Erstveröffentlichung unter dem Titel „Futuristista piirteistä Kaija Saariahon estetiikassa“, in: ... more Erstveröffentlichung unter dem Titel „Futuristista piirteistä Kaija Saariahon estetiikassa“, in: Anne Sivuoja-Gunaratnam (Herausgeberin): Elektronisia unelmia. Kirjoituksia Kaija Saariahon musiikista [Elektronische Träume. Beiträge zur Musik Kaija Saariahos], Helsinki 2005, 23–48. Abdruck mit freundlicher Genehmigung der Autorin und Yliopistopaino, Helsinki. Aus dem Finnischen übersetzt von Jürgen Matthies.
This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-g... more This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-garde. It theorises the concept of musical experimentalism, clarifies the confusion between the concepts of avant-garde and modernism in music research, and locates the most important manifestos in reference to the idea of musical experimentalism. The main finding of the study is that musical experimentalism is a radical ethos concerning the making of music: aside from working as a musical technique, it can also serve as a way to be in the world and a way to change society. The research examines, among other things, contemporary classical music, electronic music, sound art, noise and free improvisation. The salient material of the study comprises manifestos written by well-known avant-garde and experimental composers such as Edgard Varèse (1883–1965), John Cage (1912–1992) and Pauline Oliveros (1932–). The material also consists of writings by R. Murray Schafer (1933–) and Hildegard Westerkamp (1946–), both representing the field of acoustic ecology. Few previous studies have explored some of the manifestos underlying the idea of musical experimentalism in this study such as the writings of composers Frederik Rzewski (1938–) and Cornelius Cardew (1936–1981). The material also includes manifestos by artists from different domains of art, such as texts by the Italian futurist painter Luigi Russolo (1883–1947), the Russian futurist auteur Dziga Vertov (1896–1954) and the American beat writer William S. Burroughs (1914–1997). This research is based on avant-garde theory (e.g. Bürger 2006 [1974], Ziarek 2001, Calinescu 1987; Huyssen 1986; Poggioli 1968 [1962]) and experimental music studies (e.g. Demers 2010; Saunders 2009; Hegarty 2007; Attali 2006 [1977]; Nyman 1999 [1974]; Mauceri 1997). The research builds the theory of musical experimentalism from the viewpoint of Martin Heidegger’s (e.g. 2010 [1929]; 2007 [1962/1988]; 2000 [1927]; 1998 [1935/1936]) and Herbert Marcuse’s (2011 [1977]; 1969) philosophies using Heidegger’s concepts of ‘being-in-the-world’, ‘uncanny’ and ‘nothingness’, and Marcuse’s concepts of ‘aesthetic ethos’ and ‘counter-societal experience’. The study also considers the idea of experimentalism from the viewpoint of etymology, phenomenological philosophy, transcendentalism and anarchism. The research presents an interpretation of the ethos of musical experimentalism as a mode of musical and cultural subversion. It argues that musical experimentalism does not operate within conventional musical laws, theories, preconditions or definitions, but is based on the idea that music can happen anywhere at anytime. The ethos of musical experimentalism requires openness to the world and acceptance of the indeterminate essence of reality. Musical experimentalism depends on the instability of being and aims to radicalise experience through seeing, hearing and understanding reality in a new way. Musical experimentalism questions the accepted reality and replaces it with a new, artistically formulated reality. In this way, musical experimentalism is also radically political in that it aims not just to subvert musical experience, but also the experience of reality. In other words, musical experimentalism aims to change the world by changing individuals; not only the laws of music, but also cultural values are to be questioned.
The concept of the musical avant-garde has been defined in many different and even conflicting wa... more The concept of the musical avant-garde has been defined in many different and even conflicting ways in the critical discourses of new music, musical modernism and the avant-garde. In my presentation, I approach the question of the musical avant-garde from the perspective of experimental music, especially through the concept of musical experimentalism. My starting point here is the two-part division of the musical avant-garde: modernism and experimentalism (Nyman 1999 [1974]; Born 1995). I examine this division on the basis of Peter Bürger's Theory of the Avant-garde (1984). In his theory of the avant-garde Bürger argues that avant-garde art protests against the autonomous status of art which is manifested in the separation of art from the praxis of life. From the Bürgerian point of view, avant-garde art rebels against the idea of ̳art as an institution‘, a concept by which Bürger means both the productive and distributive apparatus (museums, concert institutions and so on) and t...
Music in the cultural exchange from Finland to the United States between 1949 and 1969: education... more Music in the cultural exchange from Finland to the United States between 1949 and 1969: educational travels, their sponsors and goals This article explores the educational travels of Finnish musicians from Finland to the United States during the first decades of the Cold War. The aim of the article is to identify the musicians who undertook the travels and to examine their organizers and goals. The focus is on educational and cultural exchange that was sponsored by private and governmental American organizations, and con- trolled by the State Department. The article argues that the travels undertaken by Finnish musicians were significantly linked to the wider cultural program of the United States during the Cold War era, the key purposes of which were to fight the anti-American propaganda of the Soviet Union, and to promote posi- tive images of American culture and society through a mixture of diplomacy and propaganda. The article suggests that the amount of exchange activities betw...
Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä -konsertin käsiohjelma ja juliste. Konsertti järjest... more Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä -konsertin käsiohjelma ja juliste. Konsertti järjestettiin elokuvateatteri Orionissa Helsingissä 17.11.2018. Handout and poster for Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä concert organized in the movie theater Orion in Helsinki on 17th November 2018.
Työskentelyäni määrittää dokumentaristinen asenne. Olen taiteilijana tarkkailija ja keräilijä. Ha... more Työskentelyäni määrittää dokumentaristinen asenne. Olen taiteilijana tarkkailija ja keräilijä. Haluan katsoa tarkasti, yhä uudelleen, sitä mikä on usein ylenkatsottua ja mitä pidetään merkityksettömänä, tutkia esineiden kömpelyyttä ja heikkoutta, niiden olemassaolon manifestoitumista. Kuluneet, käyttämättömät, löydetyt ja uneksitut esineet. Teollisesti valmistetut lemmikkieläinten lelut, rekkojen sisustuselementit, new age-kauppojen parantavat kristallit, käsityöläisten valmistamien esineiden virtuoosisuus. Teoksia tehdessäni en ajattele niinkään luovani jotain vaan tekeväni näkyväksi, saattavani materiaaleja ja fragmentteja yhteen. Teokseni tulevat usein valmiiksi vasta näyttelytilassa dialogissa tilan arkkitehtuurin ja sen yksityiskohtien kanssa. Lattian kallistuma, valon suunta, oudosti asennettu ilmastointiputki ja seinässä oleva tahra asettuvat keskustelukumppaneiksi teosteni esineistölle. Installointi on prosessi, joka tapahtuu katsojan tavoittamattomissa, ja valmiin näyttelyn voi halutessaan nähdä tuon tapahtuman dokumentaationa. Näyttelyissäni operoi jonkinlainen runon logiikkaa muistuttava sisäinen ajattelu. Esineet, sanat ja yritykset kurottautua kohti jäävät vajavaisiksi. Pohdin, miten teksti tai kieli kääntyy fyysiseksi kappaleeksi. Millaiseksi kuvittelen esineen, miten se kommunikoi ja muovautuu jonkun toisen mielessä? Mihin hän keskittyy, mitä hän jättää huomioimatta? Kuinka esine puristuu esiin kielestä? Viime aikoina työskentelyni tapahtumallinen ulottuvuus on alkanut korostua samalla kun teokset itsessään ovat saaneet aineettomampia muotoja. Teoksen lähtökohtana voi materiaalin sijaan olla ele, tila tai kesto. Olen keskittynyt ääneen ja tekstiin, esimerkiksi soittanut elektronista musiikkia. Huomaan työskentelyni avautuvan näyttelyiden tekemisestä kohti jotain vapaampaa ja ennalta määrittelemättömämpää. Raja teoksen ja maailman, oman ja muiden äänten välillä, on alkanut sulaa. Haluan altistaa työskentelyni toisten olentojen läsnäololle, ajattelulle ja havainnoille. ■ M I K KO K U O R I N K I (s. 1977 Rovaniemellä) aloitti taiteellisen toimintansa 15-vuotiaana julkaisemalla pienlehtiä ja musiikkia. Nykyään Helsingissä asuva Kuorinki toimii pääasiallisesti kuvataiteen kontekstissa valmistamalla esineistä ja teksteistä koostuvia installaatioita, näyttelykokonaisuuksia ja julkaisuja.
Musiikki ja luonto: Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella, 2019
The article presents the idea of "avant-garde ecology" in the writings and compositions of Jacque... more The article presents the idea of "avant-garde ecology" in the writings and compositions of Jacques Attali, R. Murray Schafer and Pauline Oliveros
Erstveröffentlichung unter dem Titel „Futuristista piirteistä Kaija Saariahon estetiikassa“, in: ... more Erstveröffentlichung unter dem Titel „Futuristista piirteistä Kaija Saariahon estetiikassa“, in: Anne Sivuoja-Gunaratnam (Herausgeberin): Elektronisia unelmia. Kirjoituksia Kaija Saariahon musiikista [Elektronische Träume. Beiträge zur Musik Kaija Saariahos], Helsinki 2005, 23–48. Abdruck mit freundlicher Genehmigung der Autorin und Yliopistopaino, Helsinki. Aus dem Finnischen übersetzt von Jürgen Matthies.
This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-g... more This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-garde. It theorises the concept of musical experimentalism, clarifies the confusion between the concepts of avant-garde and modernism in music research, and locates the most important manifestos in reference to the idea of musical experimentalism. The main finding of the study is that musical experimentalism is a radical ethos concerning the making of music: aside from working as a musical technique, it can also serve as a way to be in the world and a way to change society. The research examines, among other things, contemporary classical music, electronic music, sound art, noise and free improvisation. The salient material of the study comprises manifestos written by well-known avant-garde and experimental composers such as Edgard Varèse (1883–1965), John Cage (1912–1992) and Pauline Oliveros (1932–). The material also consists of writings by R. Murray Schafer (1933–) and Hildegard Westerkamp (1946–), both representing the field of acoustic ecology. Few previous studies have explored some of the manifestos underlying the idea of musical experimentalism in this study such as the writings of composers Frederik Rzewski (1938–) and Cornelius Cardew (1936–1981). The material also includes manifestos by artists from different domains of art, such as texts by the Italian futurist painter Luigi Russolo (1883–1947), the Russian futurist auteur Dziga Vertov (1896–1954) and the American beat writer William S. Burroughs (1914–1997). This research is based on avant-garde theory (e.g. Bürger 2006 [1974], Ziarek 2001, Calinescu 1987; Huyssen 1986; Poggioli 1968 [1962]) and experimental music studies (e.g. Demers 2010; Saunders 2009; Hegarty 2007; Attali 2006 [1977]; Nyman 1999 [1974]; Mauceri 1997). The research builds the theory of musical experimentalism from the viewpoint of Martin Heidegger’s (e.g. 2010 [1929]; 2007 [1962/1988]; 2000 [1927]; 1998 [1935/1936]) and Herbert Marcuse’s (2011 [1977]; 1969) philosophies using Heidegger’s concepts of ‘being-in-the-world’, ‘uncanny’ and ‘nothingness’, and Marcuse’s concepts of ‘aesthetic ethos’ and ‘counter-societal experience’. The study also considers the idea of experimentalism from the viewpoint of etymology, phenomenological philosophy, transcendentalism and anarchism. The research presents an interpretation of the ethos of musical experimentalism as a mode of musical and cultural subversion. It argues that musical experimentalism does not operate within conventional musical laws, theories, preconditions or definitions, but is based on the idea that music can happen anywhere at anytime. The ethos of musical experimentalism requires openness to the world and acceptance of the indeterminate essence of reality. Musical experimentalism depends on the instability of being and aims to radicalise experience through seeing, hearing and understanding reality in a new way. Musical experimentalism questions the accepted reality and replaces it with a new, artistically formulated reality. In this way, musical experimentalism is also radically political in that it aims not just to subvert musical experience, but also the experience of reality. In other words, musical experimentalism aims to change the world by changing individuals; not only the laws of music, but also cultural values are to be questioned.
The concept of the musical avant-garde has been defined in many different and even conflicting wa... more The concept of the musical avant-garde has been defined in many different and even conflicting ways in the critical discourses of new music, musical modernism and the avant-garde. In my presentation, I approach the question of the musical avant-garde from the perspective of experimental music, especially through the concept of musical experimentalism. My starting point here is the two-part division of the musical avant-garde: modernism and experimentalism (Nyman 1999 [1974]; Born 1995). I examine this division on the basis of Peter Bürger's Theory of the Avant-garde (1984). In his theory of the avant-garde Bürger argues that avant-garde art protests against the autonomous status of art which is manifested in the separation of art from the praxis of life. From the Bürgerian point of view, avant-garde art rebels against the idea of ̳art as an institution‘, a concept by which Bürger means both the productive and distributive apparatus (museums, concert institutions and so on) and t...
Music in the cultural exchange from Finland to the United States between 1949 and 1969: education... more Music in the cultural exchange from Finland to the United States between 1949 and 1969: educational travels, their sponsors and goals This article explores the educational travels of Finnish musicians from Finland to the United States during the first decades of the Cold War. The aim of the article is to identify the musicians who undertook the travels and to examine their organizers and goals. The focus is on educational and cultural exchange that was sponsored by private and governmental American organizations, and con- trolled by the State Department. The article argues that the travels undertaken by Finnish musicians were significantly linked to the wider cultural program of the United States during the Cold War era, the key purposes of which were to fight the anti-American propaganda of the Soviet Union, and to promote posi- tive images of American culture and society through a mixture of diplomacy and propaganda. The article suggests that the amount of exchange activities betw...
Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä -konsertin käsiohjelma ja juliste. Konsertti järjest... more Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä -konsertin käsiohjelma ja juliste. Konsertti järjestettiin elokuvateatteri Orionissa Helsingissä 17.11.2018. Handout and poster for Perspectives '18 - sähkömusiikkia HYYssä concert organized in the movie theater Orion in Helsinki on 17th November 2018.
Työskentelyäni määrittää dokumentaristinen asenne. Olen taiteilijana tarkkailija ja keräilijä. Ha... more Työskentelyäni määrittää dokumentaristinen asenne. Olen taiteilijana tarkkailija ja keräilijä. Haluan katsoa tarkasti, yhä uudelleen, sitä mikä on usein ylenkatsottua ja mitä pidetään merkityksettömänä, tutkia esineiden kömpelyyttä ja heikkoutta, niiden olemassaolon manifestoitumista. Kuluneet, käyttämättömät, löydetyt ja uneksitut esineet. Teollisesti valmistetut lemmikkieläinten lelut, rekkojen sisustuselementit, new age-kauppojen parantavat kristallit, käsityöläisten valmistamien esineiden virtuoosisuus. Teoksia tehdessäni en ajattele niinkään luovani jotain vaan tekeväni näkyväksi, saattavani materiaaleja ja fragmentteja yhteen. Teokseni tulevat usein valmiiksi vasta näyttelytilassa dialogissa tilan arkkitehtuurin ja sen yksityiskohtien kanssa. Lattian kallistuma, valon suunta, oudosti asennettu ilmastointiputki ja seinässä oleva tahra asettuvat keskustelukumppaneiksi teosteni esineistölle. Installointi on prosessi, joka tapahtuu katsojan tavoittamattomissa, ja valmiin näyttelyn voi halutessaan nähdä tuon tapahtuman dokumentaationa. Näyttelyissäni operoi jonkinlainen runon logiikkaa muistuttava sisäinen ajattelu. Esineet, sanat ja yritykset kurottautua kohti jäävät vajavaisiksi. Pohdin, miten teksti tai kieli kääntyy fyysiseksi kappaleeksi. Millaiseksi kuvittelen esineen, miten se kommunikoi ja muovautuu jonkun toisen mielessä? Mihin hän keskittyy, mitä hän jättää huomioimatta? Kuinka esine puristuu esiin kielestä? Viime aikoina työskentelyni tapahtumallinen ulottuvuus on alkanut korostua samalla kun teokset itsessään ovat saaneet aineettomampia muotoja. Teoksen lähtökohtana voi materiaalin sijaan olla ele, tila tai kesto. Olen keskittynyt ääneen ja tekstiin, esimerkiksi soittanut elektronista musiikkia. Huomaan työskentelyni avautuvan näyttelyiden tekemisestä kohti jotain vapaampaa ja ennalta määrittelemättömämpää. Raja teoksen ja maailman, oman ja muiden äänten välillä, on alkanut sulaa. Haluan altistaa työskentelyni toisten olentojen läsnäololle, ajattelulle ja havainnoille. ■ M I K KO K U O R I N K I (s. 1977 Rovaniemellä) aloitti taiteellisen toimintansa 15-vuotiaana julkaisemalla pienlehtiä ja musiikkia. Nykyään Helsingissä asuva Kuorinki toimii pääasiallisesti kuvataiteen kontekstissa valmistamalla esineistä ja teksteistä koostuvia installaatioita, näyttelykokonaisuuksia ja julkaisuja.
Musiikki ja luonto: Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella, 2019
The article presents the idea of "avant-garde ecology" in the writings and compositions of Jacque... more The article presents the idea of "avant-garde ecology" in the writings and compositions of Jacques Attali, R. Murray Schafer and Pauline Oliveros
Esipuhe Luigi Russolon teoksen L'arte dei rumori suomenkieliseen käännökseen. /Forewords to the F... more Esipuhe Luigi Russolon teoksen L'arte dei rumori suomenkieliseen käännökseen. /Forewords to the Finnish translation Hälyjen taide of Luigi Russolo's L'arte dei rumori.
Han är sprängfylld av sina intryck och vet ännu inte vad de skall bli när de ordnat sig. En symfo... more Han är sprängfylld av sina intryck och vet ännu inte vad de skall bli när de ordnat sig. En symfoni om New York, om livet i New York, föresvävar honom. Han känner på sig att hans gamla begrepp rubbats. −Jag reste ut i den tron att jag var en modern komponist och kommer igen med förvissningen att jag är hopplöst gammalmodig, säger han. Amerikansk musik har gått helt andra vägar än europeisk, den har direkt byggt vidare på det djärva 20-talet, målmedvetet arbetat vidare. Den gör ett intryck av mognad mitt i experimenten.
This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-g... more This research studies the concept of musical experimentalism in the manifestos of musical avant-garde. It theorises the concept of musical experimentalism, clarifies the confusion between the concepts of avant-garde and modernism in music research, and locates the most important manifestos in reference to the idea of musical experimentalism.
The main finding of the study is that musical experimentalism is a radical ethos concerning the making of music: aside from working as a musical technique, it can also serve as a way to be in the world and a way to change society.
The research examines, among other things, contemporary classical music, electronic music, sound art, noise and free improvisation. The salient material of the study comprises manifestos written by well-known avant-garde and experimental composers such as Edgard Varèse (1883–1965), John Cage (1912–1992) and Pauline Oliveros (1932–). The material also consists of writings by R. Murray Schafer (1933–) and Hildegard Westerkamp (1946–), both representing the field of acoustic ecology.
Few previous studies have explored some of the manifestos underlying the idea of musical experimentalism in this study such as the writings of composers Frederik Rzewski (1938–) and Cornelius Cardew (1936–1981). The material also includes manifestos by artists from different domains of art, such as texts by the Italian futurist painter Luigi Russolo (1883–1947), the Russian futurist auteur Dziga Vertov (1896–1954) and the American beat writer William S. Burroughs (1914–1997).
This research is based on avant-garde theory (e.g. Bürger 2006 [1974], Ziarek 2001, Calinescu 1987; Huyssen 1986; Poggioli 1968 [1962]) and experimental music studies (e.g. Demers 2010; Saunders 2009; Hegarty 2007; Attali 2006 [1977]; Nyman 1999 [1974]; Mauceri 1997). The research builds the theory of musical experimentalism from the viewpoint of Martin Heidegger’s (e.g. 2010 [1929]; 2007 [1962/1988]; 2000 [1927]; 1998 [1935/1936]) and Herbert Marcuse’s (2011 [1977]; 1969) philosophies using Heidegger’s concepts of ‘being-in-the-world’, ‘uncanny’ and ‘nothingness’, and Marcuse’s concepts of ‘aesthetic ethos’ and ‘counter-societal experience’. The study also considers the idea of experimentalism from the viewpoint of etymology, phenomenological philosophy, transcendentalism and anarchism.
The research presents an interpretation of the ethos of musical experimentalism as a mode of musical and cultural subversion. It argues that musical experimentalism does not operate within conventional musical laws, theories, preconditions or definitions, but is based on the idea that music can happen anywhere at anytime.
The ethos of musical experimentalism requires openness to the world and acceptance of the indeterminate essence of reality. Musical experimentalism depends on the instability of being and aims to radicalise experience through seeing, hearing and understanding reality in a new way. Musical experimentalism questions the accepted reality and replaces it with a new, artistically formulated reality. In this way, musical experimentalism is also radically political in that it aims not just to subvert musical experience, but also the experience of reality. In other words, musical experimentalism aims to change the world by changing individuals; not only the laws of music, but also cultural values are to be questioned.
Eräänä huhtikuisena yönä päädyin Kampin bussiterminaaliin. Heti sisälle astuttuani havaitsin, eä... more Eräänä huhtikuisena yönä päädyin Kampin bussiterminaaliin. Heti sisälle astuttuani havaitsin, eä aina ennen hiljainen, vain muutaman satunnaisen kulkijan pisamoima tila, kaikui kauaaltaan "klassista" musiikkia.
Musiikki ja merkityksenanto. Juhlakirja Susanna Välimäelle, 2020
Musiikki ja merkityksenanto (Tutkimusyhdistys Suoni ry 2020) on juhlakirja musiikintutkija ja Hel... more Musiikki ja merkityksenanto (Tutkimusyhdistys Suoni ry 2020) on juhlakirja musiikintutkija ja Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen apulaisprofessori Susanna Välimäelle. Susanna Välimäki on monipuolinen kulttuurivaikuttaja ja palkittu opettaja, joka on julkaissut useita teoksia musiikintutkimuksen alalta.
Juhlakirjan ovat kirjoittaneet Susanna Välimäen kollegat, oppilaat ja ystävät. He julkaisevat teksteissään alansa uutta tutkimustietoa ja asettavat aiemmin tunnettuja asioita uusiin kehyksiin. Tekstit käsittelevät Välimäelle läheisiä kiinnostuksenkohteita, kuten musiikin tasa-arvokysymyksiä ja musiikin luontosuhteen, aktivistisen musiikintutkimuksen sekä musiikin historian näkymiä.
Kirjassa aiheita lähestytään uusista näkökulmista ja genrerajoja pelkäämättä. Näin kunnioitetaan Välimäen omaa tyylikirjoa, joka ulottuu vaativista tutkimusteksteistä yleistajuisiin tietokirjoihin, kritiikkiin ja musiikinhistorialliseen keittokirjaan. Lopputuloksena on muskottipähkinällä viimeistelty tekstikokoelma, jossa esseet, humoristiset kirjoitukset ja tutkimusartikkelit vuorottelevat.
Kirjan kirjoittajina ovat Kaj Ahlsved, Nuppu Koivisto, Petri Kuljuntausta, Kimi Kärki, Seija Lappalainen, Maarit Leskelä-Kärki, Markus Mantere, Sini Mononen, Janne Palkisto, Inka Rantakallio, Saijaleena Rantanen, Max Ryynänen, Eero Tarasti, Tanja Tiekso, Samuli Tiikkaja, Juha Torvinen, Heikki Uimonen, Marjaana Virtanen. Kirjan ovat toimittaneet Sini Mononen, Janne Palkisto ja Inka Rantakallio.
Uploads
Papers by Tanja Tiekso
The main finding of the study is that musical experimentalism is a radical ethos concerning the making of music: aside from working as a musical technique, it can also serve as a way to be in the world and a way to change society.
The research examines, among other things, contemporary classical music, electronic music, sound art, noise and free improvisation. The salient material of the study comprises manifestos written by well-known avant-garde and experimental composers such as Edgard Varèse (1883–1965), John Cage (1912–1992) and Pauline Oliveros (1932–). The material also consists of writings by R. Murray Schafer (1933–) and Hildegard Westerkamp (1946–), both representing the field of acoustic ecology.
Few previous studies have explored some of the manifestos underlying the idea of musical experimentalism in this study such as the writings of composers Frederik Rzewski (1938–) and Cornelius Cardew (1936–1981). The material also includes manifestos by artists from different domains of art, such as texts by the Italian futurist painter Luigi Russolo (1883–1947), the Russian futurist auteur Dziga Vertov (1896–1954) and the American beat writer William S. Burroughs (1914–1997).
This research is based on avant-garde theory (e.g. Bürger 2006 [1974], Ziarek 2001, Calinescu 1987; Huyssen 1986; Poggioli 1968 [1962]) and experimental music studies (e.g. Demers 2010; Saunders 2009; Hegarty 2007; Attali 2006 [1977]; Nyman 1999 [1974]; Mauceri 1997). The research builds the theory of musical experimentalism from the viewpoint of Martin Heidegger’s (e.g. 2010 [1929]; 2007 [1962/1988]; 2000 [1927]; 1998 [1935/1936]) and Herbert Marcuse’s (2011 [1977]; 1969) philosophies using Heidegger’s concepts of ‘being-in-the-world’, ‘uncanny’ and ‘nothingness’, and Marcuse’s concepts of ‘aesthetic ethos’ and ‘counter-societal experience’. The study also considers the idea of experimentalism from the viewpoint of etymology, phenomenological philosophy, transcendentalism and anarchism.
The research presents an interpretation of the ethos of musical experimentalism as a mode of musical and cultural subversion. It argues that musical experimentalism does not operate within conventional musical laws, theories, preconditions or definitions, but is based on the idea that music can happen anywhere at anytime.
The ethos of musical experimentalism requires openness to the world and acceptance of the indeterminate essence of reality. Musical experimentalism depends on the instability of being and aims to radicalise experience through seeing, hearing and understanding reality in a new way. Musical experimentalism questions the accepted reality and replaces it with a new, artistically formulated reality. In this way, musical experimentalism is also radically political in that it aims not just to subvert musical experience, but also the experience of reality. In other words, musical experimentalism aims to change the world by changing individuals; not only the laws of music, but also cultural values are to be questioned.
Juhlakirjan ovat kirjoittaneet Susanna Välimäen kollegat, oppilaat ja ystävät. He julkaisevat teksteissään alansa uutta tutkimustietoa ja asettavat aiemmin tunnettuja asioita uusiin kehyksiin. Tekstit käsittelevät Välimäelle läheisiä kiinnostuksenkohteita, kuten musiikin tasa-arvokysymyksiä ja musiikin luontosuhteen, aktivistisen musiikintutkimuksen sekä musiikin historian näkymiä.
Kirjassa aiheita lähestytään uusista näkökulmista ja genrerajoja pelkäämättä. Näin kunnioitetaan Välimäen omaa tyylikirjoa, joka ulottuu vaativista tutkimusteksteistä yleistajuisiin tietokirjoihin, kritiikkiin ja musiikinhistorialliseen keittokirjaan. Lopputuloksena on muskottipähkinällä viimeistelty tekstikokoelma, jossa esseet, humoristiset kirjoitukset ja tutkimusartikkelit vuorottelevat.
Kirjan kirjoittajina ovat Kaj Ahlsved, Nuppu Koivisto, Petri Kuljuntausta, Kimi Kärki, Seija Lappalainen, Maarit Leskelä-Kärki, Markus Mantere, Sini Mononen, Janne Palkisto, Inka Rantakallio, Saijaleena Rantanen, Max Ryynänen, Eero Tarasti, Tanja Tiekso, Samuli Tiikkaja, Juha Torvinen, Heikki Uimonen, Marjaana Virtanen. Kirjan ovat toimittaneet Sini Mononen, Janne Palkisto ja Inka Rantakallio.