Yawunde
Yawunde kɛna Afrika keteŋa nɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ. Ɛjaɖɛ nɖɩ yɔ Kameruni nɛ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛna Kameruni nɛ hadɛ kiŋ.
Yawunde tɛtʊ taa wɛ pʊŋ sakɩyɛ nɛ ɩ-taa sɔsɔŋ kpɛnda lʊbɛ pʊyɔɔ kɛ paya-tɛtʊ ndʊ se Pʊŋ lʊbɛ tɛtʊ. Pɩnaɣ 2015 taa pakalɩ kɩgalʊ lɛ, pana ɛyaa ɛzɩ miliyɔɔnaa 2 765 568 tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa maɣna ɛzɩ ɛkɩtaarɩnaa 18 300 yaa kilomɛtanaa 183. Ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa tɛtʊ tʊnɛ nɛ Tuwala ñɩndʊ taa kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ kɛ Afrika nɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ kpeekpe taa.
Ɖooo pɩnaɣ 1987 taa paacɔnaa nɛ pana se Yawunde tɛtʊ taa mba pɛwɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ hɛkʊ taa sɩŋŋŋ yɔ paakpɛnda ɛyaa ɛzɩ 37,8 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ kɛ ɛjaɖɛ kpeekpe ŋɛ pɩkɔma pɩnaɣ 2005 taa lɛ, patala ɛyaa 48,8 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ kɛ ɛjaɖɛ kpeekpe taa. Peeɖe pɔcɔnaa se pɩɩtalɩɣ pɩnaɣ 2010 taa kɛ mbʊ yɔ, ɛyaa naalɛ kɛ naatozo yɔɔ kɛ ɛjaɖɛ kpeekpe taa kaɣ wɛʊ tɛtʊ sɔsɔtʊ taa. Ɖooo pɩnaɣ 1960, pɩnaɣ ŋga Kameruni ɛjaɖɛ wɛwaɣ ɖɩ-tɩ yɔɔ lɛ, Yawunde tɛtʊ taa ɛyaa kaakpɛnda kutokiŋ looɖo (6 000) ɖeke.
Kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ komina tʊma taa nɛ pawɩlɩɣ-kʊ sukulinaa taa yɔ, ŋgʊ lɛ Fransɩɩ. Pɩnaɣ 2014 taa pɔcɔnaa se ɛyaa mba pɛwɛna pɩnzɩ 15 nɛ pɩɖɛɛ nɛ pasɩma fransɩɩ kʊnʊŋ maʊ nɛ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ camɩyɛ yɔ, pɛkpɛnda 60,5; piyele ɛyaa 75,6 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ sɩma kʊnʊŋ ŋgʊ kɩyɔɔdʊʊ.
Ɛzɩ ajɛyaa naayɛ taa tɛtʊ sɔsɔtʊ lɛɛtʊ ñɩnɩɣ se ana lɛɛna taa ñɩndʊ pɛkpɛndɩɣ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma yɔ, mbʊ ɖɔɖɔ Yawunde ñɩŋdʊ ajɛya naatoozo taa tɛtʊ palakɩ tʊma kɩɖʊma. Ajɛya ana yɔ: Lamalou-les-Bains (Fransɩɩ), Edesaa (Krɛsɩ, ɖooo pɩnaɣ 2007) nɛ Udini (Itaalii, ɖooo pɩnaɣ 2008).