Tenedos (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tenedos
Τένεδος
Sijainti

Tenedos
Koordinaatit 39°49′40″N, 26°2′59″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Bozcaada, Bozcaada, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1130/1000 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Tenedos, Troas, Myysia
Provinssi Asia
Aiheesta muualla

Tenedos Commonsissa

Tenedos (m.kreik. Τένεδος, lat. Tenedus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Tenedos/Bozcaada) Troaksessa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenedoksen kaupunki sijaitsi samannimisen saaren itärannikolla suunnilleen nykyisen Bozcaadan kylän paikalla. Sen ydin on paikannettu Bağlariçiin johtavan tien länsipuolelle.[6]

Tenedoksen saari sijaitsi antiikin terminologialla Aigeianmeren koillisosassa Troaksen länsirannikon edustalla. Saaresta pohjoiseen sijaitsi Imbroksen saari, länteen Lemnoksen saari ja etelään Lesboksen saari.[5] Tenedoksen kaupunkivaltion alueeseen kuului koko saari, toisin sanoen se oli saarensa ainoa polis. Sen lisäksi sen valtaan kuului peraia-alueita myös vastapäisellä Troaksen rannikolla, mukaan lukien Akhaiion, Kolonai ja Larissa.[1][4] Antiikin lähteiden mukaan Tenedoksen alaisuuteen kuului myös mantereen muita poliksia, ainakin Akhilleion, ja lisäksi Tenedoksen tiedetään vaatineen 300-luvulla eaa. itselleen myös Sigeionin aluetta.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja mytologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenedos oli aiolialaisten siirtokunta ja perustettiin Lesbokselta käsin.[7] Se oli yhdessä Lesboksen kanssa ensimmäistä aluetta, jonka aiolialaiset siirtokuntalaiset asuttivat jo ennen Aioliin rannikkoa. Asuttaminen ajoitetaan pronssi- ja rautakauden taitteeseen noin vuosiin 1130–1000 eaa.[8] Saari tunnettiin alun perin nimillä Leukofrys (Λευκόφρυς), Kalydna (Κάλυδνα), Foinike (Φοινίκη) ja Lyrnessos (Λυρνησσός). Kreikkalaisessa mytologiassa saari sai nimen Tenedos heeros Teneestä (myös Tennes), Kyknoksen pojasta.[2][9] Saari mainitaan usein Homeroksen Iliaassa ja kerran myös Odysseiassa.[4][10]

Arkaaiselta roomalaiselle kaudelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. tenedoslaiset perustivat omia siirtokuntiaan vastapäiselle Troaksen rannikolle, mukaan lukien jo mainitut Akhaiion, Kolonai ja Larissa.[4] Persialaissotien aikaan 400-luvun eaa. alkupuolella Tenedos oli persialaisten vallan alla.[2][11] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Tenedos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa ainakin vuosina 452/451–429/428 eaa. Sen jäsenmaksun tiedetään olleen vaihdellen 2–4 talenttia.[1][12]

Tenedoksen lyömä tetradrakhma, n. 100–70 eaa. Kuvituksessa januksenmuotoinen pää, jossa yhdistyvät Zeus ja Hera, sekä muun muassa kaksoiskirves ja teksti ΤΕΝΕΔΙΩΝ, Tenediōn, ”tenedoslaisten [polis]”.

Spartalaiset hyökkäsivät kaupunkiin vuonna 389 eaa., koska se oli edelleen Ateenan puolella. Antalkidaan rauhassa Tenedos palautettiin persialaisille, mutta se säilytti silti yhteytensä Ateenaan. Tenedoslaiset kapinoivat persialaisia vastaan Aleksanteri Suuren aikana. Farnabazos valtasi sen takaisin Persialle, mutta Tenedos kapinoi pian uudelleen.[2][13]

Aristoteleen koulukunta kirjoitti 300-luvulla eaa. Tenedoksen valtiomuodosta tutkielman kokoelmaan 158 kaupungin valtiomuodot. Aristoteles käsittelee saarta lyhyesti myös teoksessaan Politiikka. Kaupungin lakeja ja poliittista järjestelmää kiitettiin usein viisaiksi. Pindaros omisti yhden Nemealaisista oodeistaan Aristagoraalle, saaren tuolloiselle prytanille tai muulle korkeimmalle viranhaltijalle. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Tenedios (Τενέδιος).[2]

200-luvulta eaa. lähtien Tenedos kuului seleukidien valtakuntaan.[4] Makedonian ja Rooman käymissä niin kutsutuissa makedonialaissodissa Tenedos toimi merkittävänä laivastotukikohtana, koska saari sijaitsi Hellespontoksen suulla. Roomalaisella kaudella ajanlaskun alun tienoilla kaupunki oli menettänyt entisen merkityksensä, ja oli asettunut mantereen puolella sijainneen Aleksandreia Troaksen kaupungin suojeluun.[2][14]

Konstantinopolin perustamisen jälkeen Tenedos sijaitsi tärkeällä sinne johtaneella laivaväylällä, mikä esti sitä taantumasta kokonaan. Justinianus perusti saarelle viljavaraston, johon säilöttiin Egyptin Aleksandriasta Konstantinopoliin tuotua viljaa.[2][4]

Kaivaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia on suoritettu erityisesti vuosina 1990–1993.[6]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiasta löydetty pronssinen laatta, jossa on elisläisellä murteella kirjoitettu kunniakirjoitus tenedoslaiselle Olympian kisojen voittajalle Demokrateelle, 300–250 eaa.

Tenedoksella ei ole säilynyt juurikaan merkittäviä antiikin aikaisia jäänteitä. Kaupungin paikalla on kuitenkin havaittavissa merkkejä asemakaavaan rakennetusta kaupungista. Nykyisestä Yeni Kale Tepestä on löydetty teatterin jäänteet.[1]

Antiikin lähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen Apollon Smintheukselle omistettu kultti ja temppeli. Toinen kultti oli omistettu perustajaheeros Teneelle. Pindaroksen maininnan perusteella kaupungissa on päätelty olleen prytaneion. Strabonin mukaan kaupungissa oli kaksi satamaa, joista toinen tunnettiin nimellä Boreion.[1][2][4]

Kaupungin paikan ympäriltä on löydetty hautoja, jotka ajoittuvat 700-luvulta 300-luvulle eaa. Hautausmaalta on löydetty keramiikkaa, kuten paikallisia viini- ja oliiviöljyruukkuja 600-luvulta eaa., korinttilaista keramiikkaa samoin 600-luvulta eaa. ja punakuviokeramiikkaa 400- ja 300-luvuilta eaa.; sekä Kybeleä esittäviä pienoispatsaita 400-luvulta eaa.[6][15]

Kaupunkiin liittyviin esinelöytöihin lukeutuu myös Tenedoksen lyömiä hopearahoja. Niissä esiintyy yleensä kuvituksena kaksiteräinen kirves.[1] Arkeologiset löydöt ovat Çanakkalen arkeologisessa museossa.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”793. Tenedos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1015–1016. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Tenedos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Tenedos Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. ↑ a b c d e f g Tenedos (Troad) 138 Bozcaada - Τένεδος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  5. ↑ a b ”56 C2 Tenedos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ a b c Mitchell, Stephen: Archaeology in Asia Minor 1990-98. Archaeological Reports, 1998–1999, 45. vsk, s. 125-192. The Society for the Promotion of Hellenic Studies. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Herodotos: Historiateos 1.151.
  8. ↑ Kipfer, Barbara Ann: Encyclopedic Dictionary of Archaeology, s. 21. Springer Science & Business Media, 2013. ISBN 1475751338 Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Strabon: Geografia 8; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.14.3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.83.
  10. ↑ Homeros: Ilias 1.35, 1.450, 11.625, 13.30; Odysseia 3.155.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 6.31.
  12. ↑ Meritt, Benjamin Dean & Wade-Gery, H. T. & McGregor, Malcolm Francis: The Athenian Tribute Lists, s. 53–57, 194–224. (Volume III) Princeton, New Jersey: The American School of Classical Studies at Athens, 1950. Teoksen verkkoversio.
  13. ↑ Ksenofon: Hellenika 5.1; Arrianos 2.2, 3.2.
  14. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.14.4.
  15. ↑ a b Archaeology Museum in Çanakkale Turkish Archaeological News. Viitattu 1.2.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tenedos_(kaupunki)&oldid=22814878”