Helmikuu.

Nämä jaksaa aina vaan kukkia. Käsittämättömiä suurine kukkineen.

Hetken ilo tämäkin.

Ruoka maittaa pienille!

Näin on sitten helmikuukin jo lopuillaan. minne tämä aika kiirehtii, niin nopeaan kuluu.  On ollut pakkasten puolesta sopivaa talvea kun ei kovia pakkasia ole ollut ainakaan nyt helmikuussa ja tämä loppukuuhan ennustetaan olevan plussakeliä. onko vähän turhan aikaista sanoa että kevättä tekee. Vielä voi olla koviakin yöpakkasia maaliskuussakin. No, se otetaan mitä annetaan.

Olen nyt koittanut käydä päivittäin kävelyllä ilman Himmua, on se vähän sellaista tyhjää kun ei kaveria enään ole. 

Ikävä ei vaan tahdo vielä hellittää, niin pitkä oli se meidän yhteinen taival.  Mutta elämä jatkuu.

Yalvi on mennyt paljolti sukkia kutoen, muuta kun en enään pysty kutomaan kuin jotain tuollaista helppoa jossa ei niin tuo näkö haittaa, Sukkia kun kutoo melkein vanhasta muistista. No, kyllä joudun välillä purkamaan kun tarkastan suurennuslasin kanssa mitä on tullut tehtyä ja sitten jonkun virheen huomaa. jonkun silmukan putoamisen saa sentään virkkuukoukun avulla poimittua takaisin. Onneksi on suka kuluttajia ette itarvi tyhjään kutoa. 

Nyt alkaa taas tuo mielenkiintoinen aika kun saa seurata pienien taimien kasvua kun mullasta päänsä nostavat.  Se o naina mukavaa katsottavaa. Kovin paljon en nyt laita taimia, niin ainakin olen suunnitellut että ei liikaa. Koitan laskea etukäteen minkä verran tarvin mitäkin kukkaa. Sen mukaan sitten kylvääääääöt suorittaa. Mutta hm. tuppaa aina karkaamaan käsistä vaikka kuinka päättäisi minkä verran laitan.

Talven selkä on taittunut ja nyt alamme odottamaan sitten kunnon kevättä. Sitä ihanaa odotusta toivon teille jokaiselle.

 

Tamikuu

 Näin on vuosi vaihtunut ja tammikuu jo melkein puo9livälissä. ;it' soyyrm vvuosi edetessään tuokaan tullessaan on vielä hämärän peitossa. 

Aloitin tämän vuoden  valossa ja lämmössä. Uudenvuoden päivänä matkustin tyttäreni kanssa teneriffan lämpöön. matka ei enään ollut omissa suunnitelmissani mutta lapset ostivat matkan joululahjaksi ja yksi lähti sitten mukaan. Reissu meni kyllä ihan hyvin vaikka en enään jaksa samanlailla siellä liikkua kuin ennen vanhaan. Mutta se valo. se vaan on niin ihanaa. En niinkään auringosta välitä

Harmikseni viimeisen iltana siellä alkoi sellainen aivasteleminen että arvasin nuhan tulevan ja niin olen nyt sitten potenut kunnon nuhaa ja yskää jota en olekaan vuosikausiin kokenut. Pikkuhiljaa alkaa vähän helpottamaan. Säät oli mitä kesäisemmät , ei pilvipäivää yhtään ja kerran oli luvassa iltapäivä sadetta mutta ei sitten pisaraakaan tullut. sitä kyllä toivoi että saisivat vetä. Kuivuus jo näkyi kukkaloistossa jota nyt ei niin vahvana ollut kuin tavallisesti.

Täällä kotona olen nyt elänyt sellaista sisäelämää, en ole tuon nuhan ja yskän takia jaksanut edes kävelyllä käydä. säät kyllä ölisi suosineet ulkoilua vaikka liukasta kyllä on ollut. kok tämän talven aikan aika paljon. Ei enään edes potkukelkalla pääse liikkeelle, niin hyvin on ollut tie heikotettuina joka tosin sekin on hyvä asia.

Päivät jo pitenee ja se on ihana asia. pahin talven pimeys on takana ja kevättä jo kylvöineen miettii mitä multaan ´taas pistäisi kasvamaa.  Sekin ajan myötä selviää, mutta epäilen että samat helppohoitoiset taimet nytkin maahan sitten tulee. Kun on huonot kasvatuspaikat ei voi kaikkea laittaa kasvamaan parempi pysyä niissä joiden tietää onnistuvan puutteellisissakin oloissa.

Hyvää joulunaikaa.

 

Rakkaan Himmu koirani kuvan myötä toivon jokaiselle hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa.

Niin tyhjää on syksy ollut kun kaveri on pois, mutta pakko on mennä vaan eteenpäin. Miten voikaan pieni koira jättää niin suuren aukon arkeen. 

Joulun aika on usein läheisten kanssa olemista ja niin minäkin menen sitten tyttären luo jouluksi jonne tulee sitten toinenkin tyttöni. On kiva olla kaikessa rauhassa omaisten kanssa, vaikka menisi se joulu täällä kotonakin.

Jouluun valmistautuminen on paljon muutut mennesitä ajoista kumn oloi kiire ja hoppu. Monenlaiset  joulut mahtuu pitkään ikään. lapsuuden joulut ennen sotaa, sota-ajan pulajoulut, monet perhejoulut omen perheen kanssa. joulut kun kotiin tuli myös lastenlapset ja nyt sitten nämä joulut tyttären luona. Muistojen ketju on pitkä.

Marraskuu loppu puolellaan.

 ja joulunaika lähestyy voimalla. kauppojen tarjonata alkaa olla huipussan ja kiireiset ihmiset tekee ostoksiaan mietteliäänä.  Ei ole nyt oikein sellainen ostajan joulu, että siitä vaan, paljon miettimättä otetaan lahjoiksi sopivia tavaroita. Mekein on harkittava ostojaan. Aika ei ole niitänä parhaita ja tuleva aikakin mietityttää mitä vielä koemmekaan omien ostojen kanssa. Mutta onhan joulu niin paljon muutakin kuin lahjat. 

Nyt on mennyt jo melkein 4 viikkoa ilman rakasta Himmua.Miten voikaan pieni koira jättäää niin suuren tyhjyyden jälkeensä.  Mutta jatkettava on  vain eteenpäin Niin vahvana elää vielä  mukana arjen askareissa. Mukan joskus kulkee ja ajatukset usein vie siihen aikaan kun yhdessä näitä arkipäiviämme elettiin. Kävelyllä käyntikin on niin tyhjän päiväsita ilman Himmua. Muistot Himmusta on kyllä niin lohdullisia että miiden kanssa pääsee pahimman yli.

Mutta omasta vähän synkästä joulun ajan odotuksesta huolimatta toivon kaikille oikein hyvää, ihanaa aikaa. joulun valojen mukanaan tuomaa iloa pimeään syksyyn.

Syksy toi surun.

 

Eilen aamulla piti tehdä tuo vaikea päätös, himmun aika on päästä  pois. vain kaksi viikkoa  meni kun tyttö alkoi heiketä nopeasti ja nyt oltiin sitten tilanteessa että oli minun asiani päättää mitä teen, mutta ratkaisu oli kyllä raskas mutta tarpeellinen, En enään voinut katsoa tuota niin rakasta Himmua kun päivä päivältä heikkeni. Ei ollut kipuja mutta voimat oli aivan lopussa.

17 vuotta 7 kk Himmu sai olla kaverinani. Niin paljon nyt on ihania muistoja lohduttamassa pohjatonta surua. Saa muistella aikaa aina siitä asti kun Himmu kotiin kasvattajat tuli. meidän yhreiset retkemme  eripuolille lähimetsiä ja järveien rantoja.  Pieni koira  jätti suuren aukon arkeeni. 

Oma keskusasemani ottaa kovin raskaasti tämän asian mutta kyllä min ätästäkin selviän, Himmuhan rakasti kotipihan touhuja ja oli kaikessa mukana loppuun asti. Nyt on Himmun viimeinen leposija puutarhan rakkaassa paikassa.  Elämäni jatkuu ilman Himmua mutta e ivarmasti päivää etten muistaisi yhteisiä touhujamme. Himmu eli pitkän ja hyvän elämän, nyt sitten on aika nukkua ikiuntaan kyynelten kostuttaessa hautakumnpuaan.

Lokakuun mietteitä

 Niin on taas kesä jätetty taakse ja kohti talvea mennään. Lämmintä syksyä on vielä ollut vaikka välillä niin harmaata. aamukävelyllämme usein sumuisen harmaata joka sitten päivän mittaan vielä kirkastuukin. Ei vielä lyö kaksi mustaa kättä toislleen, sen verran on vielä päivällä' valoisaa.

Kukkkkkkat pääosin jo pois, vain jokunen kukka amppeleiden petunioissa vielä on, niitä vaan ei enään  viitsinyt edes kuvata, sen verran jo on kuitenkin kunnon kukinta ohi.

Syksyinen on pihamaakin ikkunasta ulos kuvattuna. Vielä riittää hommaa saada kaikki tammen lehdet siivottua pois ennen lumentuloa ellei sitten yllätä tulollaan ennekuin kaikki on pois.

Meillä on vähän erilainen syksy nyt, kun Himmun elämä alkaa hiipua. ikä alkaa tyttöä rasittamaan. vielä jaksaa pikku lenkkejä tehdä ja vielä seuraa kovasti mitä milloinkin teen, mutta kaikki rauhalliset hetket nukkuu. On niin vaikea ajatella hetkeä kun ei Himmua enään kaverina olisi.  mutta kyllähän sen jo järkikin sanoo että pitkään olen saanut kaveristani nauttia. Nyt jo 17 vuotta  ja 7 kuukautta on Himmulla ikää. Se on aika paljon koiralle jo. Mutta nyt mennään päivä kerrallaan ja nautitaan yhteisistä hetkistä niin kauan kuin niitä meille annetaan.  Yhdessä me vielä tulppaaneita maahan laitettiin, Himmu seurasi kokoajan että varmasti tulee oikein laitettua, onhan se kaikki nämä vuodet ollut minun pikku puutarhurini.

Näillä mennään eteenpäin yhdessä nyt vielä' ja toki toivon että vielä pitkään jos vain Himmun kunto kivuttomana jatkuu.

Hyää' syksyn jatkoa kaikille!

Muutama syyskuva

 Kesän kukat alkaa olla loppusuoralla, pitkään nyt on saanut niitä pitääkin kun ei ole halla vieraillut. 

Tämä ei ollutkaan kukka vaan eilen iltainen kuutamo.

Samettiruusu pusj´kat ovat niinvaltavan suuria  ja vielä kukkivt ellei tule hallaa.

En muista näin köyhää perhos kesää, mutta tuon yhden sentään eilen sain kuvattua, Huono kuva mutta siinä se on, amiraali.

Ja kappas toinenkin yhtä huono kuva tuli mukaan.