Suomen valokuvataiteen museo
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Perustettu 1969, mutta historia puuttuu (mm. Korkeavuorenkatu, ent. johtajat ennen vuotta 2007). |
| Suomen valokuvataiteen museo | |
|---|---|
 Museo toimii Helsingin Kaapelitehtaalla. |
|
| Tyyppi | Museo, erikoismuseo, valokuvausmuseo |
| Sijainti | Tallberginkatu 1G, 00180 Helsinki, eli Kaapelitehdas, Ruoholahti |
| Perustettu | 1969 |
| Ylläpitäjä | opetusministeriö ja Helsingin kaupunki |
| Johtaja | Anna-Kaisa Rastenberger |
| Kotisivut |
www |
| Koordinaatit | |
 Suomen valokuvataiteen museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suomen valokuvataiteen museo on valokuvan valtakunnallinen vastuumuseo, joka sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. Museolla on Kämp-galleriassa sivutoimipisteenä näyttelytila K1. Museon tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista valokuvataidetta ja valokuvakulttuuria. Valokuva-alan järjestöjen aloitteesta perustettu museo aloitti toimintansa vuonna 1969. Museota ylläpitää Suomen valokuvataiteen museon säätiö.[3] Vuonna 2019 museoon tutustui yhteensä 31 306 kävijää, joista 10 885 sai ilmaiskäynnin ja 20 421 maksoi pääsymaksun.[1]
Museon päätukijat ovat opetusministeriö ja Helsingin kaupunki, joka tarjoaa museolle tilat. Vakituista henkilökuntaa museossa on 13.[3] Museon johtaja on vuodesta 2023 lähtien ollut Anna-Kaisa Rastenberger.[4] Hänen edeltäjänsä vuodesta 2007 alkaen oli Elina Heikka.[3]
Kaapelitehtaan näyttelyt tuovat esiin kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä valokuvan monimuotoista historiaa. Näyttelytilojen koko on noin 800 m2. Tilat jakautuvat suureen näyttelytilaan, nopeammin vaihtuvien ja pienimuotoisempien näyttelyiden Projekti- ja Prosessi-tiloihin sekä Kuvakulmaan.[5]
Valokuvataiteen museon näyttelytila K1:n näyttelytarjonta painottuu kansainväliseen valokuvaan ja popkulttuuriin.
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon kokoelmiin kuuluu noin 3,7 miljoonaa valokuvaa, jotka kattavat valokuvan eri käyttökulttuurit. Kokoelma sisältää suomalaisia ja ulkomaisia aineistoja, mutta se painottuu suomalaiseen 1900-luvun valokuvaukseen. Kokoelmassa on sekä valokuvaajien valikoituja teoksia että laajoja valokuva-arkistoja. Esinekokoelmissa on myös kameroita ja muuta valokuvaukseen liittyvää erikoisaineistoa. Kokoelmaostoissa painotetaan kotimaista nykyvalokuvataidetta.
Museon merkittäviä kokoelmalahjoituksia ovat esimerkiksi Uuden Suomen negatiiviarkisto sekä Kalle Kultalan kokoelma. Lehtikuvaaja Kalle Kultala oli sodanjälkeisen Suomen keskeisiä dokumentoijia. Alma Media / Iltalehti lahjoitti Uuden Suomen / Iltalehden kuva-arkiston negatiivit museolle vuonna 2004. Tässä kokoelmassa on noin 2,5 miljoonaa kuvaa. Kokoelmaa on järjestetty ja luetteloitu Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin vuosina 2006–2009. Uusi Suomi oli yksi ensimmäisistä suomalaisista sanomalehdistä, jonka palkkalistoilla toimi ammattimainen lehtikuvaaja.
Museo harjoittaa kokoelmia koskevaa perustutkimusta sekä tuottaa tutkimuksellisia julkaisuja. Kotimaista valokuvatutkimusta museo edistää yhteistyöhankkeilla tutkimusta tekevien laitosten kanssa, ylläpitämällä valtakunnallista valokuvatutkijoiden verkostoa ja jakamalla apurahoja Börje ja Dagmar Söderholmin rahastosta.
Tutkimusta ja valtakunnallista kuva-arkistotyötä palvelevat myös museon ylläpitämä tietokanta suomalaisista valokuvaajista sekä museon tietokannat ja selvitykset suomalaisista kuva-arkistoista. Museolla on lisäksi tutkijoille tarkoitettu valokuva-alan kirjasto. Museo palvelee sekä asiantuntijoita, että suurta yleisöä Kysy museolta ja Kuka kuvasi? -verkkopalveluiden kautta.
Konservointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon konservointiosaston alaa on paitsi kokoelmien, myös valtakunnallisesti tärkeimpien valokuvien kunto ja säilytysolosuhteet. Osasto tarjoaa työharjoittelupaikkoja alan opiskelijoille sekä järjestää valokuvien hoitoon ja säilytykseen liittyvää koulutusta. Osasto tekee myös ohjeistoja kuva-arkistoille kokoelmien kartutuksesta ja hallinnasta.[6]
Yleisötyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen valokuvataiteen museon yleisötyön tehtävä on edistää ja tukea valokuvaan liittyviä oppimisen, tekemisen ja kokemisen muotoja. Museo järjestää opastuksia, työpajoja, taiteilijatapaamisia ja luentoja sekä tiedotustilaisuuksia opettajille kauden työpajatarjonnasta ja näyttelyistä. Museopedagogiikka tuottaa myös valokuva- ja mediakasvatushankkeita eri yleisöille.[7]
Julkaisut ja museokauppa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon julkaisujen painopiste on tutkimuksellisissa, näyttelyihin liittyvissä kirjoissa. Tutkimukset, temaattiset ja käsikirjatyyppiset julkaisut takaavat tiedon ja kuvien säilymisen. Museo tutkijoineen toteuttaa suomalaisen valokuvataiteen tutkimushankkeita, joiden pohjalta on valmistunut artikkelikokoelmia.
Näyttelytilojen yhteydessä toimii museokauppa, joka keskittyy valokuva-alan laatukirjoihin.[8] Myös Kämp Gallerian tiloissa Valokuvataiteen museo K1:n yhteydessä toimii museokauppa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Museotilasto - Tilastohaku (Valitse vuosi: 2019; tilastotieto: Maksetut käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Kaikki käynnit yhteensä; hakutapa: Vastaukset museoittain; museot: Suomen valokuvataiteen museo; näytä…: Museotyyppi) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21132. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Museon esittely
- ↑ Kartastenpää, Tero: Valokuvataiteen museon johtaja vaihtuu. Helsingin Sanomat, 2.12.2022, s. B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Näyttelytoiminta ja näyttelytilat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Konservointi
- ↑ Yleisötyö
- ↑ Museokauppa[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen valokuvataiteen museo Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
