
Jussi Silvonen
My main research areas are in Counselling and in History of social sciences. I am interested in socio-cultural theories (Vygotsky line) and in critical psychology. My current empirical research projects are 'Educational transitions, family and social class ' and 'The changing work of school-counsellor in Finland'.
Address: University of Eastern Finland
School of Educational Sciences and Psychology
P.O. Box 111 (Tulliportinkatu 1)
FI-8010 Joensuu
Finland
Address: University of Eastern Finland
School of Educational Sciences and Psychology
P.O. Box 111 (Tulliportinkatu 1)
FI-8010 Joensuu
Finland
less
Related Authors
Matthew Eagleton-Pierce
SOAS University of London
Noel B. Salazar
KU Leuven
Muqtedar Khan
University of Delaware
Alice Mattoni
Università di Bologna
Bill Bowring
Birkbeck College, University of London
Ruth Lawton
Birmingham City University
Steven Pinker
Harvard University
Benjamin Isakhan
Deakin University
Merja Helle
Aalto University
Cirus Rinaldi
Università degli Studi di Palermo
InterestsView All (54)
Uploads
Papers by Jussi Silvonen
- Silvonen, Jussi (2013) Edward Gylling ja Pääoman ensimmäiset suomennokset. Työväentutkimus. Vuosikirja 2013, 16-21
- Silvonen, Jussi (2013) Sata vuotta "Pääomaa" suomeksi. Tieteessä tapahtuu, 31 (5), 31-34.
Käyn esityksessä läpi Työterveyslaitoksella tehdyn Työhön -aktivointiryhmiä koskevan tutkimuksen tuloksia. Tulokset osoittavat, että sosiaalisella tuella voidaan edistää työnhakijoiden aktiivisuutta ja hyvinvointia.
Aktivointi toimii ilman negatiivisia sanktioitakin. (3.4. 2018).
Otan tässä paperissa varsin poleemisesti kantaa Marxin F-teeseihin ja erityisesti Feuerbachin filosofiaan, tarkoituksena uida vastavirtaan Marx-sentrisessä keskustelussa.
Tulkinnat ovat eläneet aika lailla vuosien mittaan, mutta minkä puhuin, sen puhuin. (3.4. 2018)
Enin osa tekstin sisällöstä on julkaistuissa teksteissä, mutta joitakin sitaatteja ja julkaisemattomia kommentteja siitä myös löytyy. Erityisesti Wundtiin liittyen.
Tarkastelen seuraavassa suppeasti J. V. Snellmanin esittämän yliopistokritiikin pääpiirteitä. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset yliopistoartikkelit; Akateemisesta opiskelusta (1840), Yliopiston maine (1845), Ylioppilaan velvollisuuksista (1875), ja Tieteiden järjestelmästä (1856). Tavoitteeni on kahta-lainen: luoda toisaalta maamme korkeakoululaitoksen olennaisten piirteiden ymmärtämiselle välttämätöntä historiallista perspektiiviä, ja toisaalta etsiä samalla teoreettista perustaa kysymykselle yliopisto(opiskelun)-kritiikin luonteesta. Keskeisin mainituista teoksista on epäilemättä 1840 kirjoitettu Akateemisesta opiskelusta. Siinä Snellman muotoilee systemaattisemmin kuin missään muussa teoksessaan näkemyksensä korkeakouluopintojen luonteesta. On kuitenkin korostettava sitä, että tällä näkemyksellä on välitön yhteytensä Snellmanin koko filosofisen aparaatin kehitykseen, eikä sitä voida ymmärtää irrallaan tästä kehityksestä. Erityisesti Oppi valtiosta muodostaa taustan Snellmanin subjekti-käsitteelle. En kuitenkaan pohdi yksityiskohtaisemmin Snellmanin katsomusten yleistä kehitystä, siitä on olemassa runsaasti johdattavia katsauksia. Keskityn ennen muuta tekstiin akateemisesta opiskelusta. Lisäksi esitän joitakin huomautuksia Snellmanin yliopistokäsityksen yhteydestä porvariston kansallisen hegemonian muodostumiseen Suomessa. Tähän liittyy Snellmanin subjekti-käsitteen problematisointiyritys.
Suomennosluonnos Vygotskin luennosta, jossa hän esittää psyykkisen työkalun käsitteen idean.
Tekstin kirjoittamisvuosi korjattu. Vygotskin muistikirjojen toimittajien mukaan kyseessä 1928 pidetyn luennon teksti.
Luonnos Vygotskin 1925 julkaistun tekstin suomennokseksi. Teksti edustaa Vygotskin ajattelun instrumentaalista vaihetta, mutta pitää sisällään jo merkittävän määrän ideoita, jotka ennakoivat kulttuuri-historiallista teoriaa.
Tekstissä on joitakin teesejä, joita en koskaan julkaissut ihan näin kärkevässä muodossa. Sikäli teksti saattaa olla informatiivinen niille, jotka ovat kiinnostuneet kriittisen psykologian historiasta ja kehityksestä Suomessa.
tutkimuksen tutkimuspäivillä.
Teknillinen korkeakoulu, Espoo, 16-17.5. 2005.
Tampereen yliopisto 8-9.6. 2017.
Kulttuuri-historiallinen toiminnan teoria korostaa historiallisen analyysin merkitystä, mutta paradoksaalisesti sen puitteissa ei ole juurikaan tarkasteltu paradigman omaa historiaa. Yritän paikata tätä puutetta tarkastelemalla Vygotskin tutkijaryhmän ja neuvostovallan keskinäisiöä suhteita.