Trolli (informaatiosodankäynti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee informaatiosodankäynnin käsitettä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Trolli tai trollaus viittaa menettelyyn, jossa keskustelupalstoja ja sosiaalisen median kanavia käytetään esimerkiksi osana informaatiosodankäynnin psykologista operaatiota.[1][2] Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan trollaus on informaatiosodankäynnissä rekrytoitua kansalaiskeskusteluvaikuttamista.[3]

Käsitteen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylen toimittajan Jessikka Aron mukaan Venäjällä trolli tarkoittaa ”palkkatyöläistä, jolle maksetaan presidentti Vladimir Putinia mielistelevästä anonyymistä, usein aggressiivisesta somekommentoinnista”.[4]

Elokuussa 2015 Latviassa järjestetyssä Naton strategisen viestinnän keskuksen avajaiskonferenssissa, trolli-käsitettä käytettiin yleisesti kuvaamaan propagandaa ja informaatiovaikuttamista.[5]

Alkujaan trolli internet-ilmiönä on tarkoittanut ilman välineellistä päämäärää tapahtuvaa provosoivaa käyttäytymistä internet-yhteisöissä. Informaatiosodankäynnin yhteydessä kysymys taas on provosoinnista nimenomaan välineellisiä päämääriä silmällä pitäen.[6]

Sotilaallista trollausta maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Informaatiosodankäynti

Informaatiosodankäynti on erottamaton osa modernia sodankäyntiä ja erityisesti sodan aikana propaganda ja muut psykologiset operaatiot ovat osa informaatiosodankäyntiä.[7] Trollaus voi olla propagandan (disinformaation) lisäksi tarkoitettu yksinkertaisesti alentamaan kohdeyleisön kriisinsietokykyä. Rauhan ajan informaatiosodankäyntiä, oman viestin ja näkökulman esilletuontia kutsutaan yleensä strategisena viestintänä.[7]

Venäjä ja Pietarin trollitehdas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Internet Research Agency

Marraskuussa 2014 Helsingin Sanomat uutisoi Pietarin pohjoispuolella sijaitsevasta ”trollitehtaasta”, jossa työskentelee yli 200 työntekijää ja joiden tehtävä olisi käydä informaatiosotaa Venäjän puolesta. Keskuksessa on omat osastot sosiaaliselle medialle, tiedotusvälineiden seuraamiselle, hakukoneille, blogeille, kommenteille ja keskustelupalstoille.

Lehden haastatteleman lähteen mukaan keskuksesta ei kirjoiteltaisi ulkomaisille nettisivustoille, mutta keskukseen on kuitenkin etsitty englantia taitavia työntekijöitä venäläisellä työnhakusivustolla.[8]

Aiheesta on uutisoinut myös Yleisradio useamman jutun muodossa.[9][10]

IRA:n liittyvää trollausta havaittiin Länsi-Afrikassa Ghanan pääkaupungissa Accrassa, jossa toimi trolliryhmä nimeltä Eliminating Barriers for the Liberation of Africa (EBLA). Ryhmällä oli myös toimisto Lagosissa, Nigeriassa.[11]

Kiina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cardiffin yliopisto selvitti Kiinan bottiverkoston laajan roolin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2020. Se jakoi ensimmäisenä valheellista videota muka varastettujen äänestyslipukkeiden polttamisesta, kehotti väkivaltaan Trumpin toisen kauden mahdollistamiseksi juuri ennen kuin tammikuun 6. 2021 Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressirakennukseen, ja vertasi Washingtonin mellakoita Hongkongin mielenosoituksiin demokratian puolesta. Kiinan bottiverkko lähetti myös muita vaalivilppiväitteitä ja vihamielisiä viestejä Trumpista ja Bidenista. Tutkimuksen mukaan operaatio oli hyvin edistynyt ja organisoitu, eikä tavallisilla kiinalaisilla ole pääsyä Twitteriin. Kiina näyttää omaksuneen Venäjän vaikutuskeinoja.[12]

Israel

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel on yksi maa, jonka panostusta sosiaalisen median aseistamiseen on julkisesti ja laajalti raportoitu. Israelin sosiaalisen median toiminnan yhteydessä on käytetty myös sanontaa ”Hasbara trolli”. Hasbara on Israelin diplomaattisen ja sotilaallisen viestinnän menetelmä, joka tähtää oman viestin hallittuun läpimenoon myös käyttäen informaatio-operaatioita.[13][14]

Yhdistynyt kuningaskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneen kuningaskunnan on raportoitu perustavan 1 500 some-sotilaan vahvuisen uuden pataljoonan huhtikuussa 2015. Uuden pataljoonan tehtäviä on kuvailtu sanoin ”monimutkaisia ja salaisia informaatio- ja propagandatehtäviä”.[15]

Granskning Sverige

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa toimiva Granskning Sverige värvää ihmisiä soittamaan puheluja toimittajille esimerkiksi maahanmuuttajiin ja Venäjän politiikkaan liittyvistä asioista. Ruotsalaisen Eskilstuna-Kurirenin mukaan puhelujen sävy on yleensä uhkaava, soittajat käyttävät vääriä nimiä ja he nauhoittavat puhelut. Puhelut julkaistaan Granskning Sverigen omalla kotisivulla ja Youtubessa, ja niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa.[16][17]

Eskilstuna-Kurirenin toimittaja loi itselleen profiiliin nettiin, jolla uskoi saavansa toimeksiannon trollitehtaasta ja jätti työhakemuksensa. Hän sai listan kysymyksistä, joita toimittajille kannattaa esittää. Näitä olivat esimerkiksi:

  • "Onko rasistista sanoa, että ruotsalaiset kansana ovat olemassa?"
  • "Onko rasistista sanoa, että kaikki eivät ole tai voi tulla ruotsalaisiksi?"
  • "Voiko olla Ruotsin kansalainen olematta Ruotsin kansaa?"

Mikäli puhelu saa yli kolme tuhatta klikkausta Granskning Sverigen soittajat saavat 1 000 kruunun palkkion.[16]

Eskilstuna-Kuriren ei pystynyt selvittämään, mistä rahat tulevat, mutta lehden kartoituksen mukaan Gransikning Sverigen ja oikeistopopulistisen Fria Tiderin välillä on selvä yhteys. Kummankin palvelin on rekisteröity saman virolaisen osakeyhtiön nimiin.[16]

Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Granskning Sverigen harjoittaman kaltainen toiminta voisi olla Suomessa laitonta.[16]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ulkoasiainvaliokunnan avoin kuuleminen informaatiosodankäynnistä 1/2015. Ulkoasiainvaliokunta, Eduskunta. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 29.1.2015.
  2. ↑ Psykologiset operaatiot 2013. Puolustusvoimat, MPKK. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 26.1.2015.
  3. ↑ Linda Pelkonen: Suomalaistutkija varoittaa Venäjän trollaajista: ”Nerokas tapa” Uusisuomi.fi. 16.9.2014. Uusisuomi.fi. Viitattu 31.1.2015.
  4. ↑ Jessikka Aro, Mika Mäkeläinen: Kioski Venäjän some-propagandan alkulähteillä Yle Kioski. 18.2.2015. Viitattu 11.2.2016.
  5. ↑ Perception Matters -konferenssi Suomen Latvian-suurlähetystön sivusto. 21.8.2015. Viitattu 26.8.2015.
  6. ↑ Ahlroth, Jussi: Pelitutkija kertoo, miksi verkossa trollataan, ja keitä ovat muita kiusaavat ”etuoikeutetut kusipäät”. Helsingin Sanomat. Nyt, 29.1.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.1.2016.
  7. ↑ a b Jarmo Limnell: Informaatiosodassa mielikuvat ratkaisevat Verkkouutiset. 23.6.2014. Viitattu 30.8.2015.
  8. ↑ Anneli Ahonen: Pietarilaisessa talossa yli 200 ihmistä kehuu työkseen Putinia Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Sanoma company. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 12.2.2015.
  9. ↑ Jessikka Aro, Mika Mäkeläinen: Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri Yle uutiset. Viitattu 27.8.2015.
  10. ↑ Jessikka Aro: Kioski Venäjän some-propagandan alkulähteillä – katso ennennäkemätön materiaali trollitehtaalta Yle Kioski. 18.2.2015. Viitattu 27.8.2015.
  11. ↑ Ward, Clarissa; Polglase, Katie; Shukla, Sebastian, Mezzofiore, Gianluca ja Lister, Tim: Russian election meddling is back -- via Ghana and Nigeria -- and in your feeds CNN World. 13.3.2020. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Kiinalaisella bottiverkostolla oli merkittävä rooli disinformaation levittämisessä USA:n vaalien aikaan, kertoo tuore tutkimus – Myös Eric Trump jakoi verkoston tekemän valevideon Helsingin Sanomat. 28.1.2021.
  13. ↑ Rachel Shabi: Special spin body gets media on message, says Israel The Guardian. 1.1.2009. Viitattu 30.8.2015.
  14. ↑ Max Blumenthal: Goliath: Life and Loathing in Greater Israel, s. 40. New York: Nation Books, 2013. 1568589514
  15. ↑ Ikkala, Tapio: Armeija 2.0: Iso-Britannia värvää pataljoonallisen Facebook-sotilaita Tekniikka ja Talous. 2.2.2015. Arkistoitu 15.8.2015. Viitattu 30.8.2015.
  16. ↑ a b c d Tapiola, Paula: Ruotsalaisen trollitehtaan konsepti: Soita toimittajalle vihapuhelu ja tienaa satanen – "Uhka demokratialle" Yle UUtiset. 23.2.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 23.2.2017.
  17. ↑ Ståhle, Mathias: Så styrs den svenska trollfabriken som sprider hat på nätet mot betalning SN. 18.2.2017. Södermanlands Nyheter. Viitattu 23.2.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trolli (informaatiosodankäynti).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Trolli_(informaatiosodankäynti)&oldid=22710526”