Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haa... more Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haastattelimme 11 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen toimijaa, jotka sovelsivat käytäntöön Parasta Etelä-Savoon -hankkeen yhteiskehittämispajoissakehittämiään taide- ja luontomenetelmiä. Haastatteluissa haimme vastausta siihen, miten nämä taide- ja luontotoimijat arvioivat käyttämiensä menetelmien lisänneen toimintoihin osallistuneiden osallisuutta. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, miten he kuvasivat omaa työtään ja työtapaansa. Kaikilla toimijoilla näytti olevan samansuuntainen orientaatio organisoidessaan demokraattista, arvostavaa ja turvallista toimintaa. Heillä oli rohkeutta kokeilla uusia työtapoja. Löysimme orientaatioista myös tyypillisiä eroja, jotka koottiin viideksi taide- ja luontotoimijatyypiksi. Toimijatyyppien tarkastelun kautta voidaan pohtia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työn kehittämistä sosiokulttuurisen innostamisen suuntaan. Tämä artikkeli tarjoaa yhden näk...
In this paper, an artist-researcher and scholars from the fields of cultural studies, theology, a... more In this paper, an artist-researcher and scholars from the fields of cultural studies, theology, and educational and social sciences reflect on their artistic experiences to think about what kinds of affects, meanings, and responses emerge when engaging with the sound artwork 63 windows. The experiences are discussed particularly in relation to the metaphor of the window and weaved together with the perspectives of collective biography and memory work, the ethics of care, and the narrative and interpretation theories. On this basis, the paper suggests that relational ethics of care emerges in the continuous and puzzling process of attentive engagement with art: first (1) with imagination, then (2) experiencing belonging and distance, and finally (3) arriving at the understanding of mutual connectedness of life.
Kokoamme taideluokan kaapista materiaalia seuraavan päivän työpajaa varten. Luokan edustalle on a... more Kokoamme taideluokan kaapista materiaalia seuraavan päivän työpajaa varten. Luokan edustalle on aseteltu näytille villasukkakäsinukkeja, jotka opiskelijat ovat valmistaneet edellisenä päivänä. "Miten olet saanut teidän opiskelijanne tekemään nuo? Minun opiskelijani olisivat teurastaneet minut tuollaisesta lapsellisesta jutusta. " "Melkoinen pohjustuspuhe piti itsekin pitää ennen kuin uskalsin siirtyä noiden toteutukseen. " 1 Kirjoittajat työskentelevät Parasta Etelä-Savoon-hankkeessa, jossa kehitetään taide-ja luontotoimintaa soteja nuorisoalalle.
Artikkelissa tarkastellaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Ulla
Lipposen (1941–2015) ta... more Artikkelissa tarkastellaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Ulla Lipposen (1941–2015) tallettaman digitaalisen folkloreaineiston kuvaa 2000-luvun hulluudesta osana kansanhuumoria. Artikkelissa pohditaan, millaista kuvaa yhteiskunnasta ja hulluna pidetyn ilmentymistä nuorten aikuisten tallettamat esimerkit rakentavat. Mille niissä nauretaan tai millaiseen kulttuuriseen keskusteluun ne ottavat osaa huumorin keinoin? Artikkeli nostaa esille kaksi erilaista tulokulmaa hulluuteen: lääketieteelliseen diagnosointiin liittyvät näkökulmat sekä kulttuuriseen, pääosin normeja rikkovan käytöksen tuottamaan hulluuteen. Artikkeli osoittaa, että huumorin keinoin on mahdollista käsitellä arkoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, tavallisuuden, normaaliuden ja poikkeavuuden määritelmiä sekä kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja.
Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haa... more Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haastattelimme 11 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen toimijaa, jotka sovelsivat käytäntöön Parasta Etelä-Savoon -hankkeen yhteiskehittämispajoissakehittämiään taide- ja luontomenetelmiä. Haastatteluissa haimme vastausta siihen, miten nämä taide- ja luontotoimijat arvioivat käyttämiensä menetelmien lisänneen toimintoihin osallistuneiden osallisuutta. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, miten he kuvasivat omaa työtään ja työtapaansa. Kaikilla toimijoilla näytti olevan samansuuntainen orientaatio organisoidessaan demokraattista, arvostavaa ja turvallista toimintaa. Heillä oli rohkeutta kokeilla uusia työtapoja. Löysimme orientaatioista myös tyypillisiä eroja, jotka koottiin viideksi taide- ja luontotoimijatyypiksi. Toimijatyyppien tarkastelun kautta voidaan pohtia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työn kehittämistä sosiokulttuurisen innostamisen suuntaan. Tämä artikkeli tarjoaa yhden näk...
In this paper, an artist-researcher and scholars from the fields of cultural studies, theology, a... more In this paper, an artist-researcher and scholars from the fields of cultural studies, theology, and educational and social sciences reflect on their artistic experiences to think about what kinds of affects, meanings, and responses emerge when engaging with the sound artwork 63 windows. The experiences are discussed particularly in relation to the metaphor of the window and weaved together with the perspectives of collective biography and memory work, the ethics of care, and the narrative and interpretation theories. On this basis, the paper suggests that relational ethics of care emerges in the continuous and puzzling process of attentive engagement with art: first (1) with imagination, then (2) experiencing belonging and distance, and finally (3) arriving at the understanding of mutual connectedness of life.
Kokoamme taideluokan kaapista materiaalia seuraavan päivän työpajaa varten. Luokan edustalle on a... more Kokoamme taideluokan kaapista materiaalia seuraavan päivän työpajaa varten. Luokan edustalle on aseteltu näytille villasukkakäsinukkeja, jotka opiskelijat ovat valmistaneet edellisenä päivänä. "Miten olet saanut teidän opiskelijanne tekemään nuo? Minun opiskelijani olisivat teurastaneet minut tuollaisesta lapsellisesta jutusta. " "Melkoinen pohjustuspuhe piti itsekin pitää ennen kuin uskalsin siirtyä noiden toteutukseen. " 1 Kirjoittajat työskentelevät Parasta Etelä-Savoon-hankkeessa, jossa kehitetään taide-ja luontotoimintaa soteja nuorisoalalle.
Artikkelissa tarkastellaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Ulla
Lipposen (1941–2015) ta... more Artikkelissa tarkastellaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Ulla Lipposen (1941–2015) tallettaman digitaalisen folkloreaineiston kuvaa 2000-luvun hulluudesta osana kansanhuumoria. Artikkelissa pohditaan, millaista kuvaa yhteiskunnasta ja hulluna pidetyn ilmentymistä nuorten aikuisten tallettamat esimerkit rakentavat. Mille niissä nauretaan tai millaiseen kulttuuriseen keskusteluun ne ottavat osaa huumorin keinoin? Artikkeli nostaa esille kaksi erilaista tulokulmaa hulluuteen: lääketieteelliseen diagnosointiin liittyvät näkökulmat sekä kulttuuriseen, pääosin normeja rikkovan käytöksen tuottamaan hulluuteen. Artikkeli osoittaa, että huumorin keinoin on mahdollista käsitellä arkoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, tavallisuuden, normaaliuden ja poikkeavuuden määritelmiä sekä kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja.
Uploads
Papers by Laura Hokkanen
Lipposen (1941–2015) tallettaman digitaalisen folkloreaineiston kuvaa 2000-luvun hulluudesta osana kansanhuumoria. Artikkelissa pohditaan, millaista kuvaa yhteiskunnasta ja hulluna pidetyn ilmentymistä nuorten aikuisten tallettamat esimerkit rakentavat. Mille niissä nauretaan tai millaiseen kulttuuriseen keskusteluun ne ottavat osaa huumorin keinoin? Artikkeli nostaa esille kaksi erilaista tulokulmaa hulluuteen: lääketieteelliseen diagnosointiin liittyvät näkökulmat sekä kulttuuriseen, pääosin normeja rikkovan käytöksen tuottamaan hulluuteen. Artikkeli osoittaa, että huumorin keinoin on mahdollista käsitellä arkoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, tavallisuuden, normaaliuden ja
poikkeavuuden määritelmiä sekä kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja.
Lipposen (1941–2015) tallettaman digitaalisen folkloreaineiston kuvaa 2000-luvun hulluudesta osana kansanhuumoria. Artikkelissa pohditaan, millaista kuvaa yhteiskunnasta ja hulluna pidetyn ilmentymistä nuorten aikuisten tallettamat esimerkit rakentavat. Mille niissä nauretaan tai millaiseen kulttuuriseen keskusteluun ne ottavat osaa huumorin keinoin? Artikkeli nostaa esille kaksi erilaista tulokulmaa hulluuteen: lääketieteelliseen diagnosointiin liittyvät näkökulmat sekä kulttuuriseen, pääosin normeja rikkovan käytöksen tuottamaan hulluuteen. Artikkeli osoittaa, että huumorin keinoin on mahdollista käsitellä arkoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, tavallisuuden, normaaliuden ja
poikkeavuuden määritelmiä sekä kyseenalaistaa totuttuja ajatusmalleja.