Pääsiäistä

Tänä vuonna on tullut ommeltua enemmän kuin varmaan viimeiseen kolmeen vuoteen yhteensä. Uskollisesti kuvaan kaikki valmistuneet blogia varten, mutta sitten kuitenkin jätän ne bloggaamatta. On vain niin paljon helpompi laittaa kuvat paikallisten ompelijoiden facebook-ryhmään (Turun seutulaisille: https://www.facebook.com/groups/1537323173174334/). Jospa nyt pääsiäspyhinä ottaisi itseään niskasta kiinni ja laittaisi osan kuvista tännekin. Tässä nyt ainankin yksi viimeisimpiä ompeluksia parin päivän takaa:

Meillä ei ole ollut tapana antaa lapsille mitään määrättömiä määriä suklaamunia, joten erilaiset piilotusleikit ovat tuntuneet vähän kököiltä. Tänä vuonna ompelinkin lapsille pääsiäislokerikon, johon voi pitkin pääsiäistä piilottaa munan. Lapset ovatkin innoissaan seurailleet milloin lokerikkoon ilmestyisi jotain :)

Taskut tein ihanaakin ihanammasta Petteri Kaniini kankaasta. Meidän 11-vuotias esikoispoika ehkä haluaisi pääsiäismunansa jo jostain vähemmän hempeästä lokerikosta, mutta häneltähän ei kysytä, eihän? :D

Oikein mukavaa pääsiäisen jatkoa kaikille!

Iisakin kirkko

Puuttuuko tästä kuvasta jotain? Luonnonvaloa on kyllä runsaasti, mutta... Juu verhot puuttuu! Ollaan asuttu nykyisessä kodissa jo neljä vuotta, mutta keittiön verhot saimme vasta nyt. Kaksi vuotta ensin harkitsin tarkkaan mikä olisi se täydellinen kangas ja sitten käytin toiset kaksi vuotta verhojen ompeluun. (no juu ehkä siinä oli pieniä taukoja välillä) On se kumma, jotkut projektit täytyy toteuttaa HETI. Mieluiten jo ennen kuin kangaskaupat aukeavat, mutta toisia projekteja ei saa millään valmiiksi. Laskosverhojen ompelu ei ole edes kovin monimutkaista, ihan saa hurruttaa suoraa ommelta.

Tässä siis lopputulos. Eikö ole kuitenkin heti kodikkaampaa?


Kangas on yksi minun kaikkien aikojen Marimekko suosikeistani, Maija Isolan Tantsu. Meillä on niin leveät ikkuna, että kangas on poikittain. Minusta tämä toimii jopa melkein paremmin näin päin. Kangasta jäi pienen pieni pala yli, mitä ihanaa siitä keksisi?