Vetyjodidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vetyjodidi
Tunnisteet
CAS-numero 10034-85-2
PubChem CID 24841 ja 21844680
Ominaisuudet
Molekyylikaava HI
Moolimassa 127,908 g/mol
Ulkomuoto Väritön tai kellertävä kaasu.[1]
Sulamispiste –50,77 °C [2]
Kiehumispiste –35,55 °C [2]
Tiheys 5,23 g/dm3
Liukoisuus veteen 57 g/100ml (20 °C) [3]

Vetyjodidi (HI) on jodin ja vedyn muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdisteen vesiliuos on voimakkaasti hapan ja liuosta kutsutaan usein jodivetyhapoksi. Vetyjodidia käytetään kemikaalien valmistuksessa ja pelkistimenä.

Fysikaaliset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa vetyjodidi on kellertävä tai väritön kaasu ja sillä on pistävä haju. Väkevät liuokset muodostavat kosteassa ilmassa höyryjä. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja 10 °C:n lämpötilassa litra vettä liuottaa noin 15 moolia vetyjodidikaasua. Veden kanssa aine muodostaa erilaisia hydraatteja, joiden koostumus vaihtelee. Vetyjodidi muodostaa atseotrooppisen seoksen veden kanssa. Seoksen vetyjodidipitoisuus on 57 % ja se kiehuu 126,7 °C:n lämpötilassa.[1][4]

Kemialliset ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetyjodidin vesiliuos on erittäin vahva happo ja yhdiste protolysoituu lähes täydellisesti muodostaen jodidi- ja oksoniumioneita HI + H2O → I- + H3O+. Happo on syövyttävää ja sitä käsiteltäessä tulee käyttää suojavaatetusta, -käsineitä, kasvojensuojainta ja hengityssuojainta.[5]

Vetyjodidin laimeat vesiliuokset ovat varsin pysyviä, mutta hapen läsnä ollessa yhdiste hajoaa vedeksi ja vapaaksi jodiksi, minkä vuoksi liuos muuttuu ruskeaksi.[1]

4 HI + O2 → 2 I2 + 2 H2O

Vetyjodidi on vahvempi pelkistin kuin muut vedyn halogeeniyhdisteet ja tämän vuoksi voimakkaat hapettimet, kuten kloori, bromi tai typpihappo hapettavat vetyjodidin alkuainejodiksi.[4]

2 HI + Br2 → I2 + 2 HBr

Vetyjodidia voidaan valmistaa usealla tavalla teollisesti. Tavallisemmin yhdistettä tuotetaan jodin ja hydratsiinin välisellä reaktiolla.[2]

2 I2 + N2H4 → 4 HI + N2

Mikäli vetyjodidin on oltava erityisen puhdasta valmistetaan sitä jodista ja vetykaasusta. Höyrystetty jodi ja vety johdetaan 500 °C:n lämpötilassa rakenteeltaan sienimäisen platinakatalyytin läpi, jolloin lähtöaineet reagoivat ja syntyy vetyjodidia.[4]

I2 + H2 → 2 HI

Vetyjodidia on mahdollista valmistaa myös jodin ja vetysulfidikaasun välisellä reaktiolla, johtamalla fosforitrijodidia veteen tai fosforista, jodista ja vedestä.[1][4]

H2S + I2 → 2 HI + S
PI3 + 3 H2O → 3 HI + H3PO3
2 P + 3 I2 + 6 H2O → 6 HI + 2 H3PO3

Vetyjodidia käytetään kemianteollisuudessa pelkistimenä ja valmistettaessa jodidisuoloja.[1]

Käyttö orgaanisessa synteesissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetyjodidi reagoi eetterien kanssa muodostaen jodialkaaneja ja alkoholeja. Myös alkoholit kykenevät reagoimaan vetyjodidin kanssa, jolloin tuotteina muodostuu niin ikään jodialkaaneja. Vetyjodidi on happamin vedyn halogeeniyhdisteistä ja jodidi-ioni on tällöin niistä paras nukleofiili. Siksi vetyjodidi reagoi helpommin kuin esimerkiksi vetybromidi.[6]

  1. a b c d e E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 127. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. a b c Dale L. Perry,Sidney L. Phillips: Handbook of inorganic compounds, s. 194. CRC Press, 1995. ISBN 9780849386718 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.3.2010). (englanniksi)
  3. Vetyjodidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 30.3.2010
  4. a b c d Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 432–433. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.3.2010). (englanniksi)
  5. Vetyjodidi Työterveyslaitos. Viitattu 5.8.2024.
  6. Peter R. S. Murray: Principles of organic chemistry, s. 199. Heinemann, 1977. ISBN 978-0435656430 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.3.2010). (englanniksi)