Tarvaalankoski
| Tarvaalankoski | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Kunta | Laukaa |
| Koordinaatit | |
| Pituus | 200 [1] m |
| Pudotuskorkeus | 0,1 m |
| Keskivirtaama | 64 [2] m³/s |
Tarvaalankoski on Keski-Suomen Laukaassa sijaitseva koski, joka muodostaa Rautalammin reitistä noin 350 metriä (tai 200 m [2]) pitkän osuuden. Vesi laskee koskessa Kuusvedestä Saraaveteen.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvien välinen osuus on 350 metriä pitkä (karttoja vertaamalla [3][4]), josta koskea on noin 200 metriä. Koski on 50–150 metriä leveä ja vesi putoaa siinä 0,1 metriä ([1], Koski-inventoinnissa ilmoitetaan 1,3 metriä). Kosken vasen puolisko on matala ja kivikkoinen. Siellä sijaitsee sen ainoa saari. Kosken läpi on kartoissa syväykseltään 0,7 metrin veneväylä.[1][2]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kosken yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 7 312,23 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,18 % [5]. Kosken keskivirtaama on noin 64 kuutiometriä sekunnissa (Tarvaala-esitteessä ilmoitetaan myös 75 m³/s [6]).[2]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarvaalankoski on suojeltu erikseen koskiensuojelulailla, mutta se sisältyy myös Vatianjärven–Saraaveden alueen Natura 2000-hankkeeseen (FI0900104, 394 hehtaaria).[7]
Simunankoski kuluu mukaan Konnevesi-Laukaa-melontareittiin.[8] Koskeen myydään kalalupia erikseen.[9][6]
Koskessa kutee Päijänteen taimen. Koskessa elää taimen, siika, kuore, hauki, särki, salakka, säynävä, sorva, lahna, pasuri, kivennuoliainen, ankerias, made, ahven, kuha, kiiski ja kivisimppu, joista yleisimpiä ovat särki, ahven, kivisimppu ja made.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1882 on kosken etelärantaan rakennettu vesimylly.[2] Koskessa on toiminut toinenkin vesimylly ja lisäksi vesisaha. Koski on perattu uittoa varten ja kosken pohjoisrantaan rakennettiin vuosina 1843–1846 venekanava, jonka vieressä toimi puinen veneen vetotie. Venekanavan vuoksi yläpuolisen Kuusveden vedenpinta laski 45–60 senttimetriä. Veneiden vetotie uusittiin ja kanava ruopattiin vuosina 1862–1863. Venekanava korvattiin myöhemmin uittosuisteilla, joiden puinen kansi oli 1,5 metriä leveä.[6]
Sahan lisäksi vesivoimaa käytettiin myös pärehöylän ja myöhemmin pienen sähkölaitoksen pyörittämiseen. Vesimyllyt saivat lisävoimaa ylävirran puolella sijainneesta sulkupadosta. Vuonna 1949 Kuusveden pintaa laskettiin, jolloin vesimyllyt poistuivat käytöstä.[6]
Keisarillinen senaatti määräsi 23.3.1914 Rautalammin lauttausväylästä. Uittotoiminta oli alkanut kuitenkin jo 1850-luvulla ja sitä jatkettiin vuoteen 1964 saakka. Vuosina 1972–1973 uittolaitteet purettiin pois. Koski on ennallistettu vuonna 2002 ja se on suosittu kalastuskohde.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tarvaalankoski, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ a b c d e Koski-inventointi, s. 69. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kuusvesi (14.351.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Saraavesi (14.321.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Tarvaalanoski tarvaala.fi. 2014. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ Vatianjärven - Saraaveden alue (Natura 2000-hanke, FI0900104) ymparisto.fi. 23.2.2023. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ Konnevesi-Laukaa-melontareitti (PDF) aitomaaseutu.fi. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ Tarvaalan koskikalastus kalapaikka.fi. Viitattu 5.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarvaalankoski (droonilla kuvattu video), Laukaan Järvipelastajat, YouTube.com, Viitattu 5.8.2023
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi