Vuosi 2024 lopussa

 Ensiksikin, etten unohda 💖💖💖💖💖 Sydämelliset kiitokset Liisalle, jolta sain Positiivareiden kautta jouluisen tervehdyksen. KIITOS!

Minä en saanut aikaiseksi lähettää joulukortteja kenellekään, ihan muutaman kuvallisen tervehdyksen lähetin ja sain kännykkään, tottakai nekin ilahduttaa. Postitse onkin varmaan mahdotonta saada kortteja, kun en kenellekään ilmoittanut osoitettakaan muuton jälkeen. Tosin turhapa sitä on laittaa, muutetaan tästä kuitenkin keväällä (tähänastisista asunnoista huonoin ja kallein, ei kiitos). 

Mulla meni koko joulu piloille tämän flunssataudin kanssa. Nyt vähätkin koristeet olen jo poistanut, eikä muutenkaan ollut fiilistä "eikä tää äiti laittanut kystä kyllä".

vanhoja kortteja laitoin seinälle roikkumaan. Niitä en ole raskinyt hävittää, koska muutamat noistakin lähettäjistä ovat jo muuttaneet "hiippakuntaa". 

Karjalanpiirakoita tormistauduin paistamaan joulun jälkeen

Ja eilen pojalle gluteenittomat piirakat. Sitten vasta kun olin tehnyt kuoritaikinan, älysin katsoa netistä siihen ohjetta. Mulla taas oli gluteeniton jauho vääränlaista, ei ollut tasaista. Ryynit piti siilata pois. Kuitenkin ihmeen hyvin sain tehtyä, nämä olivat toiselta pelliltä, kun olin jo ekan pellillisen harjoitellut.

Sumuisia päivä on ollut tällä joulukuussa säänkin puolesta

Eilen ja tänään aurinko paistaa ja olikin aika liukasta keliä. Ilman nastakenkiä ei pääse mihinkään. Liikunta on jäänyt vähemmälle näinä viikkoina, ja siitäköhän johtuu kun nilkkakin on monena päivänä kipuillut. Ja saman jalan polvi, grr. 

Hirmuinen tuulikin viuhuu koko ajan, vaikka hyvähän se on kun sähkö sitten on ollut halpaa. Korvat vaan menee kun ikkunoista vinkuu tuuli koko ajan.

yritän kuitenkin kävellä jonkinverran joka päivä, ettei koko liikuntakyky häviäisi.

Jäät on olleet on/off tilanteessa koko loppuvuoden

Ilotulituksia ei tule tänään lähdettyä katsomaan kaupunkiin (kuten viime vuonna, kun asuin siinä lähellä), vaikka on kyllä kaupassa käytävä vielä.  

Toivottavasti eivät räiski lähellä.

 

Teille kaikille kävijöille, Oikein hyvää vuodenvaihdetta!  Onnellista Uutta Vuotta 2025!

Tauti iski

 Nyt on pakko pitää taukoa kaikesta ja maata sängyn pohjalla. Eilen jo päivällä alkoi jäätävä kylmyys ja kuume nousi. Eipä oikein jaksanut mitään. Enkä yhtään tiedä mistä se tuli tämä tartunta, oikeastaan en muuta keksi kuin kirjastautosta? Keskiviikko iltana siellä oli aika täyttä. Muuten en ole ollut kenenkään kanssa tekemisissä lähietäisyydellä. 39 astetta oli eilen illalla kuumetta, sitten otin panadolia ja ihmeeksi nukuin yöllä jonnekkin klo 3een asti. Nopeasti tämä alkoi, yskittää ja nenä vuotaa tai on tukossa. Nyt juuri on vähän helpompi vaihe tässä taudissa. Saa nähdä mihin kehittyy.

Toissapäivänä onneksi ehdin tehdä rommisuklaakakun, kun poika siitä tykkää. Mutta muut leivonnaiset, piirakat ja ruuanlaitot saavat odottaa aikoja parempia.

Viime vuodelta ollut joulukukka

Tänä vuonna en ole ostanut mitään kukkiakaan, jotenkin niin "jäässä" olen ollut.

Mutta jos tauti helpottaa joskus, niin palataan asiaan.

Hyvää Joulun odotusta ja JOULUA teille sinne jonnekin!

Mustavalkoista

 Tänään kävin kävelyllä, koska pitää koettaa kävellä jos sitten nukuttaisi paremmin. Ei juuri tule muuta liikuntaa nyt harrastettua. Viime yönä nukuin kyllä, mutta sitten aamulla näin jotain painajaista ja siitä päättelen että pitää pitää melatoniinista taukoa. Onneksi täysikuun aika alkaa olla ohi taas.

Maisema on aika harmaa, mutta piti kuvata kun näkyy tuolla jo vähän olevan järvi jäässä. Onneksi ei vielä ketään näkynyt jäällä, -12 astetta pakkasta oli.

Sitten kun tulin kotiin katsoin kännykästä lehtiä ja niissä kaikissa olikin tieto, että Heikki Silvennoinen oli tänään kuollut.  Niinpä erittäin surullinen uutinen tuli.

Kun Markku Pölösen elokuvaa Ralliraita kuvattiin Pohjois-Karjalassa, olimme mieheni kanssa kuvauksissa yleisönä (ehkä meitä ei näkynyt elokuvassa). Satuttiin kahville Heikki Silvennoisen ja Olavi Uusivirran kanssa samaan pöytään, saattoi olla Tuupovaaran ralliradalla tai Ylämyllyllä en muista varmaksi. Mutta he antoivat sitten fanikuvansa ja nimmarit, 😄 ooh. Niinpä mulla on ne tallessa, vuosi 2008 tai 2009, koska silloin elokuva on julkaistu.  Jäipä siitä hyvä muisto. Mutta menetys on suuri!

Eilen oli kukkien kastelupäivä kuun mukaan, niin tuli kuvattua vielä kukassa oleva pelargoni.

Moi moi!

On lunta tulvillaaan...

 onhan tuolla aika raikas talvisääkin, ainakin tuulee ja  lisää satelee luntakin taas.

Lauantai-aamuna olikin satanut ainakin 20 cm lunta. Kuva on illalla otettu. Aikamoista kahlaamista oli kävelyt.

Olisi ollut meno pikkujouluun päivällä, mutta kaikki kävelytiet oli auraamatta ja bussitkin olivat myöhässä tai liian täynnä, ettei päässyt kyytiin. Kylläpä keljutti, kun niin olisin vuosikymmenten jälkeen halunnut mennä pikkujouluun tällä kertaa. Enkä nyt taxia kuitenkaan älynnyt tilata. Piti sitten keittää itelle vähän riisipuuroa, kun teki mieli, eipä sitä tajua että voisihan sitä ostaa kaupastakin.

Sunnuntaina  15. pvä oli jo pääkävelyväylät aurattu, että pääsi edes kävelylle.

Äsken kävin taas kävelyllä tuolla lumisessa puistossa, kun on liikkuminen viime viikolla jäänyt vähiin, jostain syystä. Eikä vieläkään viime yönäkään kunnolla nukuttanut, vaikka otan Melatoniinia ja jotain rauhoittavia teelaatuja. Mutta voi olla sekin sitten vikana kun nukun aamulla pitkään, eli tänäänkin yli 8;aan asti.

Kuuset on olleet minulle sellaisia lempipuita, lapsena kiipeilin omassa pihassa olevaan  isoon kuuseen, jonka oksat olivat alhaalla ja hyvin paksut. Ei siis uskoisi että minäkin olen lapsena kiipeillyt puissa. Enkä yhtään tiedä vieläköhän sekin kuusi on pystyssä. Viimeksi kun sielläpäin kävin oli ainakin sen alaoksat sahattu pois, etteivät lapset tipu puusta.

Pyhäjärven rannassa tuuli tuiversi, ettei oikein haluttanut kävellä rannassa. 

Jotenkin on tämä elämä mennyt niin tylsäksi, ettei ole muuta aktiviteettia kuin kävelyt ja kaupassakäynnit. Niin tylsistyttää kyllä jo tämäkin talvi.

Mutta näillä mennään, moi moi.

Valvottaa ja muita taivaskuvia

 Hei taas!

Tässäkö on taas syyllinen siihen, kun olen kolmena yönä nukkunut huonosti. Vasta tänään tajusin että kuu on tulossa täydemmäksi. Eilen koetin kuvata tätä vajaata kuuta, mutta mun kännykkä ei suostu sitä kuvaamaan, olkoon...

Aamuinen taivaskuva eiliseltä

Saman illan taivaskuva

Tänäänkin oli huikea auringon lasku ja oli hieno aurinkoinen päiväkin.

12.12.24

Tänä iltana pitäisi ottaa jotain troppia että nukuttaisi, olenkin koko syksyn melkein poikkeuksetta kuitenkin nukkunut hyvin, nyt taas iski tämä pyöritys, eli pyörin vaan sängyssä kyljeltä toiselle. Viime yönä oli kuitenin hyvä kirja luettavana, niin sain luettua puoleen väliin. Ensi yönä jatkan jos ei nukuta.

Löysin maasta havuja, niin otinpa ja laitoin parvekkeelle kannuun, onpahan jotain vihreää. Saa nähä tuleeko ostettua amaryllistäkään, en osta tuoksuvia, eikä joulutähti kestä kuljetusta.

Moi moi taas!

Sunnuntaita

 Eilen kävin katsomassa Keskustorin valaistusta, kun itsenäisyyspäivän ilotulitusten asemesta on ympäristön rakennukset valaistu, kuten monena edellisenäkin vuonna. 

Tänään sunnuntaina on ollut jokseenkin lepopäivä, mitä nyt olen pari kertaa käynyt kävelyllä. Oli oikein hieno ilma tänään ja iltapäivällä näkyi aurinkoakin jo kolmannern kerran tässä joulukuussa.

Kuten näkyykin, ei jäälle ole vielä mitään asiaa

Tänään näin varmaan ensimmäisen lumiukkelin tänä talvena :))

 Loput piparitaikinat on nyt paistettu ja tuoksu on hyvä. 

Moi moi, hyvää joulukuun jatkoa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

 Tänään ei sitten ollut enää aurinkoa näkyvissä. Kotona vaan pieniä puuhasteluja tein ja kävin pari kertaa kävelyllä, ei ollut pakkastakaan tänään.

Tavan mukaan nämä kynttilät olivat häveyksissä ja etsin niitä koko aamun, mutta lopulta löytyivat.

Pipareita paistoin osan, eilen tein taas Paraisten piparitaikinan ja tällä kertaa tulivat jotenkin kalpeita, en tiedä miksi. Oli loppunut Pomeranssinkuori-mauste, joten makukin on vähän laimea, vaikka tein ohjeen mukaan muuten. Mutta menevät kyllä...

Tämän päivän vietto jatkuu tästä televisiosta itsenäisyysjuhlia katsomalla. 

Ehkä alan taas neuloa villasukkia vaihteeksi.

 

Iloinen yllätys

 Tänään olikin yllätys jo heti aamulla

Oli satanut lunta

ja taivaalla näkyi jotain harmaiden pilvien välistä.

Mutta päivällä olikin vielä kirkkampaa

Piti ihan pysähtyä katsomaan tätä ihmettä, kun näkyi sinistä taivasta ja aurinkoa

Ihan huikeaa!

Joulukuu alkoi

 No niin, vihdoinkin päästiin ohi marraskuusta. Samanlaisena kylläkin alkoi tämä joulukuukin, eli harmaata on auringonnoususta sen laskuun ja sitten muut ajat pimeämpää vielä.

Tämän kuvan otin jo lauantaina, kun sattumalta huomasin, että kaksi tonttua oli hukannut lakkinsa tuonne, vai lienevätkö olleetkin piilossa tuossa puussa.

Vaikka minulla ei ole nyt ollut mitään joulutusintoa (vielä), ehkä sitä tulee tässä vähitellen. Mietin vähän olisinko tehnyt entisestä joulusadustani uuden version, mutta ei tullu jaksavan vielä. Mutta koetan keksiä jotain jouluista näihin tämän kuun postauksiin kuitenkin.

Hienosti tänään vielä pääsi polkupyörällä kauppaankin, kun aina jotain puuttuu, eli nyt luumut.

Ratinan kauppakeskukseen on pystytetty monia kuusia, tässä suurin.

On tehnyt mieli jo luumurahkaa monta päivää. Sellaista oltava ylensä aina vasta jouluna, mutta nyt ajattelin tehdä pikaversion heti nyt enkä jouluaattona.

Päivällä söin makeampaa mansikan kanssa ja nyt tein mustikan ja omenan kanssa,tietysti niitä luumuja sekaan. Eli vispasin kerman ja sen sekaan vaan rahkaa ym. Eipä tarvitse ohjeita. Enkä tykkää liian makeasta.

Ehkä tämä elämä tästä piristyy, saatiin lämpöä pattereihin, huoltomies lopulta kävi ottamassa niistä ilmat pois. Ja olen aloittanut ottaa B-vitamiineja,  heti vaikutti vähän piristävän. 

Hyvää joulukuun alkua sinne missä oletkin!

Yli viikko on vierähtänyt

 Onhan taas vierähtänyt toista viikkoa  edellisestä postauksesta. Melkeinpä joka päivä olen tässä ajatellut että pitäisi ja pitäisi tehdä uusi...mutta se vaan jää ja jää. Nyt jos ei ala tähän, niin loppuu koko postailu.

Sorsat ja auringonpaiste 17.11.

Muutama kuva syksystä tähän ennen lumimyräkkää

Koko syksyn olen ihmetellyt tätäkin Rhododendronia eli alppiruusua joka vaan kukki ja kukki pitkään. En tiedä miltä näyttää nyt, kun en ole muistanut tuon ohi kulkea.

 

Nyt ollaan taas julkisuudessa puhuttu syömisestä, että pitäisi syödä enemmän kuin 500 g kasviksia/pvä ja vaihtaa lihansyöntiä papuihin yms (eikä leivänpäälle saisi laittaa makkaraa)

 Joskus huvikseni punnitsin, että paljonko on puoli kiloa, niin piti taas kokeilla.

Tosin onhan tässä kuvassa hedelmiä nyt, mutta kuitenkin minusta kasviksia tulisi aika helposti tuo 500 g

Vasemmalla kuvassa oli vaan mitä sattui olemaan pöydällä (560g) ja oikeanpuolisen kuvan ruuat söin ainakin. Miten helposti tulee lisää kun laittaa tuohon vaikka porkkanan, tomaatin tai mitä nyt sattuu olemaan. Kuoriminen tietysti vähentää painoa. Mutta jos ajattelee puolta kiloa vain pakastevihannespusseina tai pelkkänä lehtisalaattina, niin jo vähän tökkii minua ainakin.

Aurinkoisia päiviä oli ja en vaan pääse ohi tällaisista maisemista ilman kuvaamista.

19.11. 2024

Sitten seuraavana päivänä tulikin lumituisku, kerkisin kävellä aamupäivällä kerran ennen sitä. muttaillalla olikin sellainen tuuli ja pyry ettei tehnyt mieli lähteä.

22.11. sai kyllä tallata ihan omiakin polkuja lumihankeen :)

Kyllähän se maisema muuttuikin valkeaksi

Pakkasia ei ole ollut vielä paljon ja jo ovat auranneet näitä polkuja, vaikka vielä hyvin pääsee kulkemaan vaikka ei kaikkia aurata. 

On tosi hyvä kävellä ollut ulkona, joskus sauvojen kanssa tai ilman, kyllä se vaan virkistää mieltä.

Kävin myös katsomassa keskustan touhuja, ei tule lähdettyä sinne ihan huvikseen usein, vaan piti käydä katsomassa Keskustorille pystytetty joulukuusi. Vaikka ilman valoja.

Lauantaina olisi ollut joulunavaus tapahtumia, mutta ei vaan tullut lähdettyä, ennen olen käynyt katsomassa Jouluparaatia, mutta nyt jäi.

Sokoksella kävin salaatilla, niin oli tuoli odottamassa Joulupukkia

On ollut tässä sellainen Jumi, enkä edes tullut lähdettyä Käsityömessuille, eikä oikein muuannekaan kun vain kauppaan ja kävelylle. En tiedä miten tästä jumista pääsee, ei luista mikään, on vaan kylmä ja tympii. Olen pakottautunut neulomaan, mutta lukeminenkaan ei suju. Tuleekohan yhtään joulukorttiakaan tehtyä, ei ole kohta paljon aikaa viedä niitä keräyspaikkaan, postiin ehtii laittaa, mutta en montaakaan laita. 

Mutta saa nähdä. Ainakin tähän sanon vaan Moi Moi!

Marraskuista hiljaiseloa

 Tervehdys taas!

Pieni päivitys taas tässä vaiheessa. 

 

 Nämä näihin kuusiin kiinni jääneet koivunlehdet näyttävät tässä harmaassa säässä kuin pieniltä kynttilöiltä. Kuva arboretumin kivikkopenkistä.

Niskakipu on kyllä hellittänyt, mutta lauantaina sain kyllä hautoa sitä lämminvesipullolla ja senjälkeen olen pitänyt neuleita niskassa ja melkeinpä olisi parempi talvitakki päällä istua sisälläkin. On niin kylmän kalseaa ja vetoista tässä asunnossa. 

Vaikka kyllä se ulkoilu helpottaa vähän sisällekin tultua, kaippa verenkierto vilkastuu kävellessä. Nyt on ollut hyvä vielä ajella pyörälläkin, olen käynyt joka päivä ajelemassa. 

Yksi asia jonka luulen aiheuttaneen niskakipua oli kun innostuin kokoamaan itsellä ollutta palapeliä, jossa on vain 500 palaa ja se on sopivan kokoinen kasata tässä laatikon kannessa. Mullahan ei ole vieläkään pöytää jossa voisi palapeli olla levällään.

Kyllä vähän huvitti kun luin netistä jutun palapeliharrastajasta joka ammattilaisena kokoaa tällaisen puolessa tunnissa :))) Mulla siihen meni reilusti yli viikko. Ihan vaikea oli ja monestikohan meinasin laittaa tään roskikseen. Joskus vuosia sitten ostin näitä kolme erilaista ja tämä jäi silloin kokoamatta odottamaan tätä aikaa.

Katsoin kyllä niitä toisiakin, jospa joskus innostuisi kokeilemaan kasata niitäkin. Eilen kävin Tokmannilla, mutta en muistanut katsoa olisiko siellä vielä näitä pieniä palapeleja, isompia siellä kyllä on ollut ainakin mainoksissa. Mutta en haaveile niistä.

Ostin vain tämän pienen kalenterin ensivuodelle. Mietin ja mietin ostanko ollenkaan, koska hurja määrä on menneiden vuosien kalentereita ja päiväkirjoja ja on vaikea säilyttää kaikkea, mutta toisaalta ei raaski heittää poiskaan. Mutta joku on hyvä olla johon voi merkitä tulevia menoja, vaikka niitä onkin vähän ollut. Aina voi niistä katsoa miten on aika kulunut ennen, kun nyt on ollut hyvin vaikea ajanjakso taas nämä kuukaudet.

Tällä viikolla kävin katsomassa Vapriikissa Songlines Australian seitsemän sisarta-näyttelyn. Se oli niin erikoinen, huikea ja värikäs, että pitää sitä miettiä ja teen eri postauksen. 

Hyvää marraskuun jatkoa!

Kipua ja taidetta

 Tervehdys taas!

Aamulla kun heräsin oli niskaan tai olkapäähän iskenyt kai "noidannuoli", oli niin kipeä ettei pää oikein kääntynyt. Huh, eipä ole ollut ennen tällaista. Nyt kun olen lääkinnyt sekä paikallisesti että suun kautta, niin alkaa tuntua paremmalta. Vaikutti siltä aluksi, ettei uskalla lähteä kävelyllekään. Sitten iltapäivällä kävin sauvojen ja pojan kanssa pienellä lenkillä. Kai lähden vielä käymään ulkona koska näyttää niin aurinkoiselta, ennen kuin pimenee ilta.

Tänä vuonna ei tullut niin paljon kukkkia tähän marraskuun kaktukseen

Kuvaaminen on nyt vähentynyt, koska ei oikein ole mitä kuvata. Ulkonakin vain ruskeaa ja synkkää suuriman osan päivää. 

Yläbanneriin laitoin kuvaksi ruusut lumihangessa, silloin kun satoi sen lumen alkukuulla, satuin sen huomaamaan. Saa olla tuo kuva nyt ehkä loppuvuoden.

Hatanpään Arboretumissa ei juurikaan ole väriläiskiä enää. Vain nämä Arnoldinpihlajan marjat ovat jääneet puuhun.

Eilen tuli mieleen että pitää nyt aloittaa käymään vaihteeksi Museoissa, kun on museokortti voimassa vielä ja helpommin pääsee ajelemaan vielä pyörälläkin jossain. Eilen kävin Tampereen Taidemuseossa katsomassa Vuoden nuoren taiteilijan Suvi Sysin näyttelyä.

Taidetta oli esillä niin seinille ripustettuna kuin lattioillakin 

Ja kannattaa katsella video vaikka aluksi, jossa taiteilija itse kertoo itsestään ja taiteensa tekemisestä. 

Taidemuseon alakerrassa on näyttely aikaisempien vuosien Vuoden nuorten taiteesta, joita on tähän taidemuseoon hankittu monien vuosien varrella. Tämä näyttely on nimeltä Silmänruokaa

Jotenkin kyllä hätkähdytti tämä Kim Simonssonin teos Nimetön vuodelta 2003. Hänen teoksiansa oli kesällä esillä Helsingissä.

Taustalla vasemmalla näkyy Samuli Heimosen Rauta-aika v.lta 2001 

Tämä suuri teos on Kaisu Koiviston Corona v.lta 1998, jossa oli käytetty kierrätettyä turkista. Valitettevasti taustalla oleva upea ja erikoinen kolmiosainen teos unohtui tarkastella tarkemmin.

Ehdottomasti kannattaa käydä tuolla Taidemuseon näyttelyissä, jos vaan käy täällä Tampereella päin.

Oli eilenkin perjantaina paljon kävijöitä siellä. Tänään mun oli mielessä lähteä Vapriikkiin käymään, mutta tämä niskakipu lopetti ne ajatukset. Toivottavasti ei sada vielä ensi viikolla lunta, jotta pääsisi vielä pyöräilemään. 

Tässä kaikki tällä kertaa, toivottavasti tämä niskakipu menee ohi.