual material on the research process. The content analysis is used as an analysis method. This article aims to contribute to the discussion about whether the formation of identity is of a social or of an individual origin.
Millainen on kollektiivinen identiteetti toiminnaltaan hajautetun ammattikorkeakoulun työyhteisös... more Millainen on kollektiivinen identiteetti toiminnaltaan hajautetun ammattikorkeakoulun työyhteisössä? Ketkä ovat ”meitä”? Artikkelin tutkimuskohteena on Satakunnan ammattikorkeakoulu. Taustana on kolme kollektiivisen identiteetin näkökulmaa: Manuel Castellsin identiteettipoliittinen tarkastelu, George Herbert Meadin symbolinen interaktionismi ja Albert Banduran sosiokognitiivinen teoria.
International Journal for Research in Vocational Education and Training, 2019
Context: In Finland, vocational education has been competence-based and learner-orientated since ... more Context: In Finland, vocational education has been competence-based and learner-orientated since the beginning of 2018. Teachers’ work has changed because there is a need to pay more attention to students and their specific personal needs. Learning processes are planned individually and more learning options are offered in the workplace.Approach: In this article we ask the following: What kind of teachers’ competencies can be identified in Finland? The metadata comprises twelve recent pieces of research on teachers’ competencies in the field of Vocational Education and Training (VET) in Finland. We apply data-driven content analysis.Findings: According to our results, the work of vocational teachers included 53 separate skills comprising seven categories of competencies and three main categories of scholarships as follows: Scholarship in teaching and learning relating to pedagogy, guidance and counselling, and interaction, Scholarship in authentic learning and development referring ...
Tutkimme palkkatyön merkityksellisyyttä ammatillisessa koulutuksessa, jossa toteutettiin kokonais... more Tutkimme palkkatyön merkityksellisyyttä ammatillisessa koulutuksessa, jossa toteutettiin kokonaisvaltainen uudistus vuonna 2018. Kysymme, mitkä tekijät ovat yhteydessä merkityksellisyyden kokemuksiin opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä ja mitkä tekijät estävät merkityksellisyyden kokemusten muodostumista. Tutkimusaineistona on opetus- ja ohjaushenkilöstön kirjoitukset (n=20), joita analysoimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulostemme mukaan merkitykselliseksi koetun palkkatyön keskeinen tekijä on kokemus omannäköisesti toteutuvasta työstä, joka liittyy rakentavasti osaksi työyhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa. Merkityksellisyyden kokemusta estävät sosiaaliset ongelmat kuten kokemukset yhteenkuulumattomuudesta ja irrallisuudesta sekä rakenteelliset ongelmat kuten kiire ja työn johtamisen laatu. Niin ikään kokemus omasta riittämättömyydestä ja heikosta työn hallinnasta vähentää työn merkityksellisyyttä. Johtopäätöksenämme on, että työn merkityksellisyyden kokemusta säil...
Artikkelissa kysymme, millaisia metanarratiivisia transformaalisen oppimisen havaintoja voimme tu... more Artikkelissa kysymme, millaisia metanarratiivisia transformaalisen oppimisen havaintoja voimme tunnistaa ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoiden tarinoissa. Pohdimme, millaisin tuloksin pystymme ammatillisen opettajankoulutuksen aikana toteuttamiemme kestävän kehityksen teemaopintojen avulla havahduttamaan opiskelijoita pohtimaan antroposeenin aikaa ja sen ylittämistä kohti kestävää tulevaisuutta. Kontekstina tutkimukselle on ammatillinen opettajankoulutus ja sen kestävän kehityksen teemaopinnot. Taustoitamme ilmiötä opettajaidentiteetin rakentumisen aiemmilla tutkimuksilla. Aineiston muodostaa Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa aloittaneiden 29 opiskelijan kirjoittamat tarinat. Tuloksena toteamme, että kestävän kehityksen teemaopintomallilla voitiin tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tarkastella oppilaitoksia ja oppimisympäristöjä uusin, kestävyyttä edistävin silmin ja pystyimme lisäämään heidän kestävyyskompetenssejaan. Metanarratiivi...
Innokkaasti edelläkävijänä! – Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioit... more Innokkaasti edelläkävijänä! – Kohti opetus- ja ohjaushenkilöstön uudistuvia identiteettipositioita -artikkelikirjan taustalla toimii Parasta osaamista -verkostohanke (2017–2019), jonka yhtenä tehtävänä on kartoittaa ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeita sekä edistää niitä. Verkostohankkeessa on mukana kymmenen ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua. Työelämä ja työtehtävät muuttuvat. Muutokset koskevat myös ammatillista koulutusta ja erityisesti ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista ja työskentelyyn liittyviä osaamistarpeita. Muuttuneessa ympäristössä opetus- ja ohjaushenkilöstön on muodostettava uusi käsitys omasta ammatillisesta identiteetistä. Tämä artikkelikirja sisältää 14 artikkelia, jotka kaikki jäsentävät omalta osaltaan uudistuvaa identiteettiä ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaustyössä. Artikkelit on luokiteltu kolmeen eri teemaan: uudistuvaan opettajuuteen, osaamisperusteinen ammatillinen koulutus, työelämä oppimisympäristönä. Artikkelien kirjoittajat ovat kokeneita ammatillisen koulutuksen opettajia, opettajien kouluttajia, asiantuntijoita ja tutkijoita
Distance learning is rapidly gaining ground globally. In this case study, we focused on professio... more Distance learning is rapidly gaining ground globally. In this case study, we focused on professional (vocational) teacher education (PTE) student online activity in a blended learning context. We applied learning analytics (LA) to identify students’ (n = 19) online study patterns. Our key interest was in determining when and what kinds of online activity and behavior PTE students engage in during their studies. We applied quantitative content analysis to analyze the students’ behavior. Moodle’s event log enabled us to identify active hours and days, variation in use of learning materials, the impact of interventions, and stumbling blocks to student learning in the study unit. Based on our data, educator availability is an essential factor for good student engagement in digital learning environments. Interaction forums are important for PTE students effective learning. Monday and Tuesday afternoons are the most effective times for educators to be available for PTE students. There is ...
Encyclopedia of the UN Sustainable Development Goals, 2021
Shared value is a sustainable model for production, consumption, and exchange so that all the act... more Shared value is a sustainable model for production, consumption, and exchange so that all the actors in the value cycle benefit environmentally, socially, and economically.
The polytechnics have been a part of the Finnish education for about 10 years. During these years... more The polytechnics have been a part of the Finnish education for about 10 years. During these years they have tried to find an own profile as educational institutions. The community of teachers has also changed. It has become more pluralistic. The purpose of this research is to bring up the theme of collective identity: how the personnel in one polytechnic have succeeded in finding a feeling of belonging together. The research data is collected by a qualitative e-mail interview sent to a sample of 60 members of the personnel, a sample chosen by using the critical incident strategy. They represent all of the personnel. The data was analysed by argumentative and rhetoric analyses. After that the answers were combined to narrative stories. Then eight other persons were asked to member-check the stories by using the terms of rhetoric analysis. There are different ways to have a collective identity. Units play a big role. There are situations when one must or one wants to be the representative of the whole polytechnic. The use of the word 'us' is dependent on the situation. It is also dependent on the person with whom one is speaking. For most of the personnel to become `us` is something worth struggling for. The matters preventing one of becoming us are felt to be far from oneself and one cannot do anything to change them. In spite of the will of the polytechnic leaders to empower them, the personnel feel that they have no power and they have become alienated. There seems to be a need for a deeper discussion about the concepts "empowerment" and "alienation". The possibilities and reasons for these two things are also worth careful consideration. The main sorurces used:
Reform of vocational upper secondary education changed the tasks of education providers, working ... more Reform of vocational upper secondary education changed the tasks of education providers, working life, teachers and students. For teachers there were some training available before reform, but also the new roles and tasks for students should be paid more attention to. In this qualitative research we ask a) what kind of things are connected with students´ positive learning experiences and b) what kind of expectations students have for vocational teachers to have positive learning experiences in their everyday vocational studies. The data consists of texts (n = 31) written by first-year vocational education students. The data were analyzed by qualitative content analysis. According to the results the positive learning experiences were made of authenticity, collaboration, guidance and tailor-made way of learning. Students expected vocational teachers to be experts in subject matter knowledge as well as teaching. Our conclusion is that the core of positive learning experiences is the dy...
Tamara: The Journal of Critical Organization Inquiry, 2009
The first seminar as a PhD student: it was the first impression for me of the way to become a res... more The first seminar as a PhD student: it was the first impression for me of the way to become a researcher. The roles taken during the research process formed my identity in many ways: sometimes I was like a tourist, sometimes a spy, a missionary or a prisoner. All the roles taken during the research process formed the identity in one way or another. Some roles are of more a social origin, some are more individualistic. In this article it is revealed how the roles can form the identity growth process while conducting a study. The research question in this article is: how do the different roles taken during the research process reflect on the researcher's identity growth? The data consists of textual material on the research process. The content analysis is used as an analysis method. This article aims to contribute to the discussion about whether the formation of identity is of a social or of an individual origin.
Millainen on kollektiivinen identiteetti toiminnaltaan hajautetun ammattikorkeakoulun työyhteisös... more Millainen on kollektiivinen identiteetti toiminnaltaan hajautetun ammattikorkeakoulun työyhteisössä? Ketkä ovat ”meitä”? Artikkelin tutkimuskohteena on Satakunnan ammattikorkeakoulu. Taustana on kolme kollektiivisen identiteetin näkökulmaa: Manuel Castellsin identiteettipoliittinen tarkastelu, George Herbert Meadin symbolinen interaktionismi ja Albert Banduran sosiokognitiivinen teoria.
International Journal for Research in Vocational Education and Training, 2019
Context: In Finland, vocational education has been competence-based and learner-orientated since ... more Context: In Finland, vocational education has been competence-based and learner-orientated since the beginning of 2018. Teachers’ work has changed because there is a need to pay more attention to students and their specific personal needs. Learning processes are planned individually and more learning options are offered in the workplace.Approach: In this article we ask the following: What kind of teachers’ competencies can be identified in Finland? The metadata comprises twelve recent pieces of research on teachers’ competencies in the field of Vocational Education and Training (VET) in Finland. We apply data-driven content analysis.Findings: According to our results, the work of vocational teachers included 53 separate skills comprising seven categories of competencies and three main categories of scholarships as follows: Scholarship in teaching and learning relating to pedagogy, guidance and counselling, and interaction, Scholarship in authentic learning and development referring ...
Tutkimme palkkatyön merkityksellisyyttä ammatillisessa koulutuksessa, jossa toteutettiin kokonais... more Tutkimme palkkatyön merkityksellisyyttä ammatillisessa koulutuksessa, jossa toteutettiin kokonaisvaltainen uudistus vuonna 2018. Kysymme, mitkä tekijät ovat yhteydessä merkityksellisyyden kokemuksiin opetus- ja ohjaushenkilöstön työssä ja mitkä tekijät estävät merkityksellisyyden kokemusten muodostumista. Tutkimusaineistona on opetus- ja ohjaushenkilöstön kirjoitukset (n=20), joita analysoimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulostemme mukaan merkitykselliseksi koetun palkkatyön keskeinen tekijä on kokemus omannäköisesti toteutuvasta työstä, joka liittyy rakentavasti osaksi työyhteisöä ja ympäröivää yhteiskuntaa. Merkityksellisyyden kokemusta estävät sosiaaliset ongelmat kuten kokemukset yhteenkuulumattomuudesta ja irrallisuudesta sekä rakenteelliset ongelmat kuten kiire ja työn johtamisen laatu. Niin ikään kokemus omasta riittämättömyydestä ja heikosta työn hallinnasta vähentää työn merkityksellisyyttä. Johtopäätöksenämme on, että työn merkityksellisyyden kokemusta säil...
Uploads
Papers by Annukka Tapani