Festivaalien ja tapahtumien edistäminen valtion kulttuuripolitiikassa -selvityksessä pohditaan ta... more Festivaalien ja tapahtumien edistäminen valtion kulttuuripolitiikassa -selvityksessä pohditaan tapahtumien ja festivaalien kulttuuripoliittista merkitystä sekä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta. Selvityksessä arvioidaan suomalaisten kulttuuritapahtumien ja festivaalien tietopohjaa (tilastoja ja tutkimuksia) kulttuuripoliittisesta näkökulmasta. Lähdeaineiston avulla muodostetaan kuvaa kulttuuritapahtumakentästä, festivaalien ja tapahtumien yleisöistä sekä sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista vaikutuksista. Valtion suhdetta kulttuuritapahtumiin ja festivaaleihin tarkastellaan valtionavustustoiminnan ja kulttuuripoliittisten asiakirjojen kautta. Tarkastelu kattaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) itsensä myöntämät että Suomen elokuvasäätiölle delegoidut avustukset.
Selvitys osoitti, että kulttuuritapahtumista ja festivaaleista löytyy runsaasti mutta hajanaista tietoa. Kulttuuritapahtuma-käsitteen erilaiset määrittelyt sekä tapahtumien moninainen luonne vaikeuttavat tietojen käytettävyyttä, vertailukelpoisuutta ja yleistettävyyttä. Tietopohjassa on myös selkeitä aukkoja; kulttuuritapahtumien kokonaismäärästäkään ei saa tietoa niin määriteltynä, että se palvelisi julkisen festivaalipolitiikan kehittämistä. Kulttuuripolitiikan näkökulmasta on tarvetta kehittää kulttuuritapahtumia ja festivaaleja koskevaa yhdenmukaista, vertailukelpoista ja pitkäjänteistä tiedontuotantoa.
Kulttuuritapahtumat ja festivaalit ovat sekä kulttuuripolitiikan välineitä että sen kohteita. Selvitys näytti, että festivaaleilla ja tapahtumilla on laajaa kulttuuripoliittista merkitystä ja käyttöä. Valtion kulttuuritapahtumille osoittama avustusmuoto on kytketty kaikkiin neljään OKM:n vuonna 2009 laatimassa kulttuuripolitiikan strategiassa määriteltyyn vaikuttavuustavoitealueeseen: 1) kulttuurisen perustan vahvistaminen, 2) luovan työn tekijät, 3) kulttuuri ja kansalaiset sekä 4) kulttuuri ja talous. Selvitysaineiston perusteella voidaan yleisesti katsoa, että tapahtumia avustamalla valtio on saanut edistetyksi kaikkia näitä tavoitteita. Avustustoiminnan tavoitteenasettelua olisi kuitenkin syytä täsmentää ja selkeyttää. Kehitettäessä avustusperiaatteita ja käytänteitä on huomioitava, että valtio joutuu toteuttamaan tavoitteitaan pääasiassa kolmannen sektoreiden toimijoiden kautta. Tapahtumakentän toimijat ovat itsenäisiä, niillä on omia pyrkimyksiä sekä muita rahoittajia.
Kulttuuritapahtumien ja festivaalien määrä samoin kuin niiden kirjo ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Valtionavustuksia myönnettäessä perinteiset taiteenalat ovat olleet vahvoilla. Erityisesti klassinen musiikki, jota myös muu valtion tuki suosii, saa eniten ja suurimpia tapahtuma-avustuksia. Tuki ulottuu silti esimerkiksi mediataiteeseen, sirkukseen, lastenkulttuuriin ja monikulttuurisuuteen.
Valtionavustusta saaneet tapahtumat täydentävät monin tavoin taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa ja tehostavat julkisen tai julkisesti tuetun infrastruktuurin käyttöä. OKM:n tavoitteisiin kuuluu myös kulttuurituotannon rakenteiden uudistaminen tapahtumien kautta. Festivaalit ja tapahtumat edustavat hybridiä toimintamallia. Niiden organisaatiomuotoa pidetään keveänä, ketteränä ja tehokkaana. Pääosa tapahtumista toimii yhdistyspohjalta ja nojaa vahvasti vapaaehtoistyöhön. Ytimeltään tapahtumatuotanto on jo pitkälti ammattimaistunutta. Rahoitusta saadaan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Jotkin yhdistykset tekevät myös kuntien kanssa sopimuksia tapahtumapalveluiden tuottamisesta.
Valtionavustusta saaneiden tapahtumien kävijämäärä on suuri. Joukossa on myös ilmaistapahtumia, mikä edistää kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Valtio tukee tapahtumia kaikissa maa-kunnissa, joskin asukaskohtainen tuki vaihtelee suuresti. Tarjontaa on myös monenlaisille kohderyhmille ja mieltymyksille. Suurimpia valtionavustuksia saavien tapahtumien kävijäprofiili muistuttaa kuitenkin keskivertokulttuuriyleisöjä. Tutkimusten mukaan tapahtumilla katsotaan olevan vaikutusta esimerkiksi sosiaalisten siteiden vahvistumiseen. Tapahtumissa osallistuminen on yhteisöllistä ja elämyksellistä, ja se ulottuu yleisönä olemisesta tapahtumanjärjestämiseen.
Tutkimusten mukaan kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tapahtumat houkuttelevat alueelle kävijöitä ja tuovat sitä kautta alueelle rahaa sekä työllisyys- ja imagovaikutuksia. Tuore ilmiö on tapahtumien konseptointi ja vienti ulkomaille. Taiteilijoille sekä muille luovan työn tekijöille tapahtumat ja festivaalit tarjoavat esiintymis- ja työtilaisuuksia, koulutusta sekä verkottumismahdollisuuksia. Tapahtumien työllistävä vaikutus on vahvasti sesonkiluonteista.
Selvitys on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore) vuosina 2014–2016 toteutettavaa Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimushanketta.
... 10 Becoming a Cultural Entrepreneur: Creative Industries, Cultureled Regeneration and Identit... more ... 10 Becoming a Cultural Entrepreneur: Creative Industries, Cultureled Regeneration and IdentityJennifer Hinves 11 Cultural Policy and Agency in a Cultural Minority Context: Artistic Creation and Cultural Management in Northern Ontario Aurélie Lacassagne 12 Being Partofthe ...
Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. ... more Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Viimeisten 20 vuoden aikana taidetta on nivottu etenkin uusien kaava-alueiden, kaupunginosien ja asuinkorttelien rakentamiseen. Taiteen ja taiteellisen suunnittelun ymmärretään parantavan rakennetun ympäristön laatua sekä lisäävän kiinnostusta ja kysyntää uusia tai kehitettäviä alueita kohtaan. Kaava-alueiden taidetta koskevien määräysten ja taiteen rahoitusta velvoittavien maankäyttösopimusten kautta taiteen maksajiksi ovat enenevässä määrin tulleet julkisen sektorin ohella yksityiset tahot. Tämä on kasvattanut tarvetta tietoon taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin kannattavuudesta. Julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia on tutkittu tähän saakka vain vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä selvityksessä tunnistetaan aluerakentamisen yhteydessä hankittavan taiteen taloudellisia vaikutuksia ja osoitetaan keinoja niiden arvioimiseksi. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja metodologinen. Selvityksessä taloudellisten vaikutusten tunnistamisessa nojattiin aiempaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon, joka koostuu Suomessa toimivien rakennuttajien ja taideasiantuntijoiden haastatteluista ja arkkitehtitoimistoille suunnatusta valtakunnallisesta verkkokyselystä. Vaikutusten ja arviointimenetelmien pohdinnassa hyödynnettiin lisäksi eri puolilla maata sijaitsevia taidekaupunginosia eli alueita, joihin taide on tullut kaavoituksen kautta. Tapausalueilta tietoa koottiin asiakirjojen ja henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Selvityksessä tarkastellut uudisrakennusalueet ovat Joensuun Penttilänranta (2011–2036), Porvoon Länsiranta (2014–2035) ja Jyväskylän Kangas (2014–2040). Lisäksi käsitellään Kankaanpään Taidekehää (1990–), jossa kyse on olemassa olevan kaupunkikeskustan kehittämisestä. Selvityksessä osoitetaan, että julkisen taiteen taloudellisen arvon selvittämiseen soveltuvat maksuhalukkuuden menetelmät, etenkin hedonisten hintojen menetelmä, ehdollisen arvottamisen menetelmä ja valintakoemenetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään esimerkiksi ympäristötaloustieteessä arvioitaessa viheralueiden läheisyyden vaikutusta asuntojen hintaan. Kulttuurin taloustieteen puolella niitä on käytetty myös Suomessa esimerkiksi museoiden ja kulttuuriperinnön yhteydessä. Kansainvälisesti on tehty muutamia ehdotuksia maksuhalukkuuden menetelmien käyttämiseksi julkisen taiteen tapauksessa, mutta käytännön sovelluksia ei vielä liiemmin ole. Selvityksessä ei vielä tehty itse estimointia vaan kartoitettiin aineistolähteitä sen toteuttamiseksi. Maksuhalukkuuden menetelmien pilotointia ehdotetaan osana aihepiiriä koskevaa jatkotutkimusta. Selvitys tehtiin osana EU:n rahoittamaa Luovaa osaamista -toimenpideohjelmaa ja Ornamon hallinnoimaa Taide käyttöön -hanketta (2018–2020). Yhteishankkeen tavoitteena on sujuvoittaa taiteen integroimista rakennushankkeisiin sekä lisätä kuntien ja rakennusyritysten taiteen ja luovan suunnittelun hankintojen laatua ja määrää.
The research team in Cupore tested and developed a qualitative approach and method based on actio... more The research team in Cupore tested and developed a qualitative approach and method based on action research for the evaluation of spillovers produced within participatory cultural projects. The research was based on already implemented projects (KUULTO & Tampere Together) and added a new round of analysis on selected cases to enable a longitudinal study of the spillovers. The selection of the analysed cases was based on the knowledge that they had involved cross-sectoral collaboration and participation. The focus was especially on the sub-categories of network and knowledge spillovers (cf. TCFF 2015) based on the nature of the projects. The research examined what kind of spillovers investment (public and private) in cultural projects generated and what mechanisms and conditions foster (or hinder) the emergence of spillover effects. As a policy-oriented development work, this also meant reflection on the consequences of spillovers, on how to foster (or even prevent) spillovers and ho...
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original... more This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
Festivaalien ja tapahtumien edistäminen valtion kulttuuripolitiikassa -selvityksessä pohditaan ta... more Festivaalien ja tapahtumien edistäminen valtion kulttuuripolitiikassa -selvityksessä pohditaan tapahtumien ja festivaalien kulttuuripoliittista merkitystä sekä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta. Selvityksessä arvioidaan suomalaisten kulttuuritapahtumien ja festivaalien tietopohjaa (tilastoja ja tutkimuksia) kulttuuripoliittisesta näkökulmasta. Lähdeaineiston avulla muodostetaan kuvaa kulttuuritapahtumakentästä, festivaalien ja tapahtumien yleisöistä sekä sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista vaikutuksista. Valtion suhdetta kulttuuritapahtumiin ja festivaaleihin tarkastellaan valtionavustustoiminnan ja kulttuuripoliittisten asiakirjojen kautta. Tarkastelu kattaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) itsensä myöntämät että Suomen elokuvasäätiölle delegoidut avustukset.
Selvitys osoitti, että kulttuuritapahtumista ja festivaaleista löytyy runsaasti mutta hajanaista tietoa. Kulttuuritapahtuma-käsitteen erilaiset määrittelyt sekä tapahtumien moninainen luonne vaikeuttavat tietojen käytettävyyttä, vertailukelpoisuutta ja yleistettävyyttä. Tietopohjassa on myös selkeitä aukkoja; kulttuuritapahtumien kokonaismäärästäkään ei saa tietoa niin määriteltynä, että se palvelisi julkisen festivaalipolitiikan kehittämistä. Kulttuuripolitiikan näkökulmasta on tarvetta kehittää kulttuuritapahtumia ja festivaaleja koskevaa yhdenmukaista, vertailukelpoista ja pitkäjänteistä tiedontuotantoa.
Kulttuuritapahtumat ja festivaalit ovat sekä kulttuuripolitiikan välineitä että sen kohteita. Selvitys näytti, että festivaaleilla ja tapahtumilla on laajaa kulttuuripoliittista merkitystä ja käyttöä. Valtion kulttuuritapahtumille osoittama avustusmuoto on kytketty kaikkiin neljään OKM:n vuonna 2009 laatimassa kulttuuripolitiikan strategiassa määriteltyyn vaikuttavuustavoitealueeseen: 1) kulttuurisen perustan vahvistaminen, 2) luovan työn tekijät, 3) kulttuuri ja kansalaiset sekä 4) kulttuuri ja talous. Selvitysaineiston perusteella voidaan yleisesti katsoa, että tapahtumia avustamalla valtio on saanut edistetyksi kaikkia näitä tavoitteita. Avustustoiminnan tavoitteenasettelua olisi kuitenkin syytä täsmentää ja selkeyttää. Kehitettäessä avustusperiaatteita ja käytänteitä on huomioitava, että valtio joutuu toteuttamaan tavoitteitaan pääasiassa kolmannen sektoreiden toimijoiden kautta. Tapahtumakentän toimijat ovat itsenäisiä, niillä on omia pyrkimyksiä sekä muita rahoittajia.
Kulttuuritapahtumien ja festivaalien määrä samoin kuin niiden kirjo ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Valtionavustuksia myönnettäessä perinteiset taiteenalat ovat olleet vahvoilla. Erityisesti klassinen musiikki, jota myös muu valtion tuki suosii, saa eniten ja suurimpia tapahtuma-avustuksia. Tuki ulottuu silti esimerkiksi mediataiteeseen, sirkukseen, lastenkulttuuriin ja monikulttuurisuuteen.
Valtionavustusta saaneet tapahtumat täydentävät monin tavoin taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa ja tehostavat julkisen tai julkisesti tuetun infrastruktuurin käyttöä. OKM:n tavoitteisiin kuuluu myös kulttuurituotannon rakenteiden uudistaminen tapahtumien kautta. Festivaalit ja tapahtumat edustavat hybridiä toimintamallia. Niiden organisaatiomuotoa pidetään keveänä, ketteränä ja tehokkaana. Pääosa tapahtumista toimii yhdistyspohjalta ja nojaa vahvasti vapaaehtoistyöhön. Ytimeltään tapahtumatuotanto on jo pitkälti ammattimaistunutta. Rahoitusta saadaan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Jotkin yhdistykset tekevät myös kuntien kanssa sopimuksia tapahtumapalveluiden tuottamisesta.
Valtionavustusta saaneiden tapahtumien kävijämäärä on suuri. Joukossa on myös ilmaistapahtumia, mikä edistää kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Valtio tukee tapahtumia kaikissa maa-kunnissa, joskin asukaskohtainen tuki vaihtelee suuresti. Tarjontaa on myös monenlaisille kohderyhmille ja mieltymyksille. Suurimpia valtionavustuksia saavien tapahtumien kävijäprofiili muistuttaa kuitenkin keskivertokulttuuriyleisöjä. Tutkimusten mukaan tapahtumilla katsotaan olevan vaikutusta esimerkiksi sosiaalisten siteiden vahvistumiseen. Tapahtumissa osallistuminen on yhteisöllistä ja elämyksellistä, ja se ulottuu yleisönä olemisesta tapahtumanjärjestämiseen.
Tutkimusten mukaan kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tapahtumat houkuttelevat alueelle kävijöitä ja tuovat sitä kautta alueelle rahaa sekä työllisyys- ja imagovaikutuksia. Tuore ilmiö on tapahtumien konseptointi ja vienti ulkomaille. Taiteilijoille sekä muille luovan työn tekijöille tapahtumat ja festivaalit tarjoavat esiintymis- ja työtilaisuuksia, koulutusta sekä verkottumismahdollisuuksia. Tapahtumien työllistävä vaikutus on vahvasti sesonkiluonteista.
Selvitys on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore) vuosina 2014–2016 toteutettavaa Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimushanketta.
... 10 Becoming a Cultural Entrepreneur: Creative Industries, Cultureled Regeneration and Identit... more ... 10 Becoming a Cultural Entrepreneur: Creative Industries, Cultureled Regeneration and IdentityJennifer Hinves 11 Cultural Policy and Agency in a Cultural Minority Context: Artistic Creation and Cultural Management in Northern Ontario Aurélie Lacassagne 12 Being Partofthe ...
Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. ... more Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Viimeisten 20 vuoden aikana taidetta on nivottu etenkin uusien kaava-alueiden, kaupunginosien ja asuinkorttelien rakentamiseen. Taiteen ja taiteellisen suunnittelun ymmärretään parantavan rakennetun ympäristön laatua sekä lisäävän kiinnostusta ja kysyntää uusia tai kehitettäviä alueita kohtaan. Kaava-alueiden taidetta koskevien määräysten ja taiteen rahoitusta velvoittavien maankäyttösopimusten kautta taiteen maksajiksi ovat enenevässä määrin tulleet julkisen sektorin ohella yksityiset tahot. Tämä on kasvattanut tarvetta tietoon taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin kannattavuudesta. Julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia on tutkittu tähän saakka vain vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä selvityksessä tunnistetaan aluerakentamisen yhteydessä hankittavan taiteen taloudellisia vaikutuksia ja osoitetaan keinoja niiden arvioimiseksi. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja metodologinen. Selvityksessä taloudellisten vaikutusten tunnistamisessa nojattiin aiempaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon, joka koostuu Suomessa toimivien rakennuttajien ja taideasiantuntijoiden haastatteluista ja arkkitehtitoimistoille suunnatusta valtakunnallisesta verkkokyselystä. Vaikutusten ja arviointimenetelmien pohdinnassa hyödynnettiin lisäksi eri puolilla maata sijaitsevia taidekaupunginosia eli alueita, joihin taide on tullut kaavoituksen kautta. Tapausalueilta tietoa koottiin asiakirjojen ja henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Selvityksessä tarkastellut uudisrakennusalueet ovat Joensuun Penttilänranta (2011–2036), Porvoon Länsiranta (2014–2035) ja Jyväskylän Kangas (2014–2040). Lisäksi käsitellään Kankaanpään Taidekehää (1990–), jossa kyse on olemassa olevan kaupunkikeskustan kehittämisestä. Selvityksessä osoitetaan, että julkisen taiteen taloudellisen arvon selvittämiseen soveltuvat maksuhalukkuuden menetelmät, etenkin hedonisten hintojen menetelmä, ehdollisen arvottamisen menetelmä ja valintakoemenetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään esimerkiksi ympäristötaloustieteessä arvioitaessa viheralueiden läheisyyden vaikutusta asuntojen hintaan. Kulttuurin taloustieteen puolella niitä on käytetty myös Suomessa esimerkiksi museoiden ja kulttuuriperinnön yhteydessä. Kansainvälisesti on tehty muutamia ehdotuksia maksuhalukkuuden menetelmien käyttämiseksi julkisen taiteen tapauksessa, mutta käytännön sovelluksia ei vielä liiemmin ole. Selvityksessä ei vielä tehty itse estimointia vaan kartoitettiin aineistolähteitä sen toteuttamiseksi. Maksuhalukkuuden menetelmien pilotointia ehdotetaan osana aihepiiriä koskevaa jatkotutkimusta. Selvitys tehtiin osana EU:n rahoittamaa Luovaa osaamista -toimenpideohjelmaa ja Ornamon hallinnoimaa Taide käyttöön -hanketta (2018–2020). Yhteishankkeen tavoitteena on sujuvoittaa taiteen integroimista rakennushankkeisiin sekä lisätä kuntien ja rakennusyritysten taiteen ja luovan suunnittelun hankintojen laatua ja määrää.
The research team in Cupore tested and developed a qualitative approach and method based on actio... more The research team in Cupore tested and developed a qualitative approach and method based on action research for the evaluation of spillovers produced within participatory cultural projects. The research was based on already implemented projects (KUULTO & Tampere Together) and added a new round of analysis on selected cases to enable a longitudinal study of the spillovers. The selection of the analysed cases was based on the knowledge that they had involved cross-sectoral collaboration and participation. The focus was especially on the sub-categories of network and knowledge spillovers (cf. TCFF 2015) based on the nature of the projects. The research examined what kind of spillovers investment (public and private) in cultural projects generated and what mechanisms and conditions foster (or hinder) the emergence of spillover effects. As a policy-oriented development work, this also meant reflection on the consequences of spillovers, on how to foster (or even prevent) spillovers and ho...
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original... more This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
Artikkelissa selvitetään, miten nuoret kokevat julkisen taiteen lukion arjessa. Tutkimuskohteena ... more Artikkelissa selvitetään, miten nuoret kokevat julkisen taiteen lukion arjessa. Tutkimuskohteena ovat norjalaisen Frognin lukion pysyvät nykytaideteokset, jotka ovat kaikki muodoltaan valoinstallaatioita. Prosenttiperiaatteella toteutettu teoskokonaisuus Skolelys (2001–2006) sisältää useita teoksia koulun sisällä ja yhden koulun pihassa. Kanssatutkijoina ovat toimineet lukion toisen luokan opiskelijat (n=16). Lukiolaisten julkisen taiteen vastaanottoa koulussa on selvitetty teosten äärellä tutkimushetkellä ja nuorten kokemukset on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin taiteen vastaanottotutkimuksen ja kokonaisvaltaisen oppimisympäristöajattelun näkökulmista. Yksi prosenttiperiaatteella toteutetun taiteen tavoitteista on tuottaa taide-elämyksiä ja tehdä mahdolliseksi yllättävänkin taiteen kohtaaminen arjen ympäristöissä. Tutkimustulokset osoittavat, että kouluarkkitehtuuriin integroidut julkiset taideteokset ovat usealle lukiolaiselle kuitenkin taideteoksina huomaamattomia...
Uploads
Books by Sari Karttunen
Selvitys osoitti, että kulttuuritapahtumista ja festivaaleista löytyy runsaasti mutta hajanaista tietoa. Kulttuuritapahtuma-käsitteen erilaiset määrittelyt sekä tapahtumien moninainen luonne vaikeuttavat tietojen käytettävyyttä, vertailukelpoisuutta ja yleistettävyyttä. Tietopohjassa on myös selkeitä aukkoja; kulttuuritapahtumien kokonaismäärästäkään ei saa tietoa niin määriteltynä, että se palvelisi julkisen festivaalipolitiikan kehittämistä. Kulttuuripolitiikan näkökulmasta on tarvetta kehittää kulttuuritapahtumia ja festivaaleja koskevaa yhdenmukaista, vertailukelpoista ja pitkäjänteistä tiedontuotantoa.
Kulttuuritapahtumat ja festivaalit ovat sekä kulttuuripolitiikan välineitä että sen kohteita. Selvitys näytti, että festivaaleilla ja tapahtumilla on laajaa kulttuuripoliittista merkitystä ja käyttöä. Valtion kulttuuritapahtumille osoittama avustusmuoto on kytketty kaikkiin neljään OKM:n vuonna 2009 laatimassa kulttuuripolitiikan strategiassa määriteltyyn vaikuttavuustavoitealueeseen: 1) kulttuurisen perustan vahvistaminen, 2) luovan työn tekijät, 3) kulttuuri ja kansalaiset sekä 4) kulttuuri ja talous. Selvitysaineiston perusteella voidaan yleisesti katsoa, että tapahtumia avustamalla valtio on saanut edistetyksi kaikkia näitä tavoitteita. Avustustoiminnan tavoitteenasettelua olisi kuitenkin syytä täsmentää ja selkeyttää. Kehitettäessä avustusperiaatteita ja käytänteitä on huomioitava, että valtio joutuu toteuttamaan tavoitteitaan pääasiassa kolmannen sektoreiden toimijoiden kautta. Tapahtumakentän toimijat ovat itsenäisiä, niillä on omia pyrkimyksiä sekä muita rahoittajia.
Kulttuuritapahtumien ja festivaalien määrä samoin kuin niiden kirjo ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Valtionavustuksia myönnettäessä perinteiset taiteenalat ovat olleet vahvoilla. Erityisesti klassinen musiikki, jota myös muu valtion tuki suosii, saa eniten ja suurimpia tapahtuma-avustuksia. Tuki ulottuu silti esimerkiksi mediataiteeseen, sirkukseen, lastenkulttuuriin ja monikulttuurisuuteen.
Valtionavustusta saaneet tapahtumat täydentävät monin tavoin taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa ja tehostavat julkisen tai julkisesti tuetun infrastruktuurin käyttöä. OKM:n tavoitteisiin kuuluu myös kulttuurituotannon rakenteiden uudistaminen tapahtumien kautta. Festivaalit ja tapahtumat edustavat hybridiä toimintamallia. Niiden organisaatiomuotoa pidetään keveänä, ketteränä ja tehokkaana. Pääosa tapahtumista toimii yhdistyspohjalta ja nojaa vahvasti vapaaehtoistyöhön. Ytimeltään tapahtumatuotanto on jo pitkälti ammattimaistunutta. Rahoitusta saadaan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Jotkin yhdistykset tekevät myös kuntien kanssa sopimuksia tapahtumapalveluiden tuottamisesta.
Valtionavustusta saaneiden tapahtumien kävijämäärä on suuri. Joukossa on myös ilmaistapahtumia, mikä edistää kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Valtio tukee tapahtumia kaikissa maa-kunnissa, joskin asukaskohtainen tuki vaihtelee suuresti. Tarjontaa on myös monenlaisille kohderyhmille ja mieltymyksille. Suurimpia valtionavustuksia saavien tapahtumien kävijäprofiili muistuttaa kuitenkin keskivertokulttuuriyleisöjä. Tutkimusten mukaan tapahtumilla katsotaan olevan vaikutusta esimerkiksi sosiaalisten siteiden vahvistumiseen. Tapahtumissa osallistuminen on yhteisöllistä ja elämyksellistä, ja se ulottuu yleisönä olemisesta tapahtumanjärjestämiseen.
Tutkimusten mukaan kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tapahtumat houkuttelevat alueelle kävijöitä ja tuovat sitä kautta alueelle rahaa sekä työllisyys- ja imagovaikutuksia. Tuore ilmiö on tapahtumien konseptointi ja vienti ulkomaille. Taiteilijoille sekä muille luovan työn tekijöille tapahtumat ja festivaalit tarjoavat esiintymis- ja työtilaisuuksia, koulutusta sekä verkottumismahdollisuuksia. Tapahtumien työllistävä vaikutus on vahvasti sesonkiluonteista.
Selvitys on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore) vuosina 2014–2016 toteutettavaa Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimushanketta.
Papers by Sari Karttunen
Selvitys osoitti, että kulttuuritapahtumista ja festivaaleista löytyy runsaasti mutta hajanaista tietoa. Kulttuuritapahtuma-käsitteen erilaiset määrittelyt sekä tapahtumien moninainen luonne vaikeuttavat tietojen käytettävyyttä, vertailukelpoisuutta ja yleistettävyyttä. Tietopohjassa on myös selkeitä aukkoja; kulttuuritapahtumien kokonaismäärästäkään ei saa tietoa niin määriteltynä, että se palvelisi julkisen festivaalipolitiikan kehittämistä. Kulttuuripolitiikan näkökulmasta on tarvetta kehittää kulttuuritapahtumia ja festivaaleja koskevaa yhdenmukaista, vertailukelpoista ja pitkäjänteistä tiedontuotantoa.
Kulttuuritapahtumat ja festivaalit ovat sekä kulttuuripolitiikan välineitä että sen kohteita. Selvitys näytti, että festivaaleilla ja tapahtumilla on laajaa kulttuuripoliittista merkitystä ja käyttöä. Valtion kulttuuritapahtumille osoittama avustusmuoto on kytketty kaikkiin neljään OKM:n vuonna 2009 laatimassa kulttuuripolitiikan strategiassa määriteltyyn vaikuttavuustavoitealueeseen: 1) kulttuurisen perustan vahvistaminen, 2) luovan työn tekijät, 3) kulttuuri ja kansalaiset sekä 4) kulttuuri ja talous. Selvitysaineiston perusteella voidaan yleisesti katsoa, että tapahtumia avustamalla valtio on saanut edistetyksi kaikkia näitä tavoitteita. Avustustoiminnan tavoitteenasettelua olisi kuitenkin syytä täsmentää ja selkeyttää. Kehitettäessä avustusperiaatteita ja käytänteitä on huomioitava, että valtio joutuu toteuttamaan tavoitteitaan pääasiassa kolmannen sektoreiden toimijoiden kautta. Tapahtumakentän toimijat ovat itsenäisiä, niillä on omia pyrkimyksiä sekä muita rahoittajia.
Kulttuuritapahtumien ja festivaalien määrä samoin kuin niiden kirjo ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Valtionavustuksia myönnettäessä perinteiset taiteenalat ovat olleet vahvoilla. Erityisesti klassinen musiikki, jota myös muu valtion tuki suosii, saa eniten ja suurimpia tapahtuma-avustuksia. Tuki ulottuu silti esimerkiksi mediataiteeseen, sirkukseen, lastenkulttuuriin ja monikulttuurisuuteen.
Valtionavustusta saaneet tapahtumat täydentävät monin tavoin taide- ja kulttuurilaitosten tarjontaa ja tehostavat julkisen tai julkisesti tuetun infrastruktuurin käyttöä. OKM:n tavoitteisiin kuuluu myös kulttuurituotannon rakenteiden uudistaminen tapahtumien kautta. Festivaalit ja tapahtumat edustavat hybridiä toimintamallia. Niiden organisaatiomuotoa pidetään keveänä, ketteränä ja tehokkaana. Pääosa tapahtumista toimii yhdistyspohjalta ja nojaa vahvasti vapaaehtoistyöhön. Ytimeltään tapahtumatuotanto on jo pitkälti ammattimaistunutta. Rahoitusta saadaan niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Jotkin yhdistykset tekevät myös kuntien kanssa sopimuksia tapahtumapalveluiden tuottamisesta.
Valtionavustusta saaneiden tapahtumien kävijämäärä on suuri. Joukossa on myös ilmaistapahtumia, mikä edistää kulttuurin taloudellista saavutettavuutta. Valtio tukee tapahtumia kaikissa maa-kunnissa, joskin asukaskohtainen tuki vaihtelee suuresti. Tarjontaa on myös monenlaisille kohderyhmille ja mieltymyksille. Suurimpia valtionavustuksia saavien tapahtumien kävijäprofiili muistuttaa kuitenkin keskivertokulttuuriyleisöjä. Tutkimusten mukaan tapahtumilla katsotaan olevan vaikutusta esimerkiksi sosiaalisten siteiden vahvistumiseen. Tapahtumissa osallistuminen on yhteisöllistä ja elämyksellistä, ja se ulottuu yleisönä olemisesta tapahtumanjärjestämiseen.
Tutkimusten mukaan kulttuuritapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä. Tapahtumat houkuttelevat alueelle kävijöitä ja tuovat sitä kautta alueelle rahaa sekä työllisyys- ja imagovaikutuksia. Tuore ilmiö on tapahtumien konseptointi ja vienti ulkomaille. Taiteilijoille sekä muille luovan työn tekijöille tapahtumat ja festivaalit tarjoavat esiintymis- ja työtilaisuuksia, koulutusta sekä verkottumismahdollisuuksia. Tapahtumien työllistävä vaikutus on vahvasti sesonkiluonteista.
Selvitys on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore) vuosina 2014–2016 toteutettavaa Kulttuuritapahtumien kulttuuripoliittiset ja aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimushanketta.