Rahvidõvaihõlinõ (laul)

Rahvidõvaihõlinõ vai Riikevaihõlinõ vai Internatsionaal om kõgõ kuulsamb kommunismi-anarkismi laul. Alguperälidseq prantsusõkeelidseq sõnaq kirot' Pottieri Eugène (1816-1887) aastagal 1871 ja viie Geyteri Pierre (1848-1932) aastagal 1888. Laul panti ümbre pall'odõhe kiilihe. Vinne keelen oll' taa Nõvvokogo Liido hümni iist aastagani 1944, ku taa asõmalõ tetti umaette Nõvvokogo Liido hümn.

Soomõ keelen

KANSAINVÄLINEN

1. Työn orjat, sorron yöstä nouskaa,

maan ääriin kuuluu kutsumus.

Nyt ryskyin murtuu pakkovalta,

tää on viime ponnistus.

Pohja vanhan järjestelmän horjuu.

Orjajoukko taistohon!

Alas lyökää koko vanha maailma,

ja valta teidän silloin on!

Tää on viimeinen taisto,

rintamaamme yhtykää!

niin huomispäivänä kansat

on veljet keskenään!

2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa

kuin kansa kaikkivaltias.

Se yhteisonnen säätää, suojaa,

se on turva tarmokas.

Eestä leivän, hengen, kunniamme

yössä sorron, turmion,

kukin painakaamme palkeitamme,

kun käymme työhön, taistohon.

3. Lait pettää, hallitukset sortaa,

verot köyhälistön verta juo,

ja köyhän ihmisoikeuskin

ompi tyhjä lause tuo.

Pois jo kansat holhouksen alta.

Veljeyden sääntö on:

kellä velvoitusta, sillä valtaa

ja oikeutta olkohon.

4. On kurjan kurjat kunniassaan

raharuhtinaat nuo röyhkeät.

Ei koskaan tee ne itse työtä,

vaan ne työtä ryöstävät.

Varat kansan hankkimat on menneet

kaikki konnain kukkaroon.

Pois kansa velkansa jo vaatii,

nyt ryöstösaalis tuotakoon.

5. Meit valhein ruokkii tyrannit

mut rauha meille koittakoon.

Nyt lakko tehdään armeijoissa,

aseet pois pantakoon.

Ja jos aikovat nuo kannibaalit

sankareita meistä taas,

niin tietäkööt he, että luodit

silloin kenraalimme saa.

6. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki

työkansa joukko nälkäinen!

Maa meidän on ja olla täytyy,

vaan ei laiskain lurjusten.

Nälkä meill’ on aina vieraanamme,

vaan kun korpit haaskoiltaan

me kerran kaikki karkoitamme,

niin päivä pääsee paistamaan.

Sanat: Eugène Pottier (1871)

Musiiki: Pierre de Geyter (1888)

Käännös: Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki (1905)

Eesti keelen

INTERNATSIONALE

1. Nüüd üles, keda needus rõhub,

Nälg, orjus ikkes hoiawad,

Keeb mässul rind ja wõitlus lõhub

Me orjakütked, ahelad!

Me wägiwalla häwitame,

Uus, parem ilm on meie püüd,

Uus ilm, kus wõidul ülendame

Neid, keda orjus rõhub nüüd.

Refrään:

Wiimse wõitluse Maale

Lahing otsustaw toob,

Internatsionale

Meil uueks ilma loob.

2. Ei wabadust saa taewawäega,

Ei anna tsaar, ei hiiglane,

Waid oma wõimsa, julge käega

Me wägiwalla wõidame.

Et ülekohut heita hauda

Ja õigust wõita endile,

Sest tõmba lõõtsa, tao rauda,

Nii kaua kui raud tuline.

3. Ja petab seadus, walitsused;

Üür waesed werest tühjaks joob;

Ja kehwistu inimõigused –

On ainult tühi lause too.

Me saame läbi hoolduseta,

Ei wabadus wõrdsuseta;

Kui “Õigust pole kohuseta”,

Siis kohustust õigusteta!

4. On tõstetud apoteoosi

Need šahti, raudtee kuningad.

Ei töölist parem elu soosi,

Waid neid kes ta tööd kurnawad.

Kuld bande šeifidesse jõuab

Ja tootja päralt puudus on.

Nüüd rahwas oma wõlga nõuab,

Mis padakonna kukrus on.

5. Türannid tüssawad meid needes,

Ent rahu meile koidab ju!

Nüüd seisaku tehkem armeedes,

Ja relwad maha pandagu!

Kui mõtlewad need kannibaalid,

Et teewad sangareid meist taas,

Siis teadku nad, et meie kuulid

Sel juhul oma kindral saab.

6. Ei õigust ilma walitseda

Wõi olla söödikute sool,

Waid meil, töörahwal, sest et teda

Peab ülewal me töö ja hool.

Kui lõhub tasumise äike

Kõik ahned koerad laiali,

Ei sellepärast kustu Päike,

Waid paistab nii kui ennegi.

Ümbrepandja: Hans Pöögelmann & Tõnu Trubetsky

Kar'ala keelen

INTERNACIONALAH

1. Novškua ruadajat i kevhät,

Ken viluo, nälgiä nähnün on.

Miän jogo veritilka kiehuv

I borc’uh varoin valmis on.

Vanha ilma trudiec’ijoin kiällä

Pidäv ünnäh juvrdua pois,

Štobi ruadajin i kevhin viällä

Miän uvz’i ilma luadie vois.

Tämä šuvriin kaikkie tora

Nüt jo jälgimäne liev!

Internacionalah

Hiän trudiec’ijat viev.

2. Ni ken ei avta meilä piäššä,

Ni c’uari, jumala, ni ken.

Vain vägi ruadajin i kevhin

Voicc’ov üksin luadie z’en.

Štobi šordua burz’uit icc’ien piäldä

I omat elot kiskuo šais,

Pidäv ahjoloissa pidiä tulda,

Štobi ravda jähtümäh ei jäis.

Saami keelen

INTERNATIONALA

Dál čuožžilehket šlávamánát

geat nelgiid čađa birgiidet.

Já ráhkkanehket ođđa dorrui,

vánhurskkis eallimii.

Buot bákčasiid mii hávdái doalvut,

já friddjavuođas badjánit.

Mii ovttasráđiid áigut cegget

daň ođđa servvodagamet.

Ref.

De čoahkkanit mii ávuin

vuottuidjoksat áigut mii

ja Internationala

lieđđugoahtá fas

Välislingiq