Viktor Emanuel (Savoijin herttua)
| Viktor Emanuel | |
|---|---|
 Viktor Emanuel vuonna 2009 | |
| Syntynyt |
Vittorio Emanuele 12. helmikuuta 1937 Napoli, Italia |
| Kuollut |
3. helmikuuta 2024 (86 vuotta) Geneve, Sveitsi |
| Puoliso | Marina Doria ( 1971) |
| Lapset | Emanuele Filiberto (s. 1972) |
| Koko nimi | Vittorio Emanuele Alberto Carlo Teodoro Umberto Bonifacio Amedeo Damiano Bernardino Gennaro Maria di Savoia |
| Suku | Savoiji |
| Isä | Umberto II |
| Äiti | Marie-José |
Viktor Emanuel (Vittorio Emanuele; 12. helmikuuta 1937 Napoli, Italia – 3. helmikuuta 2024 Geneve, Sveitsi) oli Italian kuningaskunnan viimeinen kruununprinssi,[1] arvoiltaan Napolin prinssi ja Savoijin herttua. Hän oli Italian viimeisen kuninkaan Umberto II:n ja kuningatar Marie-Josén poika. Viktor Emanuel piti itseään Savoijin kuningashuoneen päämiehenä siitä lähtien, kun hänen isänsä kuoli 18. maaliskuuta 1983.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viktor Emanuel syntyi vuonna 1937, jolloin hänen isoisänsä Viktor Emanuel III hallitsi Italiaa. Hänestä tuli Italian kruununprinssi yhdeksänvuotiaana 9. toukokuuta 1946, kun Viktor Emanuel III luovutti Italian kruunun pojalleen Umberto II:lle. 2. kesäkuuta 1946 Italiassa järjestettiin kansanäänestys, jossa italialaisten enemmistö päätti lakkauttaa monarkian ja perustaa Italian tasavallan. Nuori Viktor Emanuel lähti tämän jälkeen maanpakoon yhdessä muun kuningasperheen kanssa.
Viktor Emanuel avioitui vuonna 1971 sveitsiläisen perijän ja vesihiihtäjän Marina Ricolfi-Dorian kanssa. Heille syntyi poika Emanuele Filiberto. Vuonna 2002 Viktor Emanuel pääsi pitkän maanpaon jälkeen vierailemaan perheineen Italiassa.[2]
Emanuel kuoli kotonaan Sveitsin Genevessä 3. helmikuuta 2024.[3]
Skandaalit ja kiistat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viktor Emanuel, hänen poikansa Emanuele Filiberto ja pojantyttärensä Vittoria ovat kiistelleet Savoijin kuningashuoneen päämiehen asemasta etäisten sukulaistensa, Aostan herttuoiden kanssa.[4]
Vuonna 1978 saksalainen turisti Dirk Hamer ammuttiin Korsikan rannikolla Viktor Emanuelin omistamalla aseella. Vuonna 1991 ranskalainen tuomioistuin totesi hänet syyttömäksi kuolemantuottamukseen, mutta tuomitsi hänet ampuma-aserikoksesta. Vuonna 2017 Italian korkein oikeus totesi Viktor Emanuelin olevan kuitenkin moraalisessa vastuussa Hamerin kuolemasta.[5]
Vuonna 2006 Viktor Emanuel pidätettiin Italiassa epäiltynä viranomaisten lahjonnasta ja seksityöntekijöiden ihmiskaupasta.[6] Hänet kuitenkin vapautettiin lopulta näistä syytteistä.
Viktor Emanuelin oli paljastettu kuuluneen Propaganda Due -nimiseen vapaamuurariloosiin.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anni Härkönen: Italian viimeinen kruununprinssi on kuollut Helsingin Sanomat 3.2.2024. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Popham, Peter: Royals return to Italy after 56 years of exile The Independent. 24.12.2002. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Vittorio Emanuele of Savoy, son of Italy's last king, dies aged 86 Reuters. 3.2.2024. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Young princess fights for her claim to the (abolished) throne of Italy ABC News. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Vittorio Emanuele responsible for German's death-court Agenzia ANSA. 3.8.2017. Viitattu 3.2.2024. (italia)
- ↑ a b Hooper, John: The fall of the house of Savoy The Guardian. 23.6.2006. Viitattu 3.2.2024. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viktor Emanuel (Savoijin herttua) Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
