Opiskelija soitti edellisestä elämästäni. Hänellä oli edelleen kova hinku päästä AMK- insinööriksi, mutta opinnot olivat venyneet. Hänestä ei oltu kuultu mitään yli vuoteen, kunnes sitten äkkiä hän otti yhteyttä ja ryhtyi selvittämään sitä, mitä kaikkea muut ovat tehneet hänen poissa ollessaan.
Nyt hän siis halusi tietää mitä kaikkea minun opetustani on livahtanut ohi .
No, huomasimme heti, että sitä opetusta oli luiskahtanut hänen ohitseen jo ennen kuin hän oli poissa olemaan ryhtynyt. Huomasimme, että sitä oli ihan kunnolla sitä rästihommaa.
Kyselin häneltä syytä, miksi näin oli päässyt käymään.
Hän sanoi, että hänellä on asiasta lääkärintodistus ja jonkun neurologin todistus sen lisäksi.
Sanoin, että jaahas... Onko vakavaakin tautia ?
- Ei pysty keskittymään ja lukemaan
- No sitä on aika paljon liikkeellä.
- Ei kun tämä johtuu ilmastointilaitteesta.
- Ilmastointilaitteesta ?
- Niin. Se vuotaa autossani. En pysty keskittymään.
- Vuotaa autossa ? .... Luetko tentteihin autossa ?
- Ei, kun tota,, se vuotaa se ilmastointilaite semmoista kaasua auton sisälle ja se vaikuttaa keskushermostoon. En pysty keskittymään.
- Nytkö se laite on korjattu ?
- Ei, kun mä tyhjensin sen laitteen siitä kaasusta. Mulla on siitä neurologin lausunto, siitä kaasusta, että se vie mun keskittymisen.
- Aha ...Mites KELA ?
- Ei ne usko. Kinuavat opintotukea pois.
- Onpa kumma. Luulis niitten nyt yhtä neurologia uskovan.
- Että saanko mä nyt niitä korvaavia tehtäviä ?
- Ei se nyt taida ihan korvaavilla tehtävillä mennä. Annan sulle yhden kirjan nimen. Hae se korkeakoulukirjastosta ja lue. Ilmoittaudu sitten tenttiin. Saadaan tuo homma liikkeelle. Katsotaan sitten niitä tehtäviä sen jälkeen, kun ensin laitetaan alulle tämä juttu.
- Millä vehkeellä sinä nyt sitten ajat ?
- Sillä samalla autolla. Otin pois koko kennon ja laskin kaasut ja nesteet pois. Tulppasin putket puutapilla umpeen. Haastan maahantuojan oikeuteen. Mitähän tämmöinen menetetty opiskeluvuosi on rahassa. Ne saa tämän kyllä korvata.
Paha sitä on ihan rahassa arvioida, sanoin nuorelle miehelle. Riippuu siitä missä kohtaa ihmiseloa se menetetty vuosi on. Tuossa sinun iässäsi se on kyllä kaikkein arvokkain, joten kannattaa hinnoitella se ihan tappiin.
Lepäävä silta
perjantai 25. syyskuuta 2015
torstai 24. syyskuuta 2015
Lomaa
Riiviöt lähtivät etäopiskeluun.
He tulevat vasta tiistaina takaisin, mutta minä olen silloin Helsingissä. Minä tapaan asiakaat vasta keskiviikkona. Minulla on siis viisi päivää vapaata kaikesta työn orjuudesta ja tuskasta. Tämän ajan voi tehdä työtä iloisena ja innokkaana, kaikista ahdistuksista vapaana.
Heillä on siis etäopiskelupäiviä. Etäopiskelupäivä ..... kuusitoistavuotiaalle... Tuota voi jo sano diskurssiksi. Keskiasteella on opetuksellisia diskursseja hyvin paljon. Minua naurattaa ajatus tuonikäisestä veijarista, joka aktiivisesti perjantaina ja maanantaina etsii tietoja annetuista asioista, tekee tehtäviä ja siistissä kunnossa tuolokset palauttaa tiistaina.
Uusi opetussuunnitelma julistaa kokeet ja oppitunnit pannaan. Nyt kerättään osaamispisteitä. Koska tahansa voi kenet tahansa näytön perusteella julistaa jonkun kokonaisuuden osalta ( esim. 715 opetuksen läsnäolotuntia) osaajaksi ja valmiiksi kaveriksi. Kunhan näytön antaa.
Huolenpitokeskustelu .... hah .... kaveri on iskenyt toista opiskelijaa turpaan puolen koulun silmien edessä ja sitä ennen kiusannut tätä yläasteella kolme vuotta ja toisella asteella vuoden. Asia etenee huolenpitokeskusteluun, jossa syyllisen ja hänen huoltajiensa (esim . isäpuolen uusi tyttöystävä) kanssa käydään huolenpitokeskustelu, jossa ollaan tästä riiviöstä huolissaan.
No, onneksi meillä on huolenpitokeskusteluakin rankempi aste. Se on kuulemismenettely
"Kun Saatana, maailma ja omat ajatukset käyvät ahdistamaan, pitää hankkiutua hyvän oluen, musiikin ja seuran pariin."
-Luther-
On siis ehkä lähdettävä sinne, minne muutkin näinä päivinä suunnistavat. On lähdettävä täysinäisiin juniin ja maalikyliin.
He tulevat vasta tiistaina takaisin, mutta minä olen silloin Helsingissä. Minä tapaan asiakaat vasta keskiviikkona. Minulla on siis viisi päivää vapaata kaikesta työn orjuudesta ja tuskasta. Tämän ajan voi tehdä työtä iloisena ja innokkaana, kaikista ahdistuksista vapaana.
Heillä on siis etäopiskelupäiviä. Etäopiskelupäivä ..... kuusitoistavuotiaalle... Tuota voi jo sano diskurssiksi. Keskiasteella on opetuksellisia diskursseja hyvin paljon. Minua naurattaa ajatus tuonikäisestä veijarista, joka aktiivisesti perjantaina ja maanantaina etsii tietoja annetuista asioista, tekee tehtäviä ja siistissä kunnossa tuolokset palauttaa tiistaina.
Uusi opetussuunnitelma julistaa kokeet ja oppitunnit pannaan. Nyt kerättään osaamispisteitä. Koska tahansa voi kenet tahansa näytön perusteella julistaa jonkun kokonaisuuden osalta ( esim. 715 opetuksen läsnäolotuntia) osaajaksi ja valmiiksi kaveriksi. Kunhan näytön antaa.
Huolenpitokeskustelu .... hah .... kaveri on iskenyt toista opiskelijaa turpaan puolen koulun silmien edessä ja sitä ennen kiusannut tätä yläasteella kolme vuotta ja toisella asteella vuoden. Asia etenee huolenpitokeskusteluun, jossa syyllisen ja hänen huoltajiensa (esim . isäpuolen uusi tyttöystävä) kanssa käydään huolenpitokeskustelu, jossa ollaan tästä riiviöstä huolissaan.
No, onneksi meillä on huolenpitokeskusteluakin rankempi aste. Se on kuulemismenettely
"Kun Saatana, maailma ja omat ajatukset käyvät ahdistamaan, pitää hankkiutua hyvän oluen, musiikin ja seuran pariin."
-Luther-
On siis ehkä lähdettävä sinne, minne muutkin näinä päivinä suunnistavat. On lähdettävä täysinäisiin juniin ja maalikyliin.
tiistai 22. syyskuuta 2015
Huomenna
Huomenna tulee 500 vierasta. Poliisi hyväksyi turvallisuussuunnitelman melkein sellaisenaan. Vieraat voivat nyt tulla ja viihtyä ja riehakoida vapaasti.
Poliisi halusi kuitenkin puuttua liikenteenohjaukseen. Annoin listan ohjaajista turvallisuussuunnitelman liitteenä. Kävi ilmi, että osa opiskelijoista on jo aikaisemmin tehnyt tuttavuutta poliisin kanssa sen verran, että liikenteenohjaajaksi piti äkkiä saada muutama uusi kasvo. Sellainen, joiden taustat ovat vähän puhtoisemmat.
Osa liikenteenohjaajista oli vilpittömän hämmästynyt siitä, kun poliisi oli heidät hyväksynyt mutta kaverin jättäneet hyväksymättä. Osa selvästi oli närkästynyt
No, lehtori itse pääsi puhtain paperein tästä läpi. Huomenna olen oikeutettu ohjailemaan liikennevirtoja mieleni mukaan. Taidan kuitenkin seurailla taustalla ja katsella päältä. Seurailen tarkasti niiden tekemisiä, jotka eivät poliisin seulaa läpäisseet.
lauantai 19. syyskuuta 2015
Sopiva raha
Punaisen Ristin rouvat keräsivät marketin eteisessä rahaa. Ajattelin, että se liittyy jotenkin pakolaisiin ja maailman tilanteeseen. Annoin sen, mitä sopivaksi katsoin. Raha tallentui punaiseen lippaaseen.
Myöhemmin sitten tajusin, että on NÄLKÄPÄIVÄ , ja että se keräys liittyi siihen. No, ei se olisi minun osallistumiseeni mitenkään vaikuttanut. Olisin kumminkin ehkä säädellyt määrää japohtinut sitä.
Sopiva almu.
Siinäpä pohdinnan aihe. Meille, jotka nuoruudessamme opimme antamaan kirkon kolehtiin, asia on tavallaan tuttu. Kun kuulutettiin, että uhrilahja menee Dinguintian leprakodin peruskorjausrahastoon, annettiin pennejä ja kymmenpennisiä ja markkoja, niin että niistä sovelias humpsaus syntyi kun ne kolehtihaaviin pudotti.
Jos taas kuulutettiin, että kolehtia kerätään oman seurakunnan vähävaraisten jouluiloa kartuttamaan, oli soveliasta katsoa viidenmarkan seteli pion pohjaan. Lompakkoa ei näkyvästi kaivettu esille kirkossa. Sitä pidettiin moukkamaisena tekona.
Minä siis annoin soveliaan määrän Punaiselle Ristille. Sotaveteraaneille olen antanut enemmän, muille taas vähemmän. UNICEF on saanut kaikki vanhat käyttökelpoiset vaatteet. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää esim. se, miten UNICEF on pystynyt hyödyntämään avustustyössään sen myrkynvihreän ylioppilaspukuni, jonka vaimo " auttamisen innossa" aikoinaan vaatehuoneesta lupaa kysymättä vei. Saattoi olla, että sen almun filosofinen konteksti on vähän hatara.
Erään nälkäpäivän muistan erittäin hyvin. Selkämerellä sattui silloin paha veneilyonnettomuus, jossa tuttu mies ja monta hänen hastaan hukkui. Sellaisessa tilanteessa auttaminen on vaikeaa, voisi sanoa, että usein melkein mahdotonta.
Myöhemmin sitten tajusin, että on NÄLKÄPÄIVÄ , ja että se keräys liittyi siihen. No, ei se olisi minun osallistumiseeni mitenkään vaikuttanut. Olisin kumminkin ehkä säädellyt määrää japohtinut sitä.
Sopiva almu.
Siinäpä pohdinnan aihe. Meille, jotka nuoruudessamme opimme antamaan kirkon kolehtiin, asia on tavallaan tuttu. Kun kuulutettiin, että uhrilahja menee Dinguintian leprakodin peruskorjausrahastoon, annettiin pennejä ja kymmenpennisiä ja markkoja, niin että niistä sovelias humpsaus syntyi kun ne kolehtihaaviin pudotti.
Jos taas kuulutettiin, että kolehtia kerätään oman seurakunnan vähävaraisten jouluiloa kartuttamaan, oli soveliasta katsoa viidenmarkan seteli pion pohjaan. Lompakkoa ei näkyvästi kaivettu esille kirkossa. Sitä pidettiin moukkamaisena tekona.
Minä siis annoin soveliaan määrän Punaiselle Ristille. Sotaveteraaneille olen antanut enemmän, muille taas vähemmän. UNICEF on saanut kaikki vanhat käyttökelpoiset vaatteet. Erityisen kiinnostavaa olisi tietää esim. se, miten UNICEF on pystynyt hyödyntämään avustustyössään sen myrkynvihreän ylioppilaspukuni, jonka vaimo " auttamisen innossa" aikoinaan vaatehuoneesta lupaa kysymättä vei. Saattoi olla, että sen almun filosofinen konteksti on vähän hatara.
Erään nälkäpäivän muistan erittäin hyvin. Selkämerellä sattui silloin paha veneilyonnettomuus, jossa tuttu mies ja monta hänen hastaan hukkui. Sellaisessa tilanteessa auttaminen on vaikeaa, voisi sanoa, että usein melkein mahdotonta.
torstai 17. syyskuuta 2015
Epätoivoinen yritys
Huomenna AY -liike tekee saman jutun, jonka Jaakko Tepon sankari tekee Hilman ja kravattisonni Laukkasen häissä: se pieraisee kostoksi.
Asia näyttää jäävän tuhnuksi.
On kylmää ja sataa. Viinaakin pitää massoille saada, joten ALKO on kiinni perjantaina 11-13. Herrantettas sentään. Kuka siihen aikaan viinakaupassa vierailee ? Kuka on nyt se kansanosa, johon tämä pikkupieru osuu ?
SOK tavaratalo kertoi minulle kauniin neitokaisen suulla, että lehtorin ei ehkä huomenna kannata tulla kauppaan klo 11 -13, sillä silloin meillä on pari kassaa vähemmän toiminnassa ja kassalla saattaa joutua jonottamaan muutaman minuutin. Minä hymyilin ja sanoin, että ei haittaa. Minun nuoruudessani jouduin usein odottamaan porsaankyljyksiä jopa 8 kuukautta. Sen verran siihen menee kun sika kasvaa lahti-ikään
Minä ainakin olen huomenna töissä. OAJ :n isäaurinkoinenkin on ollut hiljaa ja tässä korttiringissä moni muukin AY - pomo sanoo " sökö". Pojilla on aika onnettomat persekortit ja viimeisen viikon aikana pintaan on kääntynyt hempulia ja ikävän näköistä hyppysuoraa. Väriä ei näy kuin pomojen punoittavissa niskoissa.
Pennut piti lähettää kotiin. Eivät pääse enää huomenna , kun junat ja bussit takkuilevat, eikä me otettu sitä riskiä, että lauma 16 vuotta vanhoja sähkötupakka- kokeilijoita jäisi viikonlopuksi asuntolaan ilman ruokahuoltoa ja valvontaa.
Huomenna on siis hieno ja rauhallinen työpäivä. Upeaa. Hienoa AY- liike.
Keep on rolling !!!
Asia näyttää jäävän tuhnuksi.
On kylmää ja sataa. Viinaakin pitää massoille saada, joten ALKO on kiinni perjantaina 11-13. Herrantettas sentään. Kuka siihen aikaan viinakaupassa vierailee ? Kuka on nyt se kansanosa, johon tämä pikkupieru osuu ?
SOK tavaratalo kertoi minulle kauniin neitokaisen suulla, että lehtorin ei ehkä huomenna kannata tulla kauppaan klo 11 -13, sillä silloin meillä on pari kassaa vähemmän toiminnassa ja kassalla saattaa joutua jonottamaan muutaman minuutin. Minä hymyilin ja sanoin, että ei haittaa. Minun nuoruudessani jouduin usein odottamaan porsaankyljyksiä jopa 8 kuukautta. Sen verran siihen menee kun sika kasvaa lahti-ikään
Minä ainakin olen huomenna töissä. OAJ :n isäaurinkoinenkin on ollut hiljaa ja tässä korttiringissä moni muukin AY - pomo sanoo " sökö". Pojilla on aika onnettomat persekortit ja viimeisen viikon aikana pintaan on kääntynyt hempulia ja ikävän näköistä hyppysuoraa. Väriä ei näy kuin pomojen punoittavissa niskoissa.
Pennut piti lähettää kotiin. Eivät pääse enää huomenna , kun junat ja bussit takkuilevat, eikä me otettu sitä riskiä, että lauma 16 vuotta vanhoja sähkötupakka- kokeilijoita jäisi viikonlopuksi asuntolaan ilman ruokahuoltoa ja valvontaa.
Huomenna on siis hieno ja rauhallinen työpäivä. Upeaa. Hienoa AY- liike.
Keep on rolling !!!
Satakuntalaisuudesta
Anonyymi oli yöllä kommentoinut raikkaasti satakuntalaisuutta. Kovasti ohueksi ja pintapuoliseksi oli kumminkin luonnehdinta jäänyt. Joudumme ehkä häntä vähän laajemmin asiasta valistamaan. Sen teemme tietenkin satakuntalaisen jäyhästi ja vastenmielisesti, kolmois hämäyksen ja kruusailun maustamana.
Nythän on nimittäin niin, että satakuntalaisuutta ei enää puhtaana ole Satakunnassa. Puhdas satakuntalaisuus siirrettiin pakkosiirrolla Teljästä ja Raumalta Helsinkiin 1550. Siellä satakuntalaisuus on säilynyt puhtaimmillaan. Täällä "vanhassa paikkaa" , länsirannikolla on nähtävissä ja koettavissa ainoastaan heikkoja signaaleja menneisyydestä. Anonyymin kannattaisi keskittää analyysinsä siis pääkaupunkiseudulle.
Toinen vähän harhainen satakuntalaisuuden käsityskimppu esiintyy Antti Tuurin romaaneissa. Lähes joka romaaniin Tuuri on saanut mahdutetuksi jonkun satakuntalaisen kusipään, joka pudottelee kanssasiirtolaisia New Yorkissa rakennustellingeiltä, rääkkää punavankeja kapina - aikaisilla vankileireillä, höynäyttää Uutta Jerusalemia perustamaan lähteviä pohjalaisia taikka kieltäytyy ostamasta mattoja rehellisiltä pohjalaisilta mattokauppiailta.
Totuus lienee se, että Antti Tuuri on joskus nuoruudessaan saanut rukkaset joltakin satakuntalaiselta osakuntaneidiltä. Kovasti epäillään, että kyse olisi Huittisten flikasta. Siellä päin Satakuntaa on aina oltu kovasti tarkeitä ja isosia.
Satakuntalaisista lahkoista en tiedä. Rukoilevaisuus liike syntyi Kalannissa, kun heinäpellolla ollessa tuli ihan hirmuinen ukonilman ja Liisa Eerikintytär ei uskonut se ihan tavallista präiskytystä olevan, vaan merkki jostain suuremmasta. No, oli miten oli, varsinaisuomalaisten juttu se joka tapauksessa oli.
Muita suuria lahkolaisuuksia ei lähitienoilla juuri ole ollut. Oulun Korpelalaisuus on kaukana, Lestadiolaiset vielä kauempana, Zwingliläisyys ja Herhuntilaisuus erittäin kaukana. Pohjalaisia joukkoja on kovasti aina ollut liikkeellä lahkoina mm. Antti Tuurin kirjoissa, mutta kokoon ovat nekin kuivuneet.
Kartanolaisuus on tietenkin eräs tämmöinen Satakuntalainen omituisuus, joka, hassua kyllä, on vaikuttanut tuolla Huittisten puolella, missä miehillä on ollut hassu leima iät ja ajat ja jossa naiset eivät ole ymmärtäneet ehkä höveleitä olla pohjalaisille kosimamiehille.
No, minä olen onneksi vain puoliksi satakuntalainen, joten häpeä on vain puolittainen kaikesta tästä.
Ensi kesänä Anonyymi voisi vierailla Harjavallan seudulla. Siellä on tulevana kesänä paljon ei - satakuntalaisia liikkeellä. Etenkin Satalinnan lähellä , joen toisella puolella. Yritämme tietenkin nopeasti heidät satakuntalaistaa. Anonyymi voisi poiketa myös Harjavallassa Maahengen Temppelissä katsomassa, millaisia harrastuksia yläluokan satakuntalaisilla on ollut.
Kiitos virkistävästä kommentista. Antoisaa huomista mielenosoituspäivää anonyymille.!
Nythän on nimittäin niin, että satakuntalaisuutta ei enää puhtaana ole Satakunnassa. Puhdas satakuntalaisuus siirrettiin pakkosiirrolla Teljästä ja Raumalta Helsinkiin 1550. Siellä satakuntalaisuus on säilynyt puhtaimmillaan. Täällä "vanhassa paikkaa" , länsirannikolla on nähtävissä ja koettavissa ainoastaan heikkoja signaaleja menneisyydestä. Anonyymin kannattaisi keskittää analyysinsä siis pääkaupunkiseudulle.
Toinen vähän harhainen satakuntalaisuuden käsityskimppu esiintyy Antti Tuurin romaaneissa. Lähes joka romaaniin Tuuri on saanut mahdutetuksi jonkun satakuntalaisen kusipään, joka pudottelee kanssasiirtolaisia New Yorkissa rakennustellingeiltä, rääkkää punavankeja kapina - aikaisilla vankileireillä, höynäyttää Uutta Jerusalemia perustamaan lähteviä pohjalaisia taikka kieltäytyy ostamasta mattoja rehellisiltä pohjalaisilta mattokauppiailta.
Totuus lienee se, että Antti Tuuri on joskus nuoruudessaan saanut rukkaset joltakin satakuntalaiselta osakuntaneidiltä. Kovasti epäillään, että kyse olisi Huittisten flikasta. Siellä päin Satakuntaa on aina oltu kovasti tarkeitä ja isosia.
Satakuntalaisista lahkoista en tiedä. Rukoilevaisuus liike syntyi Kalannissa, kun heinäpellolla ollessa tuli ihan hirmuinen ukonilman ja Liisa Eerikintytär ei uskonut se ihan tavallista präiskytystä olevan, vaan merkki jostain suuremmasta. No, oli miten oli, varsinaisuomalaisten juttu se joka tapauksessa oli.
Muita suuria lahkolaisuuksia ei lähitienoilla juuri ole ollut. Oulun Korpelalaisuus on kaukana, Lestadiolaiset vielä kauempana, Zwingliläisyys ja Herhuntilaisuus erittäin kaukana. Pohjalaisia joukkoja on kovasti aina ollut liikkeellä lahkoina mm. Antti Tuurin kirjoissa, mutta kokoon ovat nekin kuivuneet.
Kartanolaisuus on tietenkin eräs tämmöinen Satakuntalainen omituisuus, joka, hassua kyllä, on vaikuttanut tuolla Huittisten puolella, missä miehillä on ollut hassu leima iät ja ajat ja jossa naiset eivät ole ymmärtäneet ehkä höveleitä olla pohjalaisille kosimamiehille.
No, minä olen onneksi vain puoliksi satakuntalainen, joten häpeä on vain puolittainen kaikesta tästä.
Ensi kesänä Anonyymi voisi vierailla Harjavallan seudulla. Siellä on tulevana kesänä paljon ei - satakuntalaisia liikkeellä. Etenkin Satalinnan lähellä , joen toisella puolella. Yritämme tietenkin nopeasti heidät satakuntalaistaa. Anonyymi voisi poiketa myös Harjavallassa Maahengen Temppelissä katsomassa, millaisia harrastuksia yläluokan satakuntalaisilla on ollut.
Kiitos virkistävästä kommentista. Antoisaa huomista mielenosoituspäivää anonyymille.!
maanantai 14. syyskuuta 2015
Jumalan työ
Olin opintomatkalla nuorison kanssa. Sellainen on hyvin opettavaista. Ihmisluonteesta voi oppia uusia piirteitä, mutta ennen kaikkea kielellisesti voi virkistäytyä ja riemuita.
Kantatiellä oli kalevalalainen pikiyhtiö tasoittamassa seurueemme tietä. Liikennevalot loistivat punaista. Nuoret miehet eivät linja-autossa semmoisesta pitäneet. Vaaleahiuksinen kaunotar oli kuitenkin järkähtämätön ja piti meille punaista valoa melkein 10 minuuttia.
Kun ohitimme valkyrian, eräs opiskelija huusi bussissa suureen ääneen :
" Klitoris" !
Kohta ohitimme itse pikipojat. Silloin bussissa kuului kannustushuuto :
" Eläköön, teette Jumalan työtä " !
Minä istuin ja mietin, miten ihmeessä minä olen joutunut tähän näytelmään mukaan. Tunsin oloni epätodelliseksi. Kysyin itsekseni Jumalalta, entä minä,...
Enkö minäkin tee Jumalan työtä ?
Jumala ei minulle siinä linja-autossa vastannut mitään. En minä hänelle siitä loukkaantunut. Monta kertaa hän on vastannut kyselyihini jälkeen päin, viiveellä ja täytyy myöntää, joskus vähän " kierteellä" . Sen ymmärsin kuitenkin, että Jumala ei ole minua hylännyt. Ei hän muuten laittaisi tämmöisiä pieniä episodeja tielleni.
Retken päätyttyä kiitin herroja verbaalista riehakkuudesta. Sanoin erityisesti iloitsevani siitä, että minun käsitykseni mukaan tämä oli yhteisistä reissuistamme viimeinen ja vasta edes myös muut lehtorit voivat nauttia herrojen seurasta.
Bussikuski kiitti minua ja sanoi nyt tietävänsä, miltä tuntui jatkosodassa ambulanssibussien kuljettajista Tali Ihantala - Lappeenranta reitillä.
Kantatiellä oli kalevalalainen pikiyhtiö tasoittamassa seurueemme tietä. Liikennevalot loistivat punaista. Nuoret miehet eivät linja-autossa semmoisesta pitäneet. Vaaleahiuksinen kaunotar oli kuitenkin järkähtämätön ja piti meille punaista valoa melkein 10 minuuttia.
Kun ohitimme valkyrian, eräs opiskelija huusi bussissa suureen ääneen :
" Klitoris" !
Kohta ohitimme itse pikipojat. Silloin bussissa kuului kannustushuuto :
" Eläköön, teette Jumalan työtä " !
Minä istuin ja mietin, miten ihmeessä minä olen joutunut tähän näytelmään mukaan. Tunsin oloni epätodelliseksi. Kysyin itsekseni Jumalalta, entä minä,...
Enkö minäkin tee Jumalan työtä ?
Jumala ei minulle siinä linja-autossa vastannut mitään. En minä hänelle siitä loukkaantunut. Monta kertaa hän on vastannut kyselyihini jälkeen päin, viiveellä ja täytyy myöntää, joskus vähän " kierteellä" . Sen ymmärsin kuitenkin, että Jumala ei ole minua hylännyt. Ei hän muuten laittaisi tämmöisiä pieniä episodeja tielleni.
Retken päätyttyä kiitin herroja verbaalista riehakkuudesta. Sanoin erityisesti iloitsevani siitä, että minun käsitykseni mukaan tämä oli yhteisistä reissuistamme viimeinen ja vasta edes myös muut lehtorit voivat nauttia herrojen seurasta.
Bussikuski kiitti minua ja sanoi nyt tietävänsä, miltä tuntui jatkosodassa ambulanssibussien kuljettajista Tali Ihantala - Lappeenranta reitillä.
lauantai 12. syyskuuta 2015
Satakunnan kansa
Satakunnan kansan valokuvaaja on ikuistanut oman heimoni jäseniä Satalinnan keuhkotautiparantolan pihalla. Valokuva ei siis ole minun, Kaikki oikeuden kuvaan ovat lehdellä. Kiitän nöyrimmin aviisia lainasta.
Kuten kuvasta näette, tällä kertaa ei maakunta tyynnä kynnä aurallansa maata isien. Tällä kertaa satakuntalainen sisu on kuohahtanut yli äyräiden niin kuin kankaanpääläinen sahti Juhantalon Kaukon karjakeittiössä.
Ja, kyllä, totta se on. Kun kuvaa katsoo tarkemmin, kukapa työnantaja ei ottaisi kuvassa esiintyviä ihmisä töihin sata kertaa ennemmin kuin kielitaidotonta maahanmuuttajaa. Kuvassa olevat herrat herättävät heti luottamusta, empatiaa ja rakkautta. Kaunis on maakuntamme ja kaunista on sen heimo, joka ikiaikaisesti on ollut kansainvälisten merireittien äärellä imemässä vaikutteita ja autolautan halpaa rommia.
Oikealla oleva nuori nainen edustaa oivallista miniäainesta.Tuonkaltaisen työihmisen voi laittaa koska tahansa kakkotaikinaa alustamaan aamukuudelta ja herännäisjuhlien talkoporukkaan ohrankryynivelliä keittämään.
Apropoo, muuten, keuhkotautiparantolan yksi seinä oli aikoinaan täynnä semmoisia huoneita, joissa ei ollut ulkoseinää ollenkaan. Tuperkelin riivaamat makasivat ulkoilmassa avonaisissa huoneissa. Oltiin nimittäin sitä mieltä, että satakuntalaisen mäntykankaan terveellinen ilma parantaa taudin tuossa tuokiossa. Jostain syystä kävi sitten niin, että Harjavaltaan tullut Rikkihappo oy hävitti tehtaan ympäriltä laajoilta alueilta mäntymetsät ja aliskasvillisuuden. Tanssipaikka VALTATIE 2 kärsi siitä eniten, sillä aluskasvillisuuden puuttuessa nuoriso ei voinut kätkeä viinipullojaan mihinkään, eikä harrastaa geeninvaihtoa.
Rikkihapon tulo hävitti kuitenkin tuberkuloosin täydellisesti. Mäntymetsä oli huono arvaus. Kemianteollisuus oli ratkaisu kansantaudin hävittämiseen ja sitä kautta pakolaisten auttamiseen. Tyhjän Satalinnan kanssa onkin tuskailtu pitkään.
Mutta palataan kuvaan ja kuvassa oleviin ihannevävyihin. Huomaatte, miten tukevassa kunnossa oleva satakuntalainen mieshenkilö halailee toveriaan rennosti ja keskieurooppalaisesti. Hänellä on mannermaiseen tyyliin savuke kadessään. Hänen kosketuksestaan voi aistia upeaa metroseksuaalisuutta , avarakatseisuutta ja kansainvälisyyttä. Nämä miehet lukevat vapaa-aikoina Schilleriä ja Goethea. Nämä miehet osaavat " Die fahne hoch" runon ulkoa vaikka unissaan. He tietävät, että se tarkoittaa " Lippu korkealla" - housut puolitangossa.
Taidan minä anoa turvapaikkaa Kainuusta ja muuttaa nimeni Moilaseksi.
Ps.
Kauko Juhantalo on muuten helkkarin hyvä sahdintekijä. Hänen äitinsä oli se, joka Kaukon opetti tähän jaloon taitoon.
torstai 10. syyskuuta 2015
Antiokian vieraat
Aamun tunnussana kertoo meille Antiokian tapahtumista
" And if Russian pilots carried out airstrikes, administration officials say, the choice of targets might further aggravate the growing chaos. Russian strikes on Islamic State militants could interfere with, or at least complicate, the air operations that the United States-led coalition is already conducting in Syria against the group. But if Russia targets rebel groups that are opposed to Mr. Assad, they might be striking some of the moderate Syrian fighters who have been trained by the C.I.A. and the Pentagon." ( The New York Times)
Ja huonosti minä muutenkin nukuin viime yönä. Lähden nuorison kanssa koneita päristelemään. Nämä ovat kaikki rauhankoneita ja soveltumattomia kanssaihmisen tappamiseen. Sikäli mieleni on rauhallinen ja tyyni
" And if Russian pilots carried out airstrikes, administration officials say, the choice of targets might further aggravate the growing chaos. Russian strikes on Islamic State militants could interfere with, or at least complicate, the air operations that the United States-led coalition is already conducting in Syria against the group. But if Russia targets rebel groups that are opposed to Mr. Assad, they might be striking some of the moderate Syrian fighters who have been trained by the C.I.A. and the Pentagon." ( The New York Times)
Ja huonosti minä muutenkin nukuin viime yönä. Lähden nuorison kanssa koneita päristelemään. Nämä ovat kaikki rauhankoneita ja soveltumattomia kanssaihmisen tappamiseen. Sikäli mieleni on rauhallinen ja tyyni
keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Venäjä ei ota vastaan pakolaisia ......
Venäjä ottaa itselleen pakolaisten alueet.
" Venäjä on viime päivinä lähettänyt Syyriaan kaksi maihinnousualusta, lisää lentokoneita sekä pienen määrän merivoimien jalkaväkeä, kertovat uutistoimisto Reutersin nimettöminä esiintyvät yhdysvaltalaislähteet.
Reutersille puhuneiden virkamiesten mukaan Venäjä lisää sotilaallista valtaansa Syyriassa, mutta maan aikeet ovat vielä epäselvät."
Ukraina saattaa lopulta pelastua.
Kypros ja Syyria saattavat olla kiinnostavampia Putinin kannalta. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Venäjän pakotteet länsimaita kohtaan tulevatkin ihmismassoina. Luulen, että Kremlissä on katsottu kovasti viime viikkojen uutisia. Nyt näyttää siltä, että he aloittavat seuraavan shakkipelinsä. Sivustahyökkäys länsimaihin on lähettien avulla jo käynnissä. Kohta tornitetaan.
Veivät lomapäiviä ....
Hänkkyräliitot saivat aikaan omalla rähjäämisellään sen, että hallitus ryhtyi itse lainsäädännön avulla muuttamaan työehtoja ja etuisuuksia. Näyttää siltä, että lomaltapaluuraha on ainoa AY- liikkeen kynsiin jäävä asia. Ja se, että kun lentää pellolle, ei tarvitse mennä heti TK:n luukulle kärvistelemään, vaan voi leikkiä vielä työssä olijaa puoli vuotta ja käydä työterveyden palveluja käyttämässä, jotta kaverit ei pilkkaa ja kummastele ja luulevat asianomaisen vieläkin työn syrjässä kiinni olevan.
Aika hiljaa on ay - liike ollut pakolaisista. Ei oikein nyt osata asettaa sanoja niin, ettei niihin kompastuisi.
Minulta vietiin 8 päivää lomaa. No kesän 2016 lomat pyörivät normaalisti, sehän on selvä. Kesällä 2017 oppitunnit päättyvät toukokuun 20 päivä, osapuilleen. Uudestaan homma pyörähtää käyntiin tuossa 10 elokuuta. Minulla on se väli lomaa opiskelijoista. Se riittää ihan hyvin minulle. Suurin kuormitustekijä on pois.
Kesällä 2018 sitten lomaa piisaa ja piisaa ja piisaa ja piisaa, jos hengissä ollaan. Tällä kertaa ei siis osunut kovinkaan pahasti allekirjoittaneeseen. Kokonaistyöaika - järjestelmä on mukava ja upea systeemi, jossa työt voi säädellä aika hyvin.
Mukavampaa olisi ollut se, että yhteiskuntasopimus olisi syntynyt. Iltapäivälehtien rääpimisestä huolimatta on todettava, että yllättävän vähällä tällä kertaa päästiin tästä ongelmasta. Ammattiyhdistyksellä on edessään kuitenkin paljon suurempia ongelmia. Ne ongelmat puhuvat vierasta kieltä ja haluavat tehdä töitä millä tahansa ehdoilla. Näemme vielä mielenkiintoisen talven ja kevään, ennustan mä
Aika hiljaa on ay - liike ollut pakolaisista. Ei oikein nyt osata asettaa sanoja niin, ettei niihin kompastuisi.
Minulta vietiin 8 päivää lomaa. No kesän 2016 lomat pyörivät normaalisti, sehän on selvä. Kesällä 2017 oppitunnit päättyvät toukokuun 20 päivä, osapuilleen. Uudestaan homma pyörähtää käyntiin tuossa 10 elokuuta. Minulla on se väli lomaa opiskelijoista. Se riittää ihan hyvin minulle. Suurin kuormitustekijä on pois.
Kesällä 2018 sitten lomaa piisaa ja piisaa ja piisaa ja piisaa, jos hengissä ollaan. Tällä kertaa ei siis osunut kovinkaan pahasti allekirjoittaneeseen. Kokonaistyöaika - järjestelmä on mukava ja upea systeemi, jossa työt voi säädellä aika hyvin.
Mukavampaa olisi ollut se, että yhteiskuntasopimus olisi syntynyt. Iltapäivälehtien rääpimisestä huolimatta on todettava, että yllättävän vähällä tällä kertaa päästiin tästä ongelmasta. Ammattiyhdistyksellä on edessään kuitenkin paljon suurempia ongelmia. Ne ongelmat puhuvat vierasta kieltä ja haluavat tehdä töitä millä tahansa ehdoilla. Näemme vielä mielenkiintoisen talven ja kevään, ennustan mä
tiistai 8. syyskuuta 2015
Mielenkiintoiset uudet haasteet
Nyt pitäisi sitten ottaa / piirtää ilmakuva oppilaitoskombinaatin jätekatoksista, keräyspisteistä ja lajitteluastioista. Päivä on ollut täynnä yllätyksiä. Eikä iltaa kuulu eikä vaihtoa lehtorille.
Tunnen yhden tutun liitovarjo-potkuri - lentäjän. Pitäisikö tehdä diili hänen kanssaan, kun Veljekset Karhumäki eivät enää lennä ja ilmakuvia yleisölle kaupittele.
Jotenkin pääni on sekaisin. Taidan ottaa Google Earth - sovelluksen satelliittikuvasta kuvakaappauksen ja aika ronskilla mittakaavalla. Sitten väritän siihen erivärisillä tusseilla eri keräysfragmentit.
Keskusteltiin puolitoista tuntia kiusaamiskyselystä. Meidän yksikkömme ei oikein pärjännyt. Ei päästy kärkeen. Lisää pitäisi kiusata. Ei kumminkaan ihan onnettomia oltu. Terveydenhuolto-oppilaitoksessa kiusataan vieläkin vähemmän kanssaopiskelijoita. Kokouksessa puhuttiin paljonkin kiusaamisesta noin yleisellä tasolla. Aika moni lehtori tunnusti joutuneensa kiusatuksi. Kaikki kiusatut pedakoomikot olivat kuitenkin antaneet kiusaajilleen anteeksi. Yleinen anteeksiannon peruste oli se, että kiusaajat makaavat jo kirkkomaassa maallisen tuomion ulottumattomissa.
Ja muutenkin paljon naurettiin ja jokainen sai purkaa sydäntään ihan täysillä. Minä sain istua säihkyvän terveydenhoidon lehtorin vieressä. Hän oli pukeutunut mustaan kotelomekkoon ja hopeisiin koruihin. Vertailtiin Lumia - pohjalta lapsenlapsia ja niiden kehitystä Piagetin neliportaisen asteikon pohjalta. Auts... Tämän normaalin opetustyön rinnalla kokoustaminen on kuin taivaassa istuisi. Jos saisin, voisin istua kolme viikkoa kokouksissa yhteen soittoon.
Mitään niissä ei nyt tietenkään päätetä, mutta on hauska istua, ajatella omia asioita ja katsella muita. Aina on tarjolla pullaa ja voileipää ja kahvia. Ja aina ollaan tyytyväisiä.
Ikinä ei kukaan puheenjohtaja sano, että olipa paska kokous ja harmittaa, kun meni näin paljon hyvää opetusaikaa näin monelta ohi suun. Kokouksen jälkeen itse kukin voi tuntea samaa puhdistavan tulen hivelyä, jota kreikkalaisessa näytelmässä ja lutherilaisessa jumalanpalveluksessa käytetään osallistujan ja katsojan tyydyttämiseen.
Kokous on pyhä toimitus, tämän kummallisen yhteiskunnan vielä kummallisempi sakramentti
Tunnen yhden tutun liitovarjo-potkuri - lentäjän. Pitäisikö tehdä diili hänen kanssaan, kun Veljekset Karhumäki eivät enää lennä ja ilmakuvia yleisölle kaupittele.
Jotenkin pääni on sekaisin. Taidan ottaa Google Earth - sovelluksen satelliittikuvasta kuvakaappauksen ja aika ronskilla mittakaavalla. Sitten väritän siihen erivärisillä tusseilla eri keräysfragmentit.
Keskusteltiin puolitoista tuntia kiusaamiskyselystä. Meidän yksikkömme ei oikein pärjännyt. Ei päästy kärkeen. Lisää pitäisi kiusata. Ei kumminkaan ihan onnettomia oltu. Terveydenhuolto-oppilaitoksessa kiusataan vieläkin vähemmän kanssaopiskelijoita. Kokouksessa puhuttiin paljonkin kiusaamisesta noin yleisellä tasolla. Aika moni lehtori tunnusti joutuneensa kiusatuksi. Kaikki kiusatut pedakoomikot olivat kuitenkin antaneet kiusaajilleen anteeksi. Yleinen anteeksiannon peruste oli se, että kiusaajat makaavat jo kirkkomaassa maallisen tuomion ulottumattomissa.
Ja muutenkin paljon naurettiin ja jokainen sai purkaa sydäntään ihan täysillä. Minä sain istua säihkyvän terveydenhoidon lehtorin vieressä. Hän oli pukeutunut mustaan kotelomekkoon ja hopeisiin koruihin. Vertailtiin Lumia - pohjalta lapsenlapsia ja niiden kehitystä Piagetin neliportaisen asteikon pohjalta. Auts... Tämän normaalin opetustyön rinnalla kokoustaminen on kuin taivaassa istuisi. Jos saisin, voisin istua kolme viikkoa kokouksissa yhteen soittoon.
Mitään niissä ei nyt tietenkään päätetä, mutta on hauska istua, ajatella omia asioita ja katsella muita. Aina on tarjolla pullaa ja voileipää ja kahvia. Ja aina ollaan tyytyväisiä.
Ikinä ei kukaan puheenjohtaja sano, että olipa paska kokous ja harmittaa, kun meni näin paljon hyvää opetusaikaa näin monelta ohi suun. Kokouksen jälkeen itse kukin voi tuntea samaa puhdistavan tulen hivelyä, jota kreikkalaisessa näytelmässä ja lutherilaisessa jumalanpalveluksessa käytetään osallistujan ja katsojan tyydyttämiseen.
Kokous on pyhä toimitus, tämän kummallisen yhteiskunnan vielä kummallisempi sakramentti
Sairaus
Aamulla kollega ilmoitti sairastuneensa flunssaan ja kuumeeseen. Tekstari tuli klo 7.00. Huomasin äkkiä, että minulla on edessäni 26 oppitunnin valkea aukko lukujärjestyksissä. Meillä ei sijaisia oteta, joten resurssit on kaavittava kiinniolevista voimista.
Kolme tuntia 15 minuuttia olen sammuttanut tätä paloa ja tukkinut näitä vuotokohtia. Nyt näyttää siltä, että juuri tällä hetkellä tilanne on stabiili perjantaihin asti. Toivotaan, että mitään ei satu, eikä kyseessä ole mikään flunssa-aalto.
Jatkan tilanteen tarkkailua.....
Kolme tuntia 15 minuuttia olen sammuttanut tätä paloa ja tukkinut näitä vuotokohtia. Nyt näyttää siltä, että juuri tällä hetkellä tilanne on stabiili perjantaihin asti. Toivotaan, että mitään ei satu, eikä kyseessä ole mikään flunssa-aalto.
Jatkan tilanteen tarkkailua.....
maanantai 7. syyskuuta 2015
Ensin tupa ja takka.........
Laajat
kansankerrokset ovat ryhtyneet viime
päivinä kilpailemaan siitä, kuka
pystyy parhaiten vastaamaan Eurooppaa koettelevan pakolaisaallon haasteisiin. Suomalaisen
näkökulman tähän on tarjonnut vanha sananlasku : Ensin tupa ja takka, sitten
vasta akka.
Asumuksia
onkin tarjottu runsain määrin tulijoille. Se on tietenkin ymmärrettävää, sillä
tässä ilmastossa oudot ihmiset taatusti palelevat. Tarjottujen asumusten naapuristossa asuvat ovat myös ottaneet kantaa ongelmaan. On epäoikeudenmukaista, jos joku keksii tarjota omaa asuntoaan. Moni naapuri pelkää, että tarvitsijat loppuvat kesken ja omaa asuntoa ei voi tarjota kenellekään. No nämä pelkääjät ovat tosin tarjoamassa asuntojaan nk. vapaille markkinoille
Läheisen
koulun osti hätäpäissään kainuulainen marjafirma. Se rakennus on nyt pois markkinoilta. Koulun pihassa on vanhoja
pakettiautoja, suuria farmarisäiliöitä ja rekan perävaunu. Koko koulu on
muutettu asumistiloiksi. Arvaan, että kun marjat loppuvat, marjastajat nostavat
kytkintä ja koulu jää odottamaan ensi syksyä.
Mutta mistä
saadaan näille uusille tulijoille
tarpeeksi sellaisia asuntoja,
jotka eivät ole NIMBY – taudin
saastuttamia. Varuskunnat eivät ole tarkoitukseen sopivia, sillä sellainen olisi kaksinkertainen maanpetos muutamien puolesta. Olisi ehkä tarjottava hätämajoitustiloiksi työväentaloja, sillä niihin ei sisälly suurta maanpuolustuksellista hehkua. Tai pienviljelijäyhdistysten talojakin voisi tarjota, mutta ne ovat niin pieniä.
Tulijoista enemmistö on nuoria komeita miehiä. Koko joutava asunto-ongelma ratkeaisi maailman suurimmalla napakympillä. Siitä vävy taloon, kaksi parhaimpiin. Kohta olisi satamissa ja rajoilla pelkkää tyhjyyttä. Komeat etelänmiehet saisivat aikaan eksoottisen vipinän kansakunnan tupailtoihin. Olisi uusia geenejä vallattomasti tarjolla. Turha olisi sen jälkeen kaihotangoja luritella ja suklaasilmistä unta nähdä. Ja mikä parasta, nämä kotoiset urpomme joutuisivat todelliseen kilpailutilanteeseen markkinoilla, jotka olisivat kyllästyneitä ja joilla tarjonta ylittäisi kysynnän moninkertaisesti.
Kuten huomaatte, lehtoria väsyttää. Kuten huomaatte, yritän tehdä vaikutuksen KEVA:n . Varhaiseläke, millainen tahansa olisi jo poikaa. Kun minä olen 61 ja asiakas 16, moni muukin asia numeroiden lisäksi on käänteinen.
perjantai 4. syyskuuta 2015
Karkkoluommo
Akalamppa nilimantti aka tuppuravahjas mehjakus.
Koistaita särppöily ahdenat.
Uissamaan
Raannostua es siemisuudet
Vitun persenaama !!!
Neljä ensimmäistä riviä on koottu toisen asteen lukitestin sanoista.
Viimenen rivi on koottu opiskelijan lausunnoista opettajaan koskien. Tämä
ei tapahtunut lukitestissä, vaan toisella tunnilla ja toisessa yhteydessä.
Koistaita särppöily ahdenat.
Uissamaan
Raannostua es siemisuudet
Vitun persenaama !!!
Neljä ensimmäistä riviä on koottu toisen asteen lukitestin sanoista.
Viimenen rivi on koottu opiskelijan lausunnoista opettajaan koskien. Tämä
ei tapahtunut lukitestissä, vaan toisella tunnilla ja toisessa yhteydessä.
torstai 3. syyskuuta 2015
Naisten seksipilleri
Ei ehkä ole soveliasta viikkotolkulla avautua opettajan raadollisesta työstä. Sellainen on lopulta turmiollista ja muuttaa opettajaa kyynisempään suuntaan. Samalla katoaa hengen sivistys ja Cygnaeus -tyyppinen oppimisen palo. ( Joku hemmetin maahanmuuttaja taitaa nimestä päätellen tuokin olevan)
Edellinen oli sarkasmia
Puhutaan siis jostain muusta. Vaikkapa naisten seksipilleristä.
Minä luulin, että se on semmoinen pilleri, joka hotkaistaan perjantai-iltana taksin takapenkillä matkalla tanssiravintolaan. Pillerin vaikutus alkaisi niin nopeasti, että miespuolinen taksikuskikin olisi vaaravyöhykkeessä, jos matka olisi hiukankin pitempi.
Tosiasiassa kuulemma tätä pilleriä pitää syödä viikkotolkulla, ja silloinkin on tuloksena vain eroottisia unia ja päiväunelmia. Melkoinen pettymys monelle miehelle, jotka jo suunnittelivat semmoisen pillerin sujauttamista daamin juomaan taikka semmoisen pillerin piilottamista työmaaruokalan muusiin. Iltapäivän aikana olisi sitten odoteltu, kenelle manteli tuli tällä kertaa.
No, eroottisia unia voi nähdä paljon helpommin. Ihan käsikauppalääkkeillä.
Nuoruudessani olin AMK- lehtori kaudella jonkin sortin tupakkimies, joka kokeili piippua ja sikaria ja sätkää ja Mallua. Se tiehän jotenkin aina päättyy. Toiset menee nopeammin ja toiset hitaammin. Minä päätin valita hitaan tien ja ostin nikotiini purkkaa. Niiden hinnalla olisi saanut kartongin tupakkaa joka kolmas päivä. Ne purkat olivat pahoja ja ne närästivät.
Niinpä ostin laastareita. Laastaripakkauksessa varoitettiin, että jos semmoisen olkapäähänsä teippaa, niin tupakkaa ei passaa edes kokeilla. Henki kuulemma lähtee. Siinä ohjepaperissa varoitettiin myös vapinasta, sydämen tykytyksestä, hikoilusta ja " villeistä unista" .
Ja ihan aiheesta varoitettiin. Kun olin lauantaina saunanjälkeen liimannut ensimmäisen laastarin olkapäähän Zembalot alkoivat. Seuraavan viikon keskiviikkoon mennessä olin selannut kaikkien naisopiskelijoiden siipisulat, moneen kertaan, edestä ja takaa. Oli ne mahdottomia öitä ja mahdottomia unia. Opiskelijat sillä viikolla usein katsoivat minua kummastuneena, kun kesken luennon seisahduin mietteisiini, hymyilin vienosti ja katsoin naisopiskelijoita.
Ahneeksihan ihminen semmoisesta tulee, sehän on selvä.
Lauantaina saunajälkeen liimasin kaksi laastaria kumpaankin olkapäähän. menin jo kahdeksalta petiin ja ajattelin, että nyt sitä katsotaan, joko vuoroon tulisivat nuo sairaanhoitaja-yksikön naiset.
Meno olikin totta vie, aika villiä. Uniin räpsähti 75 vuotias anoppi. Alkuyö oli sanalla sanoen aika kauheaa ja rietasta. Sodan käyneen lottatytön käsittely oli armotonta. Heräsin hikisenä kesken painajaisen. juoksin vessaan, revin laastarit irti. Kaivoin jostain jemmasta tupakka-askin ja vedin kolme tupakkaa ketjuun. Kädet tärisi ja hermostutti.
Edellinen oli sarkasmia
Puhutaan siis jostain muusta. Vaikkapa naisten seksipilleristä.
Minä luulin, että se on semmoinen pilleri, joka hotkaistaan perjantai-iltana taksin takapenkillä matkalla tanssiravintolaan. Pillerin vaikutus alkaisi niin nopeasti, että miespuolinen taksikuskikin olisi vaaravyöhykkeessä, jos matka olisi hiukankin pitempi.
Tosiasiassa kuulemma tätä pilleriä pitää syödä viikkotolkulla, ja silloinkin on tuloksena vain eroottisia unia ja päiväunelmia. Melkoinen pettymys monelle miehelle, jotka jo suunnittelivat semmoisen pillerin sujauttamista daamin juomaan taikka semmoisen pillerin piilottamista työmaaruokalan muusiin. Iltapäivän aikana olisi sitten odoteltu, kenelle manteli tuli tällä kertaa.
No, eroottisia unia voi nähdä paljon helpommin. Ihan käsikauppalääkkeillä.
Nuoruudessani olin AMK- lehtori kaudella jonkin sortin tupakkimies, joka kokeili piippua ja sikaria ja sätkää ja Mallua. Se tiehän jotenkin aina päättyy. Toiset menee nopeammin ja toiset hitaammin. Minä päätin valita hitaan tien ja ostin nikotiini purkkaa. Niiden hinnalla olisi saanut kartongin tupakkaa joka kolmas päivä. Ne purkat olivat pahoja ja ne närästivät.
Niinpä ostin laastareita. Laastaripakkauksessa varoitettiin, että jos semmoisen olkapäähänsä teippaa, niin tupakkaa ei passaa edes kokeilla. Henki kuulemma lähtee. Siinä ohjepaperissa varoitettiin myös vapinasta, sydämen tykytyksestä, hikoilusta ja " villeistä unista" .
Ja ihan aiheesta varoitettiin. Kun olin lauantaina saunanjälkeen liimannut ensimmäisen laastarin olkapäähän Zembalot alkoivat. Seuraavan viikon keskiviikkoon mennessä olin selannut kaikkien naisopiskelijoiden siipisulat, moneen kertaan, edestä ja takaa. Oli ne mahdottomia öitä ja mahdottomia unia. Opiskelijat sillä viikolla usein katsoivat minua kummastuneena, kun kesken luennon seisahduin mietteisiini, hymyilin vienosti ja katsoin naisopiskelijoita.
Ahneeksihan ihminen semmoisesta tulee, sehän on selvä.
Lauantaina saunajälkeen liimasin kaksi laastaria kumpaankin olkapäähän. menin jo kahdeksalta petiin ja ajattelin, että nyt sitä katsotaan, joko vuoroon tulisivat nuo sairaanhoitaja-yksikön naiset.
Meno olikin totta vie, aika villiä. Uniin räpsähti 75 vuotias anoppi. Alkuyö oli sanalla sanoen aika kauheaa ja rietasta. Sodan käyneen lottatytön käsittely oli armotonta. Heräsin hikisenä kesken painajaisen. juoksin vessaan, revin laastarit irti. Kaivoin jostain jemmasta tupakka-askin ja vedin kolme tupakkaa ketjuun. Kädet tärisi ja hermostutti.
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
Lähellä .....
Oli lähellä, että olisin saanut lukujärjestyspaletin kasaan. Noin 5 minuuttia sitten se romahti sitten totaalisesti . Edessä on tuntien työ taas, jotta palaset loksahtaisivat kohdalleen.
Taidan kaivata taas oppitunnille. Nyt kelpaisi jo mikä tahansa tunti ja mikä tahansa ryhmä.
Olin englannintunnilla erityisopettajana. Sellainen on paljon hauskempaa kuin lukujärjestyksen kasaaminen. Minä puhuin opiskelijalle englantia ja hän vastasi minulle joko sanalla " joo" tai hiljaisuudella.
Kysyin, onko hän kotoisin Hankasalmelta? Nuorimies vastasi
- Tavallaan
Joo- sanan lisäksi sain vastaukseksi uuden virkistävän sanan. Huomaan, että minäkin olen juuri nyt täysissä ruumiin ja sielun voimissani.
-Tavallaan
Taidan kaivata taas oppitunnille. Nyt kelpaisi jo mikä tahansa tunti ja mikä tahansa ryhmä.
Olin englannintunnilla erityisopettajana. Sellainen on paljon hauskempaa kuin lukujärjestyksen kasaaminen. Minä puhuin opiskelijalle englantia ja hän vastasi minulle joko sanalla " joo" tai hiljaisuudella.
Kysyin, onko hän kotoisin Hankasalmelta? Nuorimies vastasi
- Tavallaan
Joo- sanan lisäksi sain vastaukseksi uuden virkistävän sanan. Huomaan, että minäkin olen juuri nyt täysissä ruumiin ja sielun voimissani.
-Tavallaan
tiistai 1. syyskuuta 2015
Vaistot
Luennot ovat vasta iltapäivällä. Voin siis rauhassa valmistella niitä ja monistella tehtäviä. Nukuin kokonaista neljä tuntia. Pidän sitä hyvänä saavutuksena.
Ensi yönä yritän nukkua viisi tuntia. Sitten kuusi. Ja sitten on jo kohta viikonloppu.
On muutenkin rauhallista. Metsästyskausi on alkanut, joten aika moni vitunhokija ja uhittelija on haulikon kanssa kyttäämässä eläimiä tänä aamuna. Koen suurta myötätuntoa luonnon eläviä kohtaan. Heillä tosin on siivet ja nopeat jalat, sekä vaisto paeta vainoajia.
Olisi mukava ehkä opettaa maahanmuuttajia. Luulen, että he olisivat aika innokkaita oppimaan uusia asioita ja touhuamaan tämän yhteiskunnan hyväksi. Minusta on hyvää vauhtia tulossa entistäkin maahanmuuttaja- ystävällisempi. Ainakin ottaisin sen riskin mielelläni. Ei ne voi olla näitä kotimaisia asiakkaita pahempia. Ei varmasti. Ja jos vielä se asia pitää paikkansa, että parhaat sieltä pääsevät lähtemään ja paikalliset takarivintaavit jäävät kiusaamaan naisia ja kameleita, tilanne on ihan selvä.
Tänne vain. Autetaan jos suinkin vain pystytään. Töitä täällä riittää ja palveluammateissa tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat kokemusmaailmaltaan jalostuneita ja avarakatseisia. Kokemus toisen asteen opettajana on vakuuttanut minut siihen, että kantaväestön parista emme heitä tarpeeksi löydä.
Ps.
Nuoret miehet ovat nopeita oppimaan. Mölinä alkoi käymään sietämättömäksi. Sanoin, että keskeytän opetuksen ja lähden huisin Nevadaan. Opetusta jatketaan ensi viikon torstaina klo 16. Kyse on pakollisesta työturvallisuuskortti-koulutuksesta.
Luokassa on ollut hiiren hiljaista. menetetty vapaa-aika näyttää olevan nuoren kallein omaisuus. Siihen puuttuminen pudottaa taivaan niskaan. Hyvä näin. On upea opettaa kun vi**u kuuluu vain viiden minuutin välein, ja silloinkin hiljaa ja rauhallisesti, ikään kuin toteavasti.
Mutta vasta yksi tunti mennyt ...
Ensi yönä yritän nukkua viisi tuntia. Sitten kuusi. Ja sitten on jo kohta viikonloppu.
On muutenkin rauhallista. Metsästyskausi on alkanut, joten aika moni vitunhokija ja uhittelija on haulikon kanssa kyttäämässä eläimiä tänä aamuna. Koen suurta myötätuntoa luonnon eläviä kohtaan. Heillä tosin on siivet ja nopeat jalat, sekä vaisto paeta vainoajia.
Olisi mukava ehkä opettaa maahanmuuttajia. Luulen, että he olisivat aika innokkaita oppimaan uusia asioita ja touhuamaan tämän yhteiskunnan hyväksi. Minusta on hyvää vauhtia tulossa entistäkin maahanmuuttaja- ystävällisempi. Ainakin ottaisin sen riskin mielelläni. Ei ne voi olla näitä kotimaisia asiakkaita pahempia. Ei varmasti. Ja jos vielä se asia pitää paikkansa, että parhaat sieltä pääsevät lähtemään ja paikalliset takarivintaavit jäävät kiusaamaan naisia ja kameleita, tilanne on ihan selvä.
Tänne vain. Autetaan jos suinkin vain pystytään. Töitä täällä riittää ja palveluammateissa tarvitaan yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat kokemusmaailmaltaan jalostuneita ja avarakatseisia. Kokemus toisen asteen opettajana on vakuuttanut minut siihen, että kantaväestön parista emme heitä tarpeeksi löydä.
Ps.
Nuoret miehet ovat nopeita oppimaan. Mölinä alkoi käymään sietämättömäksi. Sanoin, että keskeytän opetuksen ja lähden huisin Nevadaan. Opetusta jatketaan ensi viikon torstaina klo 16. Kyse on pakollisesta työturvallisuuskortti-koulutuksesta.
Luokassa on ollut hiiren hiljaista. menetetty vapaa-aika näyttää olevan nuoren kallein omaisuus. Siihen puuttuminen pudottaa taivaan niskaan. Hyvä näin. On upea opettaa kun vi**u kuuluu vain viiden minuutin välein, ja silloinkin hiljaa ja rauhallisesti, ikään kuin toteavasti.
Mutta vasta yksi tunti mennyt ...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)