WSP Finland
| WSP Finland Oy | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 2007 |
| Toimitusjohtaja | Harri Yli-Villamo[1] |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | rakennuttaminen, insinöörikonsultointi |
| Henkilöstö | 700 (2021)[2] |
| Omistaja | WSP Global |
| Kotisivu | wsp.com |
WSP Finland Oy on suomalainen rakennusalalla toimiva suunnittelu- ja konsulttiyritys, joka kuuluu kanadalaiseen WSP Global-konserniin.[3][4] Yrityksellä on Suomessa 700 työntekijää ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä Pasilan Triplassa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WSP Finlandin juuret alkavat vuodesta 1963, jolloin Ilmari Kortesluoma perusti nimeään kantaneen suunnittelutoimiston. Myöhemmin toimiston nimeksi vaihdettiin SuunnitteluKortes.[3]
2007–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WSP Finland syntyi alkuvuonna 2007, kun WSP LT-Konsultit ja WSP Suunnittelukortes yhdistyivät.[5] Yksi sen ensimmäisiä isoja projekteja oli Kehäradan ratasuunnitelman teko yhdessä Pöyry Infra Oy:n kanssa.[6] Vuonna 2009 yhteistyö jatkui Kehäradan avoratasuunnittelun merkeissä.[7] Yhtiön muita hankkeita 2000-luvulla olivat Eduskuntatalon lisärakennus, Finnforestin puurakenteinen pääkonttori, Pauligin Vuosaaren paahtimo ja Kolmiosairaala. Yritys oli myös suunnittelemassa Länsimetroa, Kirkkonummi–Kivenlahti-moottoritietä ja Espoo–Lohja–Salo-ratayhteyttä.[8]
2010–2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 WSP Finlandilla oli 370 työntekijää Helsingissä, Oulussa, Järvenpäässä, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä.[8]
Tammikuussa 2011 alkoi toimia uusi WSP Finland Oy, johon oli yhdistetty WSP:n Suomessa toimineet yhtiöt[9]:
- WSP Finland, joka oli vastannut rakennus- ja energiasektorin suunnittelusta ja
- WSP Environmental, joka oli keskittynyt energia- ja ympäristökonsultointiin.
Yrityksellä oli 350 työntekijää Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä[10] ja sitä työllistivät muun muassa seurakuntien tilaamat kirkkojen kuntotutkimukset[11], silta- ja valtatiesuunnittelu Vietnamissa[12] ja maailman suurimpiin kuuluvien kiertopetikattiloiden rakenteiden suunnittelu eteläkorealaiseen Samcheok Green Power -voimalaitokseen.[10]
Vuonna 2012 WSP Finland suunnitteli ja toteutti mahdollisimman vähän tilaa vieviä ulkojäteastioita yhteistyössä Puuha Groupin ja Omnia-ammattiopiston kanssa.[13]. WSP Finland voitti Nourish! -ehdotuksellaan Sipoon kunnan, Suomen Arkkitehtiliitto Safan ja Aalto-yliopiston järjestämän kilpailun, jossa haettiin suuntaa Sipoossa olevan Sibbesborgin alueen rakentamiseen. Kilpailuun toivottiin ratkaisuja Söderkullan ympäristöön rakennettavaan kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntaan, johon tulisi 70 000 – 100 000 asukasta. WSP:n ehdotus perustui kaupunkikyliin, jotka muodostivat verkoston Sibben ja Borgin kaksoiskeskustan ympärille. Palvelut oli sijoitettu tiiviille alueelle, asuminen pääosin rivi- ja pienkerrostaloihin.[14] Yhtiön liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa.[15]
2016–2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2016 WSP osti jyväskyläläisen PTS Kiinteistötekniikka Oy:n, joka oli erikoistunut rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijapalveluihin. Se tarjosi rakennus- ja kiinteistöalan rakennuttamisen tehtäviä, valvonta- ja työmaapalvelua sekä rakennus- ja sisäilmatutkimusta ja omisti rakennus- ja sisäilmalaboratorio RSLab Oy:n. Yhtiö työllisti 18 työntekijää.[4] WSP:n oli vastuussa vuonna 2016 valmistuneessa Eduskuntatalon peruskorjaushankkeessa rakennesuunnittelusta.[16]
Vuonna 2017 WSP Finland teki kahdeksan kauppakamarin tilaaman[17] liikenneselvityksen, jonka mukaan pääteitä ja kantateitä tulisi korjata nykyistä ripeämmin.[18]
Vuonna 2018 WSP osti espoolaisen Trafix Oy:n, joka työllisti yli 40 henkilöä ja tarjosi liikennealan suunnittelu-, projekti- ja asiantuntijapalveluita.[19] WSP osti myös suunnittelu- ja rakennuttamispalveluyritys ISS Palvelut -konserniin kuuluvan ISS Prokon ja sen omistaman ISS Suunnittelupalvelut. ISS Prokolla oli 140 työntekijää ja se toimi Turussa, Vaasassa, Seinäjoella, Rovaniemellä, Joensuussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. ISS Proko tarjosi rakennuttamisen, valvonnan, rakennusten arviointien ja tutkimuksen sekä laboratorioalan palveluita. Aiemmin WSP:llä oli työskennellyt noin 40 rakennuttamisen osaajaa.[20]
Vuonna 2019 WSP Finland oli mukana Liikennevirasto Väylän projektissa, jossa toteutettiin ekosysteemihotelleiksi kutsuttuja ympäristöjä.[21] Marraskuussa WSP:n, L-arkkitehtien ja Nomaji Maisema -arkkitehtien yhteinen ehdotus voitti Helsingin kaupungin järjestämän Junatien suunnittelukilpailun.[22]
Vuonna 2020 Destia, Sweco ja WSP Finland valittiin toteuttamaan Kalasataman raitiotietä ja katualueita Kalasatamasta Pasilaan -hankkeesssa.[23] Lokakuussa WSP voitti ideakilpailun, jossa etsittiin taidetta Jyväskylässä sijaitsevaan Lutakonpuistoon. Kaksiosainen Veden liike -teos muodostuu sadepilvi-installaatiosta ja veden kiertokulku -radasta.[24]
2021–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 2021 WSP kertoi ostaneensa Golderin. 7000 ihmistä ympäri maailma työllistänyt Golder oli erikoistunut geo- ja ympäristökonsultointiin, Suomessa sillä oli viitisenkymmentä työntekijää.[25] Toukokuussa WSP:n ja Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy voittivat ehdotuksellaan Lahden Aleksanterinkadun sillan suunnittelukilpailun.[26]
Tammikuussa 2022 WSP myi Jyväskylässä ja Oulussa sijainneen laboratorioliiketoimintansa Mitta Oy:lle.[27] Huhtikuussa L Arkkitehtien, WSP Finlandin ja Nomaji Maisema-arkkitehtien työryhmä voitti Senaatti-kiinteistöjen ja Aalto-yliopistokiinteistöjen järjestämän Otaniemen Tietokorttelit -arkkitehtuurikilpailun.[28] Joulukuussa norjalainen Snøhetta-arkkitehtitoimisto, Arkkitehdit Davidsson Tarkela ja WSP Finland voittivat Elielinaukion arkkitehtuurikilpailun.[29]
Projekteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkkejä WSP:n projekteista Suomessa:
- Vuonna 2015 WSP avusti KymiRing Oy:tä allianssikumppanuussopimuksen solmimisessa Destia:n kanssa Iittiin suunnitellun KymiRing-moottoriurheilukeskuksen ensimmäisen kehitysvaiheen toteuttamisesta WSP toimi pääkonsulttina ja asiantuntijana hankkeen toteutuksessa, kun taas Destia vastasi hankkeessa palveluntuottamisesta.[30]
- WSP on mukana Lapin keskussairaalan laajennuksessa käytettävässä allianssissa, jossa hankkeen riskejä ovat jakamassa tilaaja, urakoitsijat ja suunnittelijat. Allianssiin kuuluu sen lisäksi myös Lapin sairaanhoitopiiri, Verstas Arkkitehdit, Granlund, Geobotnia, L2 palosuunnittelu, YIT ja Are.[31]
- WSP Finland toimi pääkonsulttina Vantaan ratikan yleissuunnitelmassa. Ratikan itäisen osan (Länsimäen ja Tikkurilan välillä) katu- ja alustavaa rakennussuunnittelua se tekee yhteistyössä AFRYn ja Finnmap Infran kanssa.[32]
Siltaprojekteja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WSP Finlandilla on vahvaa osaamista muun muassa vinoköysisilloista. Sillä on ollut siltaprojekteja Suomen lisäksi myös Euroopassa, Kiinassa, Venäjällä ja Vietnamissa. Vuonna 2013 WSP:llä oli Suomessa noin 40 silta-alan osaajaa.[15]
Yrityksen suunnittelemia siltoja ovat muun muassa
- Rovaniemen Jätkänkynttilä-silta, joka oli Suomen ensimmäinen tieliikenteen vinoköysisilta[15]
- Helsingin Kruunusillat[33] [34]
- Ruoholahden ja Jätkäsaaren välinen Crusellinsilta, [15]
- Turun uusi Myllysilta[35]
- Tampereen Laukonsilta[15]
- vuonna 2005 valmistunut vietnamilainen Hai Phongin Binh-silta, [15]
- vuonna 2013 Keski-Vietnamin Da Nangiin valmistunut Tran Thi Ly -silta[15]
- kaksi kilometriä pitkä Cao Lanh -silta Etelä-Vietnamissa,[36]
- Intiassa sijaitseva maailman korkein rautatiesilta, joka sijaitsee 320 metriä Chenab-joen yläpuolella[15]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Palkitut sillat:
- Vuonna 2009 Suomen rakennusinsinöörien liitto myönsi valtakunnallisen Vuoden silta 2009 -palkinnon WSP:n suunnittelemalle Mikkelin matkakeskuksen ylikulkuväylälle[37]
- Vuonna 2021 WSP:n suunnittelema Sudentassu valittiin vuoden sillaksi. Kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta sijaitsee Vantaalla Kuninkaanmäessä. WSP:n suunnittelema Pomarkunjoen silta sai kilpailussa kunniamaininnan.[38] Sudentassu sai myös European Steel Design Award 2021 –palkinnon Euroopan teräsrakenneyhdistysten kattojärjestöltä, jonka nimi on European Convention for Constructional Steelwork (ECCS).[39]
- Vuonna 2022 WSP:n suunnittelema Atlantinsilta valittiin vuoden sillaksi.[40]
- Vuonna 2022 RIL-palkinnonjaon yhteydessä annettiin kunniamaininta vietnamilaiselle Thu Thiem 2 -sillalle,[41] jonka WSP Finland oli suunnitellut.[42]
- Vuonna 2015 WSP sai Vuoden kuntatekniikan saavutus 2015 -palkinnon tekemästään Helsingin yleiskaavan kaupunkibulevardien asiantuntija-arvioinnista.[43] Vuonna 2020 saman tunnustuksen sai Vantaan Keimolan Lincolninaukio, sen valvontatorni ja puisto[44] jonka WSP oli suunnitellut[45]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ WSP Finland Oy:n johtoryhmä | WSP www.wsp.com. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ a b Keitä olemme | WSP www.wsp.com. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ a b Mölsä, Seppo: Kanadalainen Genivar on brittejä mieluisampi isäntä. Rakennuslehti, 14.2.2013, s. 13. Suomen Rakennuslehti.
- ↑ a b Pipsa Olli: WSP ostaa jyväskyläläisen PTS Kiinteistötekniikan Keskisuomalainen. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Anna-Liisa Lilius: Talouselämä oikaisee Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Pöyry Infra ja WSP Finland tekevät Kehäradan ratasuunnitelman. Rakennuslehti, 1.6.2007. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kehäradan avoratasuunnittelijoiksi Pöyry ja WSP. Rakennuslehti, 3.4.2009. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Mikko Piiroinen: WSP Groupista Vuoden insinööritoimisto Tekniikkatalous. Viitattu 1.10.2021.
- ↑ WSP yhdistää yhtiönsä Suomessa Rakennuslehti. 7.9.2010. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ a b Jarmo Seppälä: Oulussa suunnitellaan rakenteita maailman suurimpiin kiertopetikattiloihin Tekniikkatalous. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Jarmo Seppälä: Vanha kivikirkko on lähes ikuinen Tekniikkatalous. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Harri Repo: WSP:lle iso konsulttisopimus Vietnamiin Tekniikkatalous. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Sofia Virtanen: Suomessa suunnitellut jäteastiat helpottavat lajittelua julkisissa tiloissa Tekniikkatalous. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Jarmo Seppälä: WSP voitti Sipoon Sibbesborg-suunnittelukilpailun Tekniikkatalous. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ a b c d e f g h Mari Heikkilä: WSP silloittaa Vietnamia Tekniikkatalous. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Jaettu toinen sija - Restaurointia yhdistettynä moderniin rakentamiseen Rakennustekniikka 4/2017. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Karla Kempas: Nyt puhutaan sadoista miljoonista - jopa miljardeista: Liikenneverkkojen rahoitusta ei voi jättää valtion budjetin varaan – Professori: "Tuotanto voi siirtyä kilpailijamaihin" Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Jyri Tuominen: Tiestön korjausvelka on yli miljardi euroa - syynä "ymmärrysvaje" Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Nimetön sanoo: WSP ostaa liikennesuunnitteluyrityksen Rakennuslehti. 30.11.2017. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ WSP hankki lisää osaamista yritysostolla Rakennuslehti. 8.1.2018. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Risto Malin: Liikennevirasto Väylä alkoi perustaa hotelleja todella erikoisille asukkaille Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Helsingin monimutkainen liikennesolmu myllätään uusiksi "puhtaalta pöydältä" Helsingin Uutiset. 21.11.2019. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Sörkan spora ja Karaatti saivat Helsingin uudet raitiotieurakat Rakennuslehti. 8.4.2020. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Eeva Salminen: Narusateen alla voi vaikka tanssia päivin ja öin – Jyväskylän Lutakkoon uudenlainen taideteos Keskisuomalainen. 22.10.2020. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ WSP ja Golder yhdistyvät Talotekniikka-lehti. 8.4.2021. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Lahden Aleksanterinkadun ylittänee jatkossa Seitti Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ WSP:n laboratorioliiketoiminta siirtyy Mitta Oy:lle Projektiuutiset.fi. 3.1.2022. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Eeva Törmänen: 95 000 m² uutta rakentamista Otaniemeen – Katso kuvat kilpailun voittaneesta ehdotuksesta Tekniikka&Talous. 8.4.2022. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Arkkitehtuuri | Elielinaukion arkkitehtuurikilpailun voittaneesta ”Klyygasta” toivotaan kasvojenkohotusta alueelle – ”Tällä haavaa paikka ei ole viihtyisä” Helsingin Sanomat. 10.12.2021. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Talouselämä: Nouseeko Suomeen Pohjois-Euroopan johtava moottoriurheilukeskus? Askel otettu Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Rovaniemen suurimmassa rakennushankkeessa jaetaan riskit – jos rahat eivät riitä, myös urakoitsijat ja suunnittelijat maksumiehiksi Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Vantaan ratikan suunnittelu on kolmen kauppa – WSP Finland, AFRY ja Finnmap itäisen osuuden kimppuun. Rakennuslehti, 30.11.2020. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Vinoköysisilta voitti kiistellyn Kruunuvuorenrannan siltakilpailun Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Tältä näyttää Kruunusilta-kilpailun voittaja mtvuutiset.fi. 18.6.2013. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Jarmo Seppälä: WSP suunnittelee uuden Myllysillan Turkuun Tekniikkatalous. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Tekniikkatalous: Suomalaisten suunnitteleman jättisillan rakennustyöt alkavat Tekniikkatalous. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Mikkelin matkakeskuksen silta sai kehuja Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ Eeva Törmänen: 20 metriä korkea Sudentassu painaa 219 tonnia mutta on keveän ja siron näköinen – palkittiin vuoden siltana Tekniikka&Talous. 23.11.2021. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Kuusijärven silta Sudentassu Vantaa. Viitattu 2.12.2022.
- ↑ Rakentaminen | Jätkäsaareen valmistunut Atlantinsilta palkittiin – tuomaristo kuvailee merellisen kaupunginosan näyttäväksi maamerkiksi Helsingin Sanomat. 3.6.2022. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Eeva Törmänen: Jättihanke Espoossa palkittiin rakennusalan kovimmalla tunnustuksella – ”Maan alle rakennettu insinöörityön taidonnäyte” Tekniikka&Talous. 24.11.2022. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ RIL-Palkinto 2022 myönnetty Blominmäen jätevedenpuhdistamolle - RIL www.ril.fi. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Eeva Törmänen: Kaupunkibulevardien arviointi toi palkinnon WSP:lle Tekniikkatalous. Viitattu 19.2.2020.
- ↑ Espoon tulvavallille ja Vantaan Lincolninaukiolle Kuntatekniikka-palkinnot Rakennuslehti. 14.10.2020. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Ainutlaatuinen, kansallisesti merkittävä ja eurooppalaisittain suurin: Keimolan valvontatornista tuli uniikki jättisoitin Vantaan Sanomat. 17.10.2019. Viitattu 21.8.2023.